Innovative Nurse -hankkeen opettajia maailmankongressimatkalla Singaporessa

Ritva Mertanen, Riitta Muhonen, Tarja Ruokonen, Minna Turunen, Raija Latvala, Kirsi Tanskanen, Kirsi Varis

Maailman sairaanhoitajaliiton (ICN, International Council of Nurses) maailmankongressi järjestettiin Singaporessa 27.6.-1.7.2019. Kareliasta kongressimatkalle osallistui joukko sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen opettajia.

Singaporen sairaanhoitajayhdistyksen isännöimässä kongressissa reilut 5000 sairaanhoitajaa yli 120 eri maasta kokoontui tutkimaan sairaanhoitajan työtä monesta näkökulmasta; sairaanhoitajapula, palkka ja status, naisen asema ja tasa-arvo, perusterveydenhuollon merkitys, hoitoon pääsy, kestävän kehityksen tavoitteet,  hoitotyön johtaminen, panostaminen opiskelijoihin ja uran alkuvaiheessa oleviin sairaanhoitajiin, hoidon laatu ja potilasturvallisuus, tarttumattomat sairaudet, laajavastuiset työnkuvat, kaikkiaan työvoimakysymykset sekä sairaanhoitajien valtava merkitys taloudellisen kasvun ja terveystavoitteiden saavuttamisessa. Kongressista ja matkalta saadun laaja-alaisen tiedon näkökulmasta Innovative Nurse -hankkeessa työskentelevät opettajat voivat tarjota opiskelijoille ajankohtaista, kansainvälistä ja monipuolista tietoa hoitotyön laajasta kentästä.

Konferenssin teemana oli ”Nurses at the forefront transforming care” eli sairaanhoitajat eturintamassa muuttamassa hoitoa. Kongressissa oli puhujina monia huippunimiä. Kongressin avajaisiin osallistui Singaporen presidentti Mdm Halimah Yacobon. Hän on maan ensimmäinen naispresidentti. Hän sanoi: ”Jos pelastat yhden hengen, olet sankari. Jos pelastat sata henkeä, olet todennäköisesti sairaanhoitaja.” Myös WHO:n pääjohtaja Dr Tedros puhui sairaanhoitajien tärkeästä roolista globaalisti ja yhdisti puheessaan kustannustehokkaan näkökulman siitä, kuinka hoitotyöhön satsaaminen tulee korkoineen takaisin. Hän korosti, että hallitusten tulisi panostaa sairaanhoitajiin, mutta myös suojella heitä. Tarvitsemme turvallisia työpaikkoja ja mm. syyllistämättömyyden kulttuuria ja väkivallalta suojelua.

Kongressissa oli esillä Nurse Now -ohjelma, joka olisi myös Karelia-ammattikorkeakoulussa hyvä huomioida paremmin. Nursing Now -kampanjan tarkoitus on parantaa terveyttä maailmanlaajuisesti. Tämä tapahtuu sairaanhoitajien profiilia ja asemaa nostamalla tukien sairaanhoitajia ja vaikuttamalla päätöksentekijöihin. Sairaanhoitajat nähdään avaintoimijoiksi tulevaisuuden muuttuviin terveystarpeisiin vastaajina. Ohjelma pitää tärkeänä, että sairaanhoitajien osaaminen otetaan täysimääräisesti käyttöön. Lisäksi heidän työolosuhteistaan, osaamisestaan ja tutkittuun tietoon perustuvien käytäntöjen jakamisesta on huolehdittava. Nurse Now -ohjelma tuo vahvasti esille, että myös päätöksentekoon on otettava mukaan hoitotyön näkökulma. Kampanja kestää vuoteen 2020 saakka. Vuosi 2020 on Florence Nightingalen syntymän 200-vuotisjuhlavuosi ja samalla globaali hoitotyön juhlavuosi.

Pääpuheenvuorojen lisäksi osallistujat pystyivät valitsemaan kongressista esityksiä eri aihepiireistä. Rinnakkaissessioita oli paljon eri teemoihin liittyen: mm. urakehitys, kliiniset tietojärjestelmät, eettiset säännöt, verkkoturvallisuus, jatkuva ammatillinen kehitys ja elinikäinen oppiminen, digitaalinen terveysosaaminen, moniammatillinen oppiminen, innovatiiviset opetusmenetelmät, telehealth/telemedicine, elektroniset terveystiedot, kehittyvät teknologiat, innovatiiviset opetusmenetelmät, monialainen tiimityöskentely, etäterveys / etälääketiede, kompetenssit ja paljon muuta.

Puhuttelevimmat puheenvuorot olivat tutkimusnäyttöön perustuvista aiheista, kuten yhdysvaltalainen Linda Aikenin puheenvuoro siitä, kuinka sairaanhoitajamitoituksilla on suora vaikutus mm. potilaskuolleisuuteen, komplikaatioiden määrään sekä sairaanhoitajien työtyytyväisyyteen ja työssä pysymiseen. Monissa maissa mitoitukset vaihtelevat perusteettomasti ja tällä on suoria vaikutuksia potilaisiin. Eri maissa (mm. Australia, Irlanti, Chile) tehdyt tutkimukset tuovat esille sekä kustannussäästöt että hoitajien työhyvinvoinnin kasvun, kun sairaanhoitajia on määrällisesti enemmän potilaita kohti. Nämä tulokset tulisi Suomessakin nostaa päätöksenteon perustaksi.

Karelia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen opettajat sekä matkallamme mukana olleita sairaanhoitajia ja sairaanhoitajaopiskelija Pohjois-Karjalasta. Kuva: Riitta Muhonen

Uusia näkökulmia ja verkostoja

Luennoitsijat olivat pääasiallisesti alaansa perehtyneitä tutkijoita tai hoitotyön hallinnon edustajia. Luennoitsijoista suurin osa oli Aasiasta.  Mielenkiintoista oli huomata, että aiheet ja osaamisen kehittäminen ovat lähes kaikkialla samansuuntaista. Luentojen lisäksi kongressissa oli laaja posterinäyttely ja erilaisten, alaan liittyvien tuotteiden esittelyä. Myös näistä osallistujat saivat työhönsä integroitavaa.

Kongressimatka antoi ammatillisen osaamisen lisäksi myös paljon uusia kontakteja, kulttuurista osaamista sekä lisäsi valtavasti ymmärrystä sairaanhoitajan ammatin maailmanlaajuisesta merkityksestä. Työssämme Karelia-ammattikorkeakoulun opettajina pystymme hyödyntämään kongressin annin suoraan omaan työhömme ja samalla vahvistaa uusien, tulevien sairaanhoitajien ammatillisuutta ja kansainvälistä näkökulmaa.

Kongressiesityksiä oli myös Suomesta, kaikkiaan viisi. Jaana Kassisen (HUS) esitys  “Core competence in outpatient care”,  Katri Rissasen (KAMK) posterit  “Case and simulation based learning” ja “Dialogue exam as a tool of professional identity development on undergraduate nursing students”, Anna Suutarlan (Sairaanhoitajaliitto) posteri “Nurses’ use experiences to guide the development of national information services” ja Katri Vehviläinen-Julkusen (UEF) posteri “Medicines information in nursing research – a review based on academic thesis in Finland”.

Konferenssi oli ainutlaatuinen mahdollisuus saada korkeatasoista tietoa uusista tutkimuksista sekä tavata kollegoita maailmalta. Oli upeaa todeta, että kaikki sairaanhoitajat eri puolella maailmaa työskentelevät samoja tavoitteita kohti – potilaan/asiakkaan parhaaksi; olipa sitten kyseessä väljästi asutut alueet meillä täällä Suomessa tai tiheästi asuttu Intia, Kiina tai Japani. Tämä kaikki lisäsi valtavasti ymmärrystä sairaanhoitajan ammatin maailmanlaajuisesta merkityksestä. Mm. moniammatillinen oppiminen oli huomioitu lääketieteen, farmasian ja hoitotyön kesken. Opiskelijat opiskelivat yhdessä ja oppivat arvostamaan entistä enemmän toistensa osaamista. Eri esityksissä käsiteltiin myös muun muassa simulaatiota ja digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia hoitotyössä, nämä erityisesti potilaiden ohjaamisen näkökulmasta. Eri alojen opiskelijoiden kokemukset yhdessä oppimisesta vahvistivat myös omaa näkemystämme moniammatillisen oppimisen tärkeydestä.

Mietimme kollegoiden kanssa, että meillä Karelia-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajakoulutuksen tavoitteet, sisällöt ja menetelmät ovat edistyksellisiä.  Suomessa on paljon väljästi asuttuja alueita, jonne tulisi pystyä tarjoamaan laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Nämä reunaehdot ovat varmasti toimineet tärkeinä motivaattoreina, että meillä Suomessa digitaalisuuden hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa on hyvällä tasolla. Toki koulutuksen järjestäjien tulisi aina olla hieman käytäntöä edellä, joten haasteita riittää. Pohjoismaissa hoitotyön asema on itsenäinen ja vahva ja pohjoismaiset yhteiskunnat arvostavat sairaanhoitajan työtä.  Kansainväliset kohtaamiset kollegoiden kanssa avaavat yhteistä ymmärrystä. Tärkeää on, että kannustamme myös opiskelijoitamme kansainvälisiin vaihtoihin.

Sairaanhoitajakoulutusta Singaporessa

Kaksi meistä vieraili Singaporessa Ann NGEE Polytechnicissä ja tutustui siellä sairaanhoitajakoulutukseen. Oppilaitos oli suuri. Joka vuosi 600 sairaanhoitajaopiskelijaa aloittaa koulutuksen. Sairaanhoitajakoulutus kestää 3-4 vuotta. Opetus tapahtuu suurissa ryhmissä, noin 100 hengen luennoilla. Harjoittelua on kaiken kaikkiaan 41 viikkoa koulutuksen aikana. Opetus koettiin hyvin edistykselliseksi hyödyntämällä paljon teknologiaa ja digitaalisia menetelmiä. Opiskelijat käyttivät omia tai koulun tabletteja tai älypuhelimia. Ann NGEE Polytechnicissä opetuksen tukena käytettiin myös useita sovelluksia, esim. anatomiasta ja käytännön hoitotyöstä. Näissä opiskelijat pystyivät harjoittelemaan useita kertoja case-muotoisia hoitotilanteita. Ohjelmien valmistumiseksi olivat opettajat tehneet aihepiiriä kuvaavan opetettavan sisällön ja tekninen toteutus toteutettiin ohjelmistotekijöiden kanssa usean vuoden aikana.  Ann NGEE Polytecnikin tutkimukset osoittivat, että opiskelijoiden oppimistulokset olivat paremmat sovellusten käyttöönoton jälkeen. Lisäksi koulutuksessa käytettiin oppikirjoja, joissa oli paljon harjoitustehtäviä. Simulaatio-opetusta oli kaikille opiskelijoille 4 tuntia viikossa. Simulaatiotilat olivat erittäin toimivat ja simulaatiossa käytetyt nuket olivat uudenaikaisia. Simulaatio-opetuksessa oli aina mukana tekninen tuki, jolloin opettaja sai keskittyä opiskelijoiden ohjaukseen ja harjoiteltavan skenaarion purkamiseen eli debriefingiin. Kaikki opettajat käyttivät simulaatiota ja heidät oli siihen koulutettu.

Myös kongressiohjelmien välillä ja yhteisissä tapaamisissa, ruokailu- ja kahvihetkissä saimme uusia tuttavuuksia monista maista, myös Suomesta. Keskustelu oli polveilevaa ja kiinnostus kaikilla toisen maan opetusta ja hoitotyötä kohtaan oli huomion arvoista. Koko kongressin suurimpana antina oli nähdä sairaanhoitajat yhtenäisenä, hoitotyötä kehittävänä yhteisönä.

Kongressiin osallistuneet Karelia-ammattikorkeakoulun opettajat rohkaisevat kaikkia kollegoita:

”Kongressi on suunnattu kaikille sairaanhoitajille.  Kannustamme hoitotyön eri alueilla työskenteleviä sairaanhoitajia osallistumaan rohkeasti – kansainväliset kohtaamiset kollegan kanssa avaavat yhteistä ymmärrystä.”

 

Ritva Mertanen, lehtori
Riitta Muhonen, lehtori
Tarja Ruokonen, lehtori
Minna Turunen, lehtori, opinto-ohjaaja
Raija Latvala, lehtori
Kirsi Tanskanen, lehtori
Kirsi Varis, lehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu

1 171 Artikkelin näyttökerrat