Millainen osaaminen edistää korkeasti koulutetun maahanmuuttajan työllistymistä?

Mikko Pitkänen, Sini-Tuuli Saaristo, Kaisa Juvonen

Minkälaista osaamista Itä-Suomen alueen yritykset odottavat korkeasti koulutetuilta maahanmuuttajilta? Ovatko yritykset kokeneita maahanmuuttajien rekrytoinnissa? Muun muassa näihin kysymyksiin haluttiin vastaus Karelia-ammattikorkeakoulun osatoteuttaman SIMHE polku -hankkeen tilaamasta yrityskartoituksesta, jonka kohteena olivat Itä-Suomen alueen yritykset tekniikan, liiketalouden ja ICT:n aloilta. Kartoituksen toteutuksesta vastasi jyväskyläläinen Propellerhat Management Oy. Tämä kirjoitus on tiivistelmä selvityksestä, jonka on kirjoittanut Mikko Pitkänen.

Haastatteluita varten kartoitettiin 126 potentiaalista alueen yritystä. Haastateltaviksi valikoitui pieniä ja keskisuuria eri toimialojen yrityksiä, jotka tekevät kansainvälisille markkinoille tähtääviä tuotteita, palveluita tai toimeksiantoja. Yhteensä 15 vapaamuotoista haastattelua suoritettiin elokuun 2019 aikana. Haastattelut painottuivat yritysten asiakastarpeiden, tuotteiden, palveluiden, kilpailutilanteen sekä kansainvälistymisen tarkasteluun. Liiketoiminnan kehittämistarpeet käytiin läpi erityisesti kansainvälisten osaajien rekrytoinnin ja osaamisprofiilien näkökulmasta. Haastatteluissa keskityttiin selvittämään yrityksen asiakastarpeet sekä tuotteiden tai palveluiden kehittämistarpeet, joiden myötä kansainvälistymiseen liittyviä rekrytointi- ja osaamistarpeita voitiin nostaa esille. Tässä artikkelissa käsitellään kartoituksen tuloksia nostamalla niistä esiin ajankohtaisia teemoja ja toimintamalleja.

Yritysten rekrytointi- ja kehitystarpeet

Kartoituksesta ilmeni, että kaikki alueen haastatellut yritykset etsivät lisätyövoimaa. Haastatteluiden mukaan kansainvälisen osaavan työvoiman löytäminen on yrityksille ajankohtainen asia. Rekrytointitarpeista huolimatta osaajia on vähän tarjolla. Kilpailu osaajista on kansainvälisesti ja kansallisesti kova erityisesti ohjelmistoalalla. Yritykset rekrytoivat osaajia mielellään, kun osaaminen ja liiketoiminnan tarpeet kohtaavat toisensa. Vientiyritykset kokevat tärkeänä, että alueella on kansainvälisiä osaajia.

Rekrytoinnissa onnistuminen on yrityksen kasvun kannalta kriittistä ja tällä hetkellä osaajat löytyvät pääasiassa suositusten perusteella. Yksi kansainvälistä liiketoimintaa tekevä kasvuyritys rekrytoi aktiivisesti tarvittavaa osaamista joko kohdemaasta tai paikallisesti. Yritysten mukaan osaajia löytyy alueen oppilaitoksista kauppatieteiden, liiketalouden ja ohjelmoinnin aloilta. Diplomi-insinöörejä ja teknisten alojen asiantuntijoita rekrytoidaan alueen ulkopuolelta. Yksi yritys rekrytoi vuosittain korkeakouluharjoittelijoita Berliinistä. Muutamat haastateltavat yritykset olivat rakentaneet yrityskulttuurin ja liiketoiminnan kansainvälisistä lähtökohdista, joko perustajien oman taustan, ensimmäisten rekrytointien tai muiden syiden vuoksi. Kansainvälistä liiketoimintaa pidempään tehneillä yrityksillä kansainvälisiä osaajia oli useita.

Muutamissa yrityksissä käännekohdaksi oli muodostunut ensimmäisen ulkomaisen työntekijän palkkaaminen, jolloin organisaation työkieleksi oli vaihtunut englanti. Haastatteluiden mukaan suomen kielen taito ei vientihankkeissa ole tarpeen. Kaikissa kansainvälistä vientiä tekevissä yrityksissä työskennellään myös englanniksi.  Henkilön taitojen ja yrityksen tarpeen kohdatessa kansalaisuudella tai suomen kielen taidolla ei ole merkitystä.

Oppilaitosyhteistyöstä haastatelluilla yrityksillä oli paljon positiivisia kokemuksia ja harjoittelut nähtiin tärkeänä kanavana työllistymiseen. Osa yrityksistä mainitsi erikseen tekevänsä aktiivisesti oppilaitosyhteistyötä sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti. Esimerkiksi erään 200 henkeä työllistävän yrityksen henkilökunnasta arviolta jopa puolet oli tullut taloon harjoittelun kautta. Tämä edellyttää vahvaa panostusta aloittavan henkilöstön perehdyttämiseen sekä aktiivista yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Haastatelluista yrityksistä vain kaksi ei maininnut, että heillä olisi koskaan ollut kansainvälisiä työntekijöitä tai harjoittelijoita ja vain yksi yritys totesi, ettei tarvitse kansainvälisiä harjoittelijoita. Yritykset kokivat, että yritysten ja oppilaitosten välisessä tiedotuksessa ja tiedonkulussa olisi parannettavaa, muun muassa kansainvälisten harjoittelijoiden löytämiseksi sekä harjoittelupaikkojen ilmoittamisen osalta. Oppilaitos- ja yritysyhteistyöhön on kuitenkin tulossa digitaalinen palvelualusta, jonka kautta voi etsiä osaajia ja ilmoittaa kehittämistarpeista.

Työllistymistä edistävät osaamisalueet

Haastateltujen yritysten vastausten pohjalta muodostettiin osaamisalueita, jotka kuvaavat yritysten osaamistarpeita ja edistävät korkeasti koulutetun maahanmuuttajan työllistymistä. Tulokset eivät anna kattavaa kuvaa kaikista seikoista, joita alueen yritykset painottavat korkeasti koulutetun työvoiman rekrytoinnissa. Niiden avulla voidaan kuitenkin pohtia korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien koulutustarpeita ja muita työpaikan saamiseen liittyviä näkökulmia.

Liiketalouden osaamisen nähtiin tärkeänä kaikissa haastatelluissa yrityksissä. Laaja-alainen liiketalouden tuntemus antaa mahdollisuuden työllistyä erilaisiin ja eri toimialoilla toimiviin yrityksiin, ja todennäköisyys harjoittelupaikkojen ja työpaikan saamiseen kasvaa. Erityisesti myynnin ja markkinoinnin osaaminen koettiin yrityksissä yleisesti hyödynnettävissä olevaksi taidoksi, jonka nähtiin olevan sovellettavissa eri toimialoilla. Osaajan monikulttuurisen taustan nähtiin antavan kilpailuetua sekä hakijalle että kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavalle yritykselle.

“Graafisen ja visuaalisen alan osaaminen voi edistää korkeasti koulutetun maahanmuuttajan työllistymistä, koska se antaa tekijän käyttöön universaalin ilmaisukielen.” Kansainvälisen osaajan työllistymiseen liittyy aina sekä paikallisen kielen tuntemus että toimialakohtaiset osaamisvaatimukset. Kun työkielenä on visuaalinen ilmaisu, on se käytettävissä millä tahansa toimialalla ja kielialueella. Kouluttautuminen graafisen ja visuaalisen tuotannon osaajaksi avaa monipuolisesti ovia markkinoinnin suunnitteluun ja tuotantoon eri toimialojen yrityksissä.

Teknologiaan ja toimialaan liittyvä erityisosaaminen on välttämätöntä erityisesti sellaisissa yrityksissä, joiden liiketoiminta perustuu tutkimukseen tai teknologiaan. Tieteeseen perustuvan osaamisen hyödyntäminen, tuotteistaminen sekä uuden yrityksen perustamiseen liittyvä osaaminen olivat useiden haastateltujen kiinnostuksen ja kehittämisen kohteina. Tällainen eritysosaaminen voi avata ovet työelämään myös korkeasti koulutetulle maahanmuuttajalle. Samanlaista etua työllistymiseen voi tuoda digitalisaatioon liittyvä monialainen ja tarvelähtöinen osaaminen. Digitalisaation muutosprosessit koskettavat yrityksiä kaikilla toimialoilla. Konkreettisena ehdotuksena oli suunnitella oppilaitoksille digimarkkinoinnin koulutuskokonaisuuksia esimerkiksi yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.

Yhteiskuntavastuu nähdään tärkeänä osana alueen yritysten toimintaa ja sitä toteutetaan muun muassa tukemalla vapaaehtoistoimintaa.

Yritysprofiilit verkostoitumisen apuna

Haastatteluista muodostui yritysprofiileita, joita voidaan hyödyntää korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verkostoitumisessa ja ohjaamisessa työelämään. Yritysprofiilit avaavat yritysten erilaisia lähtökohtia ja toiminnan tavoitteita. Lisäksi niitä voidaan hyödyntää oppilaitoksissa yritysyhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa.

Startup-yritykset

Startup-yrityksissä kansainvälisyys kuuluu toimintaan usein luontevana osana. Tiimi ja tuote on uusi. Toisaalta tuotekehityksen ja yrityksen fokus voi alkuvaiheessa muuttua paljon eikä yrityskulttuuri ole vielä vakiintunut. Nämä yritykset tarjoavat uuden luomisen ja kansainvälisen kulttuurin kehittämisen osalta erittäin kiinnostavia oppimisen mahdollisuuksia. Startup-yritysten kanssa verkostoituminen tapahtuu tyypillisesti yrityshautomoiden yhteydessä järjestettävissä verkostoitumistapahtumissa, hackathoneissa ja liikeideakilpailuissa. Näissä uusien ideoiden ympärille muodostetaan uusia tiimejä, joihin pääsee mukaan aktiivisella osallistumisella ja käytännön osaamisella.

Korkeasti koulutetulle maahanmuuttajalle verkostoitumistapahtumat voivat avata mahdollisuuden olla mukana kehittämässä startup-yritystä jo alusta alkaen. Yrityksen perustajien taustoilla sekä varhaisessa vaiheessa tehdyillä kansainvälisillä rekrytoinneilla on ratkaiseva merkitys yrityksen kulttuurille ja toimintatavoille. Jos korkeasti koulutettu maahanmuuttaja on mukana toiminnassa sen alusta alkaen, on todennäköisempää, että toimintakulttuuri muotoutuu monikulttuuriseksi ja moninaisuutta arvostavaksi.

Tutkimuslähtöiset spin-off -yritykset

Teknologialähtöiset yritykset, joilla on taustaa kansainvälisessä tutkimusyhteisössä, ovat perusluonteeltaan kansainvälisiä, ja siksi korkeasti koulutetun maahanmuuttajan voi olla helpompi päästä niihin mukaan.  Yliopistojen tutkimusryhmien työ on lähes poikkeuksetta kansainvälisesti verkostoitunutta. Haasteena tutkimuslähtöiselle spin-off -yritykselle on kaupallisen ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen tai osaajien löytäminen alkuvaiheessa. Kaupallisen menestyksen saavuttamiseksi markkinoinnin, myynnin ja kansainvälisen viennin osaaminen on ensisijaisen tärkeää.

Joensuun seudulla on aktiivinen fotoniikan tutkimukseen ja osaamiseen perustuva ekosysteemi. Sen ympärillä on ja sinne jatkossakin syntyy potentiaalisesti uusia teknologia-alan yrityksiä. Verkostossa on jo tällä hetkellä useita kymmeniä yrityksiä sekä useita kansainvälisiä projekteja. Verkostoissa työskentelyn ja yritysyhteistyön kontaktien löytämisen kannalta messut ja tapahtumat ovat tärkeitä. Niiden järjestelyissä kansainvälisten harjoittelijoiden aktiivinen työpanos on tärkeässä osassa.

Vientiin tähtäävät kasvuyritykset

Vientiin tähtäävät kasvuyritykset ovat potentiaalisesti suurimpia tulevaisuuden työllistäjä alueella. Kasvuyritysten, joilla on jo vakiintunutta liiketoimintaa kotimaisilla markkinoilla, on investoitava vientiin ja kansainvälisille markkinoille laajentumiseen uuden osaamisen avulla. Mikäli yrityskulttuuri on rakentunut kotimaan markkinoille, on viennin käynnistämiseen liittyvissä muutoksissa usein haasteita tuotteen, kulttuuriosaamisen että rahoituksen osalta. Osaaminen, jota vientiin tähtäävä kasvuyritys tarvitsee, liittyy erityisesti kohdemarkkinoiden tuntemukseen. Toimiala- ja liiketoimintaosaamista tämän tyyppisellä yrityksellä on jo kotimaassa, joten kansainvälistymisen haasteena on nimenomaan monikulttuurisuusosaamisen ja kansainvälisen kaupan osaamisten lisääminen. Avainhenkilöiden kansainvälisellä taustalla ja osaamisella on suuri merkitys.

Yritysprofiilien lisäksi haastatteluissa nousi esille yhteisöllisten työtilojen merkitys verkostoitumisen ja työllistymisen näkökulmasta. Yhteisölliset työtilat ovat erinomainen keino tutustua alueen yrityksiin ja löytää työllistymisen kannalta merkityksellisiä kohtaamisia. Alueella toimii yhteisöllisiä työtiloja, joissa pienyritykset voivat myös käyttää saatavilla olevia laitteita ja palveluita. Yhteisöllisissä työtiloissa muodostuu kohtaamisia, joissa korkeasti koulutettu maahanmuuttaja pääsee helposti tutustumaan yrityksiin, osaajiin ja yhteistyöstä avautuviin uusiin mahdollisuuksiin. Jaettu tila tekee yhteisöstä helposti lähestyttävän ja tiedonsaanti on helppoa avoimen toimintakulttuurin vuoksi. Yhteisöllisten työtilojen kautta saa myös vertaistukea, tietoa rahoituksista, projekteista, piilotyöpaikoista sekä alueen yrityksissä tapahtuvista muutoksista. Ilmaista sparrausta ja valmennusta on tarjolla, ja sitä kannattaa käyttää monipuolisesti oman osaamisen kehittämiseen, joka edesauttaa alueella työllistymistä.

Karelia-ammattikorkeakoulun osatoteuttama SIMHE polku – hanke on osa Kotona Suomessa -toimenpidekokonaisuutta. Hankkeen tarkoituksena on edistää korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja työllistymistä tekniikan, ICT:n ja liiketalouden aloilla. Tavoitteena on, että korkeasti koulutettu maahanmuuttaja saisi lisäkoulutuksen ja ohjauksen avulla sujuvamman siirtymisen työelämään. Lisätietoa aiheesta voi lukea muun muassa hankkeen verkkosivuilta.

Yrityskartoituksen toteuttaja ja kirjoittaja: Mikko Pitkänen, Propellerhat Management Oy
Lisätietoja: mikko.pitkanen@propellerhat.co

Tekstin editointi:
Sini-Tuuli Saaristo, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Juvonen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu