Työn muutoksessa mahdollisuus osaamisen kehittämiseen

Ulla Kallio

Henkilöstön osaamisen kehittäminen on tärkeää kaikissa työyhteisöissä sekä työyhteisön että työntekijän kannalta. Yhtenä keinona osaamisen kehittämiselle voi olla siirtyminen uusiin tehtäviin tai työnkuvan muokkaaminen vaihdellen uusia ja entisiä tehtäviä organisaation tarpeiden mukaisesti. Tässä artikkelissa kerron omista kokemuksistani tehtäväkierrosta ja työtehtävien muutoksesta.

Työkierron avulla uudenlaista näkökulmaa työhön

Joitakin vuosia sitten siirryin omasta työstäni parin vuoden ajaksi projektitehtäviin. Projektityöskentelyn koin erittäin antoisana mutta samalla vaativana tehtävänä. Projektiyössä tarvitaan osaamista mm. talousasioista, markkinoinnista, suunnittelusta, tuotteistamisesta ja paljosta muusta. Osaamiseni kehittymisen kannalta tuo aika oli ehkä parasta mahdollista. Se toi uudenlaista näkökulmaa aikaisempaan työhöni ja lisäsi tietoa sekä osaamista monipuolisesti. Omalla kohdallani projektitoimintaan olennaisesti kuuluva verkostoituminen ja tiivis yhteistyö yritysten kanssa olivat minulle uutta tehtäväkenttää, jossa jouduin puntaroimaan myös omia sosiaalisia taitojani. Juuri projektikokemuksen kautta olen alkanut liputtaa työkiertoa ehdottoman hyvänä osaamisen kehittämisen menetelmänä, jota voin suositella kaikille. Siirtyminen työkierron kautta toisiin tehtäviin avarsi näkökulmaa ja kehitti ymmärrystä projektitoiminnasta laajemmin. Kahden vuoden aikana saamani kokemus onnistumisista ja asioiden jakamisesta toisten kanssa antoivat puhtia ja lisäsivät työmotivaatiota palatessani takaisin omaan tehtävääni.

Siirtyminen uuteen tehtävään vaatii uudistumista ja rohkeutta

Noin vuosi sitten tehtäväkenttäni muuttui suurelta osin siirtyessäni työskentelemään toiseen yksikköön. Samalla vaihtui myös esimieheni. Entisestä työstäni jäi toimenkuvaani joitakin työtehtäviä ja lisäksi varahenkilönä toimiminen silloiselle työparilleni. Siirtyminen toisiin tehtäviin on vaatinut uusien asioiden opettelua mutta myös vanhasta poisoppimista. Muutokseen kuuluu sekin, ettei jotain osaamisaluetta mahdollisesti tarvita uudessa tai muuttuneessa työssä. Näin on käynyt myös omalla kohdallani. En kuitenkaan koe, että minun tarvitsisi luopua sellaisesta osaamisesta, jota en nykyisessä tehtävässäni tarvitse. Se ei häviä, vaan säilyy omassa osaamispakissani toisia tilanteita varten. Tehtävien muuttuessa olen joutunut opettelemaan asioiden tekemistä uudella tavalla. Kokemukseni mukaan uusien tapojen opettelu on joskus helpompaa kuin vanhoista totutuista tavoista irti pääseminen. Vaikka mielestäni mukaudun kohtuullisen helposti erilaisiin tilanteisiin, myönnän että välillä nousee esiin halu säilyttää tuttu ja turvallinen olotila. Uudistumisen taito onkin työelämässä yhä tärkeämpää ja se vaatii myös rohkeutta.

Oman työn kehittäminen ja uudistaminen organisaation tarpeet huomioiden ei ole aina helppoa. Kehitys menee eteenpäin melkoisella vauhdilla ja yhteiskunnan taholta tulevat paineet organisaatioille tuovat paineita kunkin omaan työhön. Useimmilla – kuten myös itselläni -työtehtävät ovat monipuolisia ja omalla kohdallani koen, että osaamisen kehittäminen koulutuksen kautta on auttanut tiedon hallinnassa ja jäsentämisessä. Se on tuonut lisäksi tietynlaista varmuutta ja pätevyyttä työssä suoriutumiseen. Tästä huolimatta käytännön tuomat taidot ja osaaminen ovat erittäin arvokkaita ja välttämättömiä.

Joka päivä pieniä parannuksia

Työtehtävien muuttuminen tuo haasteita myös oman työn organisointiin. Olenkin asettanut tavoitteeksi kehittyä nimenomaan tällä osa-alueella. Olen harjoitellut työtehtävien viikkotason aikataulutusta, jossa varaan aikaa myös työni luonteeseen kuuluvalle ajatus- ja suunnittelutyölle. Käytännössä tämä tarkoittaa etukäteen tehtyjä aikavarauksia sähköiseen kalenteriin. Tämä käytäntö tuo tehokkuutta työskentelyyn mutta huomaan, että se vaatii luopumista vanhoista käytännöistä. En ole omasta mielestäni vielä täysin onnistunut työn etukäteissuunnittelussa ja se vaatiikin minulta edelleen opettelua. Uudessa työssä minua ajatteluttavat käytännön asioiden lisäksi oma roolini organisaatiossa ja se kuinka otan haltuuni saamani tehtäväkentän. Tässä asiassa pyrin joka päivä ottamaan niitä pieniä askeleita, jotta kehittyisin ja voisin hoitaa työni paremmin. Hallinnan tunne työssä tuo työn tekemiseen mielekkyyttä, lisää jaksamista ja työhyvinvointia.

Esimiehen tuki muutoksessa

Huolimatta siitä, siirrytäänkö uusiin tehtäviin työkierron kautta tai kokonaan muuttuvaan tehtävään, on perehdyttämisellä tärkeä rooli. Suunnitelmallinen perehdyttäminen mahdollistaa tehtävän haltuunoton eikä jätä työntekijää yksin uusien asioiden äärelle. Omalla kohdallani perehdyttäminen ja säännölliset välikeskustelut esimiehen kanssa ovat auttaneet työtehtävien jäsennyksessä. Useamman kerran toteutetut keskustelukerrat ovat edistäneet töiden etenemistä sekä antaneet eväitä uusien tehtävien toteutukseen. Koen yhteistyön, oman osaamisen jakamisen, asioista selvää ottamisen ja kysymisen omaksi velvollisuudekseni työyhteisössä.

On ollut mielenkiitoista siirtyä toiseen yksikköön ja uusien työkavereiden ympäröimäksi. Kokemus kuulumisesta tiimiin ja oman paikan löytäminen tapahtui melko nopeasti. Uskon, että yleensä sopeutumisessa auttaa oma asennoituminen ja suhtautuminen. Pyrin pitämään yllä myönteistä ajattelua ja säilyttämään myönteisen asenteen omassa työssäni. Muutokset ovat kuitenkin välttämättömiä jotta kehitys menee eteenpäin ja saavutetaan hyviä tuloksia niin henkilökohtaisella kuin organisaatiotasolla.

Ulla Kallio, henkilöstökoordinaattori
Karelia-ammattikorkeakoulu