Kansainvälisyyttä opetuksen arjessa

Heli Makkonen

Opintoihin voidaan tuoda kansainvälisyyttä esimerkiksi Skypen avulla. Sosiaalialalla on toteutettu kahtena syksynä opiskeluyhteistyötä Hollantiin, ja kerran Irlantiin. Eri maiden opiskelijat ja opettajat työskentelevät yhdessä noin kerran kuukaudessa Skypen kautta.

Tarina alkoi Turussa toukokuussa 2014. Tapasin FESET -konferenssissa opettajan Amsterdamista. Kävimme tutustumiskäynnillä turkulaisessa päiväkodissa, ja toisten palatessa bussilla takaisin Turun keskustaan me päätimme kävellä ja tutustua Turkuun ja toisiimme. Reilun tunnin kävelyn aikana ennätimme sopia, että seuraavana syksynä toteutamme yhteisiä varhaiskasvatuksen opintoja Skypen kautta. Tämä sopimus jäi elämään, ja syyslukukauden alkaessa aloimme suunnitella opintojen sisältöä. Haasteena oli se, että molemmilla oli erilaiset opintojaksot ja hieman erilaiset tavoitteet. Hollannissa opinnot sisältyivät tutkimusopintoihin ja meillä kehittämistyöhön. Päädyimme siihen, että opiskelijoiden tavoitteena on tutustua näiden kahden maan varhaiskasvatukseen, löytää eroja ja yhtäläisyyksiä sekä kertoa toisilleen oman maansa varhaiskasvatuksen organisoinnista, rakenteesta, tavoitteista ja sisällöistä.

Opinnot toteutettiin molemmissa maissa jo olemassa olevien opintojaksojen sisällä, ilman lisäresursseja. Suomesta tähän ensimmäiseen pilottiin osallistui viisi opiskelijaa ja Hollannista kolme opiskelijaa. Suomalaiset opiskelijat tekivät kirjallisen materiaalin lisäksi videon suomalaisesta päiväkodista. Opiskelijat kokivat kokemuksen antoisana ja uusia näkökulmia avaavana. Välillä oli haasteita Skypen ja aikataulun kanssa, mutta lopputuloksena oli kaikilla aivan uudenlainen ymmärrys siitä, miten erilaista varhaiskasvatus voi olla eri maissa. Loppujen lopuksi opintojakson jälkeen mielessä oli enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Tässä toteutui Lev Vygotskyn ajatus siitä, että oppiminen on enemmän kysymysten kuin vastausten löytämistä.

Tarinalle suunniteltiin jatkoa helmikuussa 2015, kun Amsterdamista tuli kaksi opettajaa vierailulle meidän kv-viikolle. Viikon aikana opettajat saivat elämänsä ensimmäisen kokemuksen avantouinnista ja murtomaahiihdosta, joka tapahtui vesisateessa mutta aurinkoisin mielin. Tarinaan tuli mukaan uusi kumppani Irlanti, kun kv-viikolle osallistui myös Sligosta kaksi opettajaa, jotka olivat kiinnostuneita varhaiskasvatuksesta. Kierrätin kaikkia neljää opettajaa joensuulaisissa päiväkodeissa, ja ennätimme suunnitella laajentavamme Skype-opintoja kolmen maan kesken.

Nyt syksyllä 2015 meillä onkin mukana Suomesta kuusi, Hollannista kuusi ja Irlannista kolme opiskelijaa. Tällä kertaa opiskelijoiden tehtävänä oli haastatella päiväkotien työntekijöitä ja lasten vanhempia kussakin maassa ja vertailla näitä kokemuksia ja löydöksiä keskenään. Ensimmäinen haaste oli löytää sellaisia kysymyksiä, jotka ovat relevantteja kussakin maassa. Maiden välillä on eroa esimerkiksi siinä, minkä ikäisenä lapset aloittavat päivähoidon ja koulun. Hollannissa lapset aloittavat päivähoidon 3 kuukauden ikäisinä ja koulun 4 -vuotiaina. Tässä on iso ero suomalaisiin verrattuna. Irlanti sijoittuu tähän välille. Nyt joulukuun alussa olemme pitäneet viimeisen Skype -tapaamisemme ja hollantilaiset opiskelijat ottivat tehtäväkseen kirjoittaa lopullisen yhteenvedon eri maissa kootun tiedon pohjalta. Irlannista tuli jo sähköpostiviesti, jossa opettaja kiitti tästä erittäin mielenkiintoisesta kokemuksesta ja siitä että olivat lähteneet tutustumiskäynnille Joensuuhun. Hän kertoi jatkavansa mielellään tätä yhteistyötä jatkossakin. Myös opiskelijat kertoivat olevansa tyytyväisiä siihen, että he oppivat näkemään kulttuurisia eroja. He totesivat, että on mielenkiintoista nähdä myös se, miten kulttuurisista eroista huolimatta eri maissa kamppaillaan hyvin samanlaisten asioiden kanssa. Ajankohtaisia teemoja ovat esimerkiksi ryhmäkoot, vanhempien osallisuus ja varhaiskasvatuspedagogiikan toteuttaminen.

Matkan varrella on tapahtunut paljon mukavia kohtaamisia, yksi niistä lähes sattumalta. Yhden Skype-tapaamisen lopussa hollantilaiset totesivat iloisesti, että ensi viikolla he ovatkin Berliinissä. Siihen minä totesin yhtä iloisesti, että niin minäkin olen. Hollantilaiset olivat lähdössä sinne opintomatkalle ja minä lomalle. Päätimme tavata kahvin merkeissä. Hollantilaisilla opiskelijoilla olikin minulle paljon kysymyksiä esitettävänään, ja tapaamisemme oli täynnä iloista rupattelua ja kokemusten vaihtoa herkullisen suklaakakun äärellä.

Viikolla 48 olin opettajavaihdossa Amsterdamissa. Siellä tapasin edelleen uusia potentiaalisia yhteistyökumppaneita Saksasta ja Tanskasta. Kävimme yhdessä tutustumassa amsterdamilaisiin päiväkoteihin ja pidimme kukin luennon oman maamme varhaiskasvatuksesta. Lisäksi tänä syksynä Skype-yhteistyöhön osallistuvat opiskelijat pitivät meille esitelmän hollantilaisesta varhaiskasvatuksesta. Matka oli erittäin antoisa, ja siitä kerron enemmän erillisessä matkaraportissa.

Tulevaisuuden haasteena on selvittää, miten voisimme antaa opiskelijoille opintosuorituksen toisesta maasta. Näin opinnot olisivat virallisesti kv-opintoja. Nykyisellään opinnot eivät tuota kv-pisteitä, mutta tarjoavat kyllä runsaasti kv-kokemuksia. Tätä asiaa pohdimme jo alustavasti Amsterdamissa ja seuraavaksi jään innolla odottamaan opettajavaihtoa Irlantiin, ja uusia ideoita kansainvälistymiseen.

Heli Makkonen, lehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu