RoboBisnes-hanke Slush2016 -tapahtumassa

Säde Lind, Timo Pappinen, Ari Tarkiainen, Satu-Minna Piiroinen

Slush on kansainvälinen teknologia- ja kasvuyritystapahtuma, joka järjestettiin 30.11.-1.12.2016 Helsingin Messukeskuksessa. Voittoa tavoittelemattoman yhteisön järjestämän tapahtuman päätavoite on yhdistää kasvuyritykset merkittäviin kansainvälisiin sijoittajiin, vaikuttajiin ja mediaan. Vuonna 2016 yhdeksännen kerran järjestetyssä tapahtumassa oli yhteensä noin 17 500 kävijää 124 maasta: kasvuyritysten edustajia, sijoittajia, johtajia, opiskelijoita ja muita kiinnostuneita. Tapahtuma oli todella hienosti järjestetty ja paikalla oli paljon nimekkäitä vieraita: avajaisten musiikkiesityksessä oli näyttävä pyrotekniikka ja yleisön eturivissä istuivat mm. pääministeri Juha Sipilä ja Norjan kruununprinssi Haakon.

Slush2016-tapahtumassa oli koko ajan ohjelmaa viidellä lavalla ja lisäksi 260 näytteilleasettajaa: kasvuyritysten ja muiden toimijoiden esittelypisteitä. Slush-mobiilisovelluksen avulla oli mahdollista laatia oma aikataulutus esim. mielenkiintoisten puheenvuorojen tai tietyn teeman mukaan.

Koko RoboBisnes-hankkeen henkilöstö osallistui tapahtumaan. Matkan tavoitteena oli hankkia uutta tietoa robotiikasta, siihen liittyvistä teknologioista ja ratkaisuista sekä saada yleistä tietoa digitalisaation eri mahdollisuuksista nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi tavoitteena oli verkostoitua eri alojen asiantuntijoiden ja yritysten kanssa. Jotta tapahtumasta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty ja laaja näkökulma, kukin hanketoimija oli laatinut itselleen oman ohjelman tapahtuman ajaksi. Seuraavaksi on esitetty kunkin osallistujan näkemykset ja kohokohdat tapahtumasta.

Slushin tunnelma vei mukanaan (Säde Lind)

Kokonaisuudessaan Slush-tapahtuma oli ensikertalaiselle hämmentävä ja hieno kokemus. Tapahtumassa aiemmin käyneet varoittelivat, että ensimmäinen kerta Slushissa menee ihmetellessä, vasta myöhemmillä kerroilla tapahtumaan tutustumisen osaa suunnitella niin, että siitä saa mahdollisimman paljon irti. Ensimmäisen päivän ohjelman olin suunnitellut mielestäni liiankin tarkkaan, joten omien kontaktien solmiminen jäi olemattomaksi, mutta esityksiä eri lavoilla seurasin senkin edestä. Toisena päivänä taas keskityin kiertelemään esittelypisteillä ja keskustelemaan esittelijöiden kanssa, jolloin taas lavoilla olevien esitysten seuraaminen jäi vähäisemmäksi. Tunnelma oli innostunut, teknologia ja digitalisaatio näkyi tapahtumassa koristeita myöten kaikkialla. Toivottavasti mahdollisimman moni tapahtumassa nähdyistä kasvuryityksistä onnistuu tuomaan tuotteensa suuren yleisön tietoisuuteen. Paljon uutta ja hienoa on tulossa juuri nyt.

Kohokohdat

1. Shoshana Bergerin puheenvuoro “Redesigning death”

Berger herätteli yleisöä ajattelemaan meitä kaikkia yhdistävää asiaa: kuolemaa. Hän kertoi, että suurin osa ihmisistä haluaisi kuolla kotona, mutta kuolee sairaalassa. Hän myös kertoi, että suuri osa ihmisistä saa viimeisen kahden elinviikkonsa aikana vielä raskaita hoitoja ja lääkitystä sairauden parantamiseen, vaikka kuolema olisikin väistämätön. Berger myös näytti videon, jossa pohdittiin sairaalan äänimaailman vaikutusta potilaiden elämänlaatuun. Videolla mm. ehdotettiin, että laitteiden piippausääniä voisi muuttaa miellyttävimmiksi.

2. Esittelypisteet ja pitchauskilpailu

Kokeilin muun muassa lisätyn todellisuuden laseja ja tutustuin robottilennokkivalmistaja Arctic Roboticsin esittelypisteeseen. Arctic Robotics rakentaa sisätiloissa lennätettäviä lennokkeja, joita voi käyttää mm. teollisuus- ja varastotilojen valvontaan. Keskustelin lennokkeja esitelleen Pauli Isoahon kanssa, ja hän oli kiinnostunut yhteistyöstä RoboBisnes-hankkeen kanssa. Vietin myös jonkin verran aikaa kuunnellen Slush 100 -pitchauskilpailua, jonka osallistujat oli valittu yli 1000 hakemuksen joukosta. Kilpailussa oli kahden päivän aikana 100 lyhyttä esitystä kasvuyrityksistä. Pitchauskilpailun pääpalkintona oli 500 000 euron pääomasijoitus. Kilpailun voitti ranskalainen big dataan pohjautuvia tietoturvaratkaisuja tarjoava CybelAngel.

3. Tunnelma

Slushissa vallinnut tunnelma oli ikimuistoinen. Tuhannet ihmiset olivat kokoontuneet yhteen, ja noiden kahden päivän ajan Messukeskuksessa vaikutti siltä, että kaikki läsnä-olijat olivat valmiita tekemään tulevaisuudesta paremman teknologian avulla. Toki kahden päivän aikana pohdittiin myös teknologian käytön eettisiä näkökulmia ja haasteita, mutta yleinen ilmapiiri teknologiaa kohtaan oli myönteinen. Tapahtumassa sain huomata, kuinka paljon upeita innovaatioita on työn alla tälläkin hetkellä.

Miten Slush-tapahtumasta saa enemmän irti (Timo Pappinen)

Kaiken kaikkiaan Slush on edelleen StartUp-tapahtuma. Jotta tapahtumassa kannattaa olla mukana, täytyy olla etukäteen mietitty rooli ja sovitut tapaamiset. Tällöin tapahtumasta saa eniten irti. Toisena päivänä keskityin seuraamaan ihmisiä ja totesin Slushissa käyvän hyvin erilaisia ihmisiä; eriikäisiä ja -taustaisia. Tapahtuman hyvä meininki ja positiivinen pohjavire pistivät myös silmään. Seurasin Slush2016-tapahtumaa myös sosiaalisessa mediassa, Twitterissä puhuttivat mm. teknologiayritysten merkitys koulutuksen kehittämisessä (video), Op:n esittelemä oma MaaS-palvelu liikenteeseen ja CybelAngel-yritys.

Kohokohdat

1. Metropolian Eizo-bussi
2. Nokian Ozo -kamera oli hyvin esillä, sen kautta Slush2016-tapahtumassa pystyi VR-laseilla osallistumaan myös lavakeskusteluun
3. Furhat-robotti, jota markkinoitiin teemalla ”Maailman sosiaalisin robotti. Robotti olikin, toteutukseltaan hyvin erilainen verrattuna aiemmin näkemiini sosiaalisiin robotteihin
4. IBM:n Watson vakuutti, että tekoälyteemaan kannattaa panostaa
5. Mielenkiintoinen keskusteluaihe oli myös Blockchain (video), joka yrittää korvata nykymuotoisen maksujärjestelmän

Ensikertalaisena Slushissa (Ari Tarkiainen)

Itselläni Slush2016 oli ensimmäinen ja oikeastaan ihmettelen, että miksi. Lähestyin tapahtumaa avoimena ja täynnä monenlaisia odotuksia. Matkalla junassa toin esille omat tavoitteeni jotenkin niin, että yritän löytää digitaalisuuden ytimen ja tarkkailla, miten Slush2016-tapahtumassa ja etenkin Piilaaksossa asia nähdään.

Seurasin aktiivisesti lavojen esityksiä ja kävin myös jonkin verran keskustelemassa yritysten osastoilla, mutta se oli pettymys. Asiaa selittää tapahtuman luonne – StartUp ja rahoittajat. EN ollut rahoittaja enkä yrityksen edustaja, en siis ollut kiinnostava. Muutamia robotteja kuitenkin oli ja niiden edustajien kanssa kävin pieniä keskusteluja.

Slush2016 oli kaiken kaikkiaan hyvä tapahtuma, jonka intensiivisyys oli alussa päälle käyvää, mutta senkin hyväksyi aika nopeasti. Tarjolla on monenlaista ja se on homman ydin. Ehkä menen ensi vuonna uudestaan.

Kohokohdat

1. StartUpit

Koska kyseessä on StartUp-tapahtuma, jossa sen ytimenä on nuorten (ei aina) innovatiivisten ihmisten yritys vakuuttaa paikalle kerääntyneitä rahamaailman ihmisiä. joilla on itsellään aikoinaan ollut samanlainen tilanne. Osa rahoittajista ei tietenkään ole liikkeellä tällä asenteella, mutta Piilaakson monet nimekkäät hahmot alkaen Steve Jurvetsonista ja päätyen Chris Saccaan olivat tietysti ihmisiä, joiden esityksiä halusin kuunnella. Molemmat ovat tehneet jättiomaisuuden ja rahoittavat yhä mitä kummallisempia ideoita ja toimijoita. Kuuntelinkin molempien esitykset ja vakuutuin. Erityisesti Jurvetson oli selkeästi luova ja innovatiivinen henkilö, jonka elämäntapa oli kytkeytynyt start up -toimintaan. Slush toikin esiin kiinnostavia näkökulmia digitalisaatioon ja siinä piileviin mahdollisuuksiin. Aika monessa sessiossa tuli esiin raha ja menestyminen – tavallaan markkinatalouden ydin. Kävi ilmi, että aika monella oli kuitenkin pontimena ihan muu ja oikeastaan se joku muu oli se pihvi.

2. Terveys ja digitalisaatio

Kuuntelin aika monta esitystä liittyen terveyteen ja uuden teknologian suomiin mahdollisuuksiin. Osa keskustelijoista näki suorastaan monella tavalla utopian olevan mahdollinen. Osa keskustelijoista keskittyi My Data -tyyppisiin mahdollisuuksiin. Myös kestävä kehitys ja terveellinen ruoka olivat aika monella esille kuten myös kehon manipulointi ja sen muokkaus eri tavoin.

3. Kaupungit ja digitaalisuus

Yksi kiinnostavimmista keskusteluista liittyi kaupunkien tulevaisuuteen, siihen, mitä tulee älykkäiden kaupunkien jälkeen. Esiin nousi se, että kaupunkien funktio työvoimareservinä ja kulttuurisena kontekstina on tullut tiensä päähän. Kaupungin idea liittyy teollistumiseen ja nyt ne ovat siirtymässä uuteen vaiheeseen maaseudun ja kaupunkien välitilaan. Tämä hiukan romanttinenkin keskustelu oli kuitenkin kiinnostava, koska kaupunki rakenteena on usein pankkien ja toimistojen ympäristö sekä tietysti kaupan ja kuluttamisen näyttämö. Ajatus keskusteluissa oli, että kaupunki etsii uusia muotoja ja sen perinteinen funktio teollisen työn takapihana on aikansa elänyt.

4. Tietoturva ja hakkerointi

Kiinnostavaa oli myös aika monessa keskustelussa esiin noussut tieto- ja kyberturvallisuuden vaara ja erityisesti se, miten haavoittuva IT itse asiassa on. Esillä oli myös USA:n presidenttivaalien tulosten manipulointi ja siihen liittyvät demokratian ja äänestämisen laajennukset. Myös Snowden ja monet muut vilahtelivat puheissa. Kysymys yksityisyydestä ja valinnanvapaudesta sekä kansalaisoikeuksien ja edustuksellisen demokratian tuli myös esille.

5. IBM ja Watson

Itselleni ehkä kaikkein vakuuttavin esitys oli IBM Watsonin viime aikaisten kehittelyjen esittely. Esityksessä käytiin läpi erilaisia käytännön sovelluksia kuten robottiautoa, ostorobottia sekä HR-apulaista. Kaikki ne olivat yllättävän pitkälle vietyjä sovelluksia, jotka suurella todennäköisyydellä ovat käytössä. IBM on perustanut laajan kokeilualustan verkkoon, jossa voi käydä kokeilemassa sovelluksia vapaasti. Niissä on jo nyt maksullisia palveluja, mutta protoihin pääsee käsiksi pelkästään luomalla tunnuksen. Kun kävin itse sivuilla, hämmästyin sovellusten suuresta määrästä ja niiden innovatiivisuudesta. Tuli myös mieleen, että IBM hävisi taiston PC:stä, mutta tätä taistoa se ei häviä. Niin vakuuttavia sovellukset olivat.

6. Musiikki ja uudet formaatit

Kuuntelin myös kiinnostavan keskustelun musiikkiteollisuuden tulevaisuuksista ja siihen kehitteillä olevista ansaintalogiikoista. Aika selväksi kävi, että tämä nykyinen copyright, joka perustuu myytyihin esineisiin (materiaalinen) ei enää ole jatkossa se musiikkiteollisuuden ydin. Mikä se on, se ei käynyt selville. Spotify on antanut esimakua, mitä se voisi olla.

Toisella kertaa tapahtumasta sai enemmän irti (Satu-Minna Piiroinen)

Osallistuin Slushiin toista kertaa. Edellisellä kerralla Slush2015-tapahtumassa tutustuminen tapahtui enemmän StartUp- ja yritysten kehittämisen näkökulmasta, mutta Slush2016-tapahtumassa keskityin eri teknologoihin ja halusin myös saada kokonaiskuvan siitä, mitä tulevaisuuden näkymiä ja trendejä eri sektoreilla on odotettavissa. Ensimmäisellä osallistumiskerralla en myöskään ollut valmistautunut ennakolta tarpeeksi hyvin, joten Slush2016 tapahtumaan olin laatinut itselleni ennakolta ohjelman ja tutustuin myös näytteilleasettajien pisteisiin edellistä vuotta tarkemmin. Jo ensimmäisenä vuonna vaikutuin erityisesti käytännön järjestelyistä ja tapahtuman sujuvuudesta: moni suomalainen ja kansainvälinenkin festivaali ja tapahtuma voisi ottaa näistä maailmanluokan järjestelyistä mallia. Yleisöä oli paljon, mutta yleisesti ottaen kaikki oheispalvelut toimivat hyvin (naulakkopalvelut, ruokailut, jätepisteet ja vesipisteet yms.), tapahtuman rannekkeen sai joustavasti keskustasta eikä itse tapahtumassa jonoja enimmälti päässyt kertymään. Slush2016-sovellus toimi loistavasti muistuttaen seuraavasta omaan kalenteriini merkitystä tapahtumasta ja kartan paikannuspalvelun avulla oli helppo hahmottaa oma sijaintinsa. Slush2016-tapahtumasta mieleeni jäivät erityisesti virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet, terveydenhuollon uudet palvelut ja mahdollisuudet sekä ruokaan liittyvät uudet innovaatiot.

Slush2016-kohokohdat

1. Terveydenhuollon tulevaisuus ja teknologia.

Tulevaisuuden terveys ja terveydenhuolto sekä erityisesti siihen liittyvä teknologia oli hyvin korostetusti Slush2016-tapahtumassa esillä. Teemaan liittyviä puheenvuoroja kuultiin molempina päivinä useilla lavoilla ja myös esittelypisteillä oli teemaan liittyvä sovelluksia. Puheenvuoroista mieleeni jäi eri-tyisesti Daniel Kraftin suorastaan hengästyttävä puheenvuoro “The future of health & medicine: Where can technology take us?” Tämä, kuten muutkin Slush2016-puheenvuorot ovat katsottavissa Youtubesta. Daniel Kraftin mielestä tänä päivänä ei tänään ei voida puhua terveydenhuollosta, vaan näkökulmana on edelleen (kuten on ollut jo vuosikausia) sairaudenhoito. Puheenvuoron keskeinen idea olikin nimenomaan tämä siirtymä sairauksien hoidosta ennakoivaan, proaktiiviseen ja henkilökohtaiseen terveydestä huolehtimiseen. Puheenvuorossa esiteltiin useita jo nyt käytössä olevia teknologioita, jotka muuttavat ja ovat jo muuttaneet käsitystämme terveydenhuollosta, terveydestä ja lääkityksestä. Mieleenpainuvimpia teemoja puheenvuorossa olivat ihmisen genomin määritys jo syntyessä (tai jopa ennakolta) ja sen muokkaus niin että voidaan vaikuttaa esimerkiksi perinnöllisiin sairauksiin. Tulevaisuudessa ihmisten terveystieto on yhä useammin pilvipalveluissa ja lääkäripalvelut ovat yhä useammin virtuaalisia, esillä oli myös idea lääkärien Überista. Myös robotiikan ja muun teknologian mahdollisuudet (mm. älylaitteet, puettavat älyvaatteet/-asusteet ja muu mittausteknologia, lisätty ja virtuaalitodellisuus, tekoäly) olivat voimakkaasti esillä puheenvuorossa. Puheenvuoro vakuutti siitä, että sosiaali- ja terveysala on suuressa muutoksessa ja että tälläkin alalla tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän teknologista osaamista ja ymmärrystä.

2. Ruuan tulevaisuus ja teknologia

Ruokateollisuus ja -tuotanto, sen tulevaisuus ja eettisyys sekä teknologiat olivat myös voimakkaasti esillä Slush2016-tapahtumassa. Nostan esille lihan tulevaisuutta puheenvuorossaan esille tuoneen Uma Valetin (”The Future of Meat”). Uma Valeti on lääkäri, joka on yhdessä muiden terveys- ja ruoka-alan asiantuntijoiden kanssa perustanut yrityksen, jonka tavoitteena on luoda ”uusi liha”, joka on parempi ja terveellisempi niin ihmisille, eläimille kuin ympäristöllemmekin. Perusideana on kasvattaa lihaa laboratoriossa (ehkä myöhemmin kotona) eläinten soluista. Etuna tässä lihassa on mm. se, että tämä liha ei sisällä sairauksia (mm. hullun lehmän tauti) eikä sitä kautta ihmiseen kulkeudu nykypäivän tapaan tuotantoeläimille syötettyjä antibiootteja. Liha on myös koostumukseltaan ihmiselle parempaa kuin ”tavallinen liha”. Esityksessä nähtiin myös videon välityksellä ensimmäinen tästä uudesta lihasta tehty lihapulla, jonka huippukokki valmisti ja koehenkilö nautti. Ongelmana oli se, että koehenkilö olisi halunnut syödä koko lihapullan itse. Ruokateollisuus ja erityisesti eri arvopohjiin (mm. eettisyys) nojaavat uudet ruokatuotteet ovat varmasti suuri tulevaisuuden mahdollisuus. Myös ruokateollisuudessa työskenteleviltä vaaditaan varmasti myös jatkossa erilaista osaamista kuin tänä päivänä.

3. Virtuaalitodellisuus

Slush2016-tapahtumassa virtuaalitodellisuus, sen eri sovellukset ja laitteet olivat todella voimakkaasti esillä. Näytteilleasettajien pisteillä oli monia mahdollisuuksia kokeilla virtuaalilaseja eri sovelluksissa. Itselleni mieleenpainuvin kokemus oli virtuaalimatkoja järjestävän ”matkatoimiston” esittelypiste. Jo aiemmin mainittu Nokian Ozo-kamera oli voimakkaasti esillä Slushissa, niin suurella esittelypisteellä kuin yhdellä lavoistakin, myös Finnairilla oli omat virtuaalitodellisuuden sovelluksensa esillä. VTT:n osastolla olivat Slushin parhaat virtuaalilasit – ainakin heidän oman näkemyksensä mukaan. Virtuaalitodellisuutta tulisikin voimakkaammin hyödyntää eri aloilla, esimerkiksi eri alojen koulutus varmasti hyötyisi virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksista.

Säde Lind, projektiasiantuntija
Timo Pappinen, projektiasiantuntija
Ari Tarkiainen, projektipäällikkö
Satu-Minna Piiroinen, projektipäällikkö
Karelia-ammattikorkeakoulu