Robotit tulevat osaksi arkeamme

Säde Lind & Ari Tarkiainen

Robotit arkipäiväistyvät huimaa vauhtia. Nykyisin robotit eivät enää ole vain tehdashalleissa aitojen sisäpuolelle eristettyjä laitteita, vaan robotit tulevat yhä enenevissä määrin ihmistä lähelle, työkaluiksi arkeen. RoboBisnes-hankkeen tavoitteena on palvelu- ja ohjelmistorobotiikkaan liittyvän tiedon ja osaamisen lisääminen sekä tulevaisuuden mahdollisuuksien selvittäminen.

Valtioneuvosto teki vuonna 2016 periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on robotiikan ja automaation hyödyntämisen lisääminen kaikkialla yhteiskunnassa, innovaatioiden ja liiketoiminnan lisääminen Suomessa sekä kansallisten vahvuuksien, kehittämisen kohteiden ja esteiden tunnistaminen (Valtioneuvosto 2016).  RoboBisnes-hankkeessa olemme aloittaneet robotiikkatiedon lisäämisen kertomalla roboteista ja robotiikasta erilaisille ryhmille esikoululaisista eläkeläisiin. Aihe on herättänyt paljon kiinnostusta ja monipuolista keskustelua. Keskusteluissa on käynyt ilmi, että ihmisillä on paljon pelkoja robotiikkaan liittyen.

Humanoidirobotti on kiinnostava otus.
Kuva: Satu-Minna Piiroinen.

”Robotit vievät työt” on usein yksi ensimmäisiä kommentteja. Huoli on toki ymmärrettävä, sillä on arvioitu, että esimerkiksi sairaanhoitajien ja lähihoitajien työstä ainakin 20 prosenttia pystyttäisiin korvaamaan robotiikalla jopa kahdessa vuodessa (Andersson ym. 2016, 37). On huomattava, että robotisaation ja automaation on ennustettu muuttavan työtehtäviä hyvinkin radikaalisti eli monet nykyiset ammatit joutuvat suureenkin myllerrykseen.  Kaikkein synkimmät arviot ennustavat, että yli puolet nykyisistä työpaikoista voidaan korvata roboteilla.

Robotisaatiossa on oikeastaan kyse siitä, että robotit eivät tule korvaamaan ihmistä rutiinitehtävien hoidossa vaan erityisesti ei-rutiinimaisten tehtävien hoidossa (Frey&Osborne 2013). Robotteja ohjaa tekoäly ja sen sovellukset ovat kehittyneet sangen nopeasti. Robottien takana on usein ohjelmistot ja tietyt algoritmit, joiden avulla koneet pystyvät oppimaan ja tavallaan kehittämään itseään. Tämä tulee esiin etenkin taloushallinnossa kuten palkanlaskennassa. Hyvä esimerkki tästä on valtion palkanlaskentayksikön Palkeiden oma robottihanke.

Lapset ja ikäihmiset näyttävät esimerkkiä

Digitalisaation yksi piirre on, että nuoremmat sukupolvet ovat kasvaneet teknologiaympäristöihin tavallaan sisään. Internet tuli laajempaan käyttöön 1990-luvun puolivälissä. Se tarkoittaa, että nykyiset kaksikymppiset ovat eläneet koko elämänsä internetin aikakaudella. Toisaalla meillä on kasvava ikäihmisten joukko, jolla ei ole minkäänlaisia kokemuksia tietokoneista ja älykännyköistä. Nämä kaksi ryhmää muodostavat kiinnostavan jännitteen ja niinpä päätimme viedä joitakin robotteja näytille esikouluun ja hoivakotiin.

Robottikissa oli heti ikäihmisten lemmikki ja toi mieleen paljon muistoja. Kuva: Säde Lind.

Isot osaamisen haasteet

Robotit ja niiden rakentaminen sekä ohjelmointi on ollut jo pitkään koulujen kerhotoiminnassa yksi vaihtoehto etenkin Joensuussa ja muuallakin maakunnassa. Robotiikkakerhoissa lapset oppivat robotiikan perusteita ja niiden avulla on myös avattu uusia vuorovaikutusmuotoja lasten ja vanhempien välille. Lapset ja koululaiset ovatkin kohderyhmä, joille robotit ovat luonnollinen osa ympäristöä. Tämä tulee huomioida esimerkiksi varhaiskasvatuksen kehittämisessä jatkossa.

Jos robotiikkaa tarkastellaan sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta, on selvää, että robotiikka on alalla piankin arkipäivää ja käytäntöä. Ennustetaan, että sairaaloissa robotit tulevat muuttamaan hoitotyötä ja sen luonnetta. Samoin laitoksissa ja hoivakodeissa robottien käyttö sekä sosiaalisen kanssakäymisen että turvallisuuden näkökulmasta tulee lisääntymään. Samoin robotit tulevat tarjoamaan uusia mahdollisuuksia kotihoitoon ja kotiin annettujen palveluiden kehittämisessä. Työntekijöiden näkökulmasta erilaiset tekoälysovellukset ja taloushallinnon rutiinit tulevat korvautumaan roboteilla.

Erityisen kiinnostavaa on, miten laaja-alainen kuntoutus tulee hyödyntämään uutta sensoriteknologiaa yhdessä lisätyn todellisuuden (AR) ja virtuaalitodellisuuden (VR) sekä niiden todellisuuteen liittyvien yhdistelmien (MR) kanssa. Ohjelmistorobotiikka on myös kuntoutuksen alalla otettava vakavasti. Robottien merkitystä johtamisessa ei tule aliarvioida, koska erilaiset analytiikat yhdistettynä työ- ja palveluprosessien analysointimenetelmiin tulevat avaamaan aivan uusia työkaluja johtamiseen. Johtamisesta tulee yhä selkeämmin ihmisten johtamista.

RoboBisnes-hankkeen ehkä kaikkein kiinnostavin tulokulma liittyy osaamiseen. Miten eri ammattilaisten osaaminen muuttuu ja miten koulutuksen tulee siihen reagoida. Robotit ja etenkin palvelurobotit ovat yksi sellainen digitaalinen muutoskehitys, josta ei voi olla syrjässä. Tällä on vaikutusta ammatilliseen toisen asteen koulutukseen sekä myös ammattikorkeakoulutukseen.

RoboBisnes – Osaamista ja uutta liiketoimintaa palvelurobotiikasta on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Karelia-ammattikorkeakoulun syyskuussa 2016 alkanut yhteishanke. Hankkeen toimintaa sekä palvelurobotiikka-alan mielenkiintoisimpia uutisia voit seurata RoboBisnes-sivulla Facebookissa ja Twitterissä sekä blogissa.  Voit myös tilata RoboBisnes-hankkeen uutiskirjeen sähköpostitse sade.lind@karelia.fi.

Lähteet

Andersson, C., Haavisto, I., Kangasniemi, M., Kauhanen, A., Tikka, T., Tähtinen, L. & Törmänen, A. 2016. Robotit töihin. http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2016/09/Robotit-t%C3%B6ihin.pdf. 4.1.2017

Frey, C. ja Osborne, M. 2013. The Future of Employment: How susceptible are jobs to computerisation?  Viitattu 30.1.2017 http://www.oxfordmartin.ox.ac.uk/downloads/academic/The_Future_of_Employment.pdf

Valtioneuvosto. 2016. Valtioneuvoston periaatepäätös älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta. http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f804c7484. 4.1.2017

Säde Lind, projektiasiantuntija
Ari Tarkiainen, projektipäällikkö
Karelia-ammattikorkeakoulu