Iloa ja eloa elämään kirjallisuuspiiristä

Kari Tiainen

Karelia-amk:n henkilökunnan kirjallisuuspiiri kokoontui Kirjasto Pisarassa kahdeksan kertaa vuonna 2016.  Kirjallisuuspiiri on osa Karelian henkilökunnan työhyvinvointia edistävää Iloa elämään -toimintaa. Kirjallisuuspiirissä perehdytään kirjallisuuden erilaisiin maailmoihin ja jaetaan lukukokemuksia muiden ryhmäläisten kanssa.

Lukulistalla oli etupäässä tuoreita kotimaisia romaaneja

Kirjallisuuspiirissä luettiin vuonna 2016 etupäässä uutta kotimaista kaunokirjallisuutta. Minna Rytisalon keväällä 2016 ilmestynyt esikoiskirja Lempi luettiin lokakuussa. Finlandia-palkittuja kirjailijoita lukulistalla oli kaksi: Ulla-Lena Lundbergin vuonna 2012 palkittu romaani Jää ja vuoden 2015 Finlandia-voittajan Laura Lindstedtin romaani Oneiron. Muita kotimaisia romaaneja olivat Tommi Kinnusen Lopotti, Minna Lindgrenin Kuolema ehtoolehdossa sekä Anna-Leena Härkösen Kaikki oikein. Marraskuussa luettiin ainoa käännöskirja, italialaisen menestyskirjailijan Elena Ferranten teos Loistava ystäväni. Yksi tietokirjakin luettiin; helmikuussa luettiin Matti Alahuhdan kirja Johtajuus – Kirkas suunta ja ihmisten voima.

Huumori auttoi käsittelemään vakaviakin asioita

Kirjallisuuspiirin vuosi aloitettiin lukemalla Minna Lindgrenin romaani Kuolema ehtoolehdossa.  Minna Lindgren on kirjoittanut kolme Ehtoolehto-sarjan kirjaa. Vuonna 2013 ilmestynyt Kuolema Ehtoolehdossa on sarjan ensimmäinen osa. Ehtoolehto on helsinkiläinen vanhusten palvelutalo, jossa tapahtuu outoja ja hupaisia asioita. Kirjan pirteät päähenkilöt Siiri (ikä 94 vuotta) ja Irma (ikä 92 vuotta) kyläilevät toistensa luona murukahvia, maksalaatikkoa ja punaviiniä naukkaillen, ajelevat raitiovaunuilla Helsinkiä ristiin rastiin ja käyvät hautajaisissa kuokkimassakin. Tämä humoristinen kirja innoitti meidät kirjallisuuspiiriläiset pohtimaan mm. vanhusten hoidon tilaa Suomessa. Huomasimme, että huumorin avulla voi kertoa myös vakavista asioista.

Lisää ymmärrystä muutosjohtamiseen

Helmikuussa perehdyttiin johtajuuteen. Kirjana oli Matti Alahuhdan Johtajuus-kirja.  Se oli ainoa tietokirja, joka luettiin kirjallisuuspiirissä vuonna 2016. Matti Alahuhta (s. 1952) työskenteli Koneen toimitusjohtajana vuodesta 2005 kevääseen 2014. Matti Alahuhta on valittu toistuvasti Suomen arvostetuimmaksi yritysjohtajaksi. Johtaminen on nykyään usein muutoksen johtamista, jolloin korostuu erityisesti suunnan näyttäminen ja ihmisten saaminen mukaan muutokseen. Karelia-ammattikorkeakoulussakin on eletty monenlaisten muutosten aikaa. Tämä kirja auttoi ymmärtämään myös oman talon viimeaikaisia muutoksia.

Finlandia-palkitut Oneiron ja Jää – kaksi täysin erilaista lukukokemusta

Maaliskuussa luettiin vuoden 2015 Finlandia-voittajan Laura Lindstedtin romaani Oneiron. Newyorkilainen performanssitaiteilija Shlomith, moskovalainen pääkirjanpitäjä Polina, brasilialainen sydänsiirtopotilas Rosa Imaculada, marseillelainen hienostorouva Nina, kurkkusyöpää sairastava hollantilainen Wlbgis, mallintöistä haaveileva senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen teinityttö Ulrike ovat päätyneet kuolemanjälkeiseen välitilaan, valkoiseen tyhjään tilaan. Tämä Lindstedtin toinen romaani houkutteli lukijat monenlaisiin tulkintoihin. Oneironia on vaikea lokeroida mihinkään kirjallisuuden yksittäiseen genreen, koska se leikittelee eri kirjallisuudenlajeilla esseestä luentoon ja sadusta näytelmään sekä runoon.

Huhtikuun kirjana oli Ulla-Lena Lundbergin palkittu ja kehuttu romaani Jää. Ulla-Lena Lundbergille myönnettiin vuoden 2012 Finlandia-palkinto tästä teoksesta. Tiivistunnelmainen ja -kerrontainen Jää on hieno romaani, joka varmasti koskettaa.  Ahvenanmaan syrjäiselle luodolle saapuu mantereelta nuori pappi Petter Kummel vaimonsa Monan ja yksivuotiaan tyttärensä kanssa. Luonteeltaan avoin Pappi Petter Kummel ihastuu saaristolaisiin. Perhe myös otetaan hyvin vastaan yhteisöön. Romaanissa kuvataan uskottavasti nuoren perheen sopeutumista ankariin saariolosuhteisiin. Presidentti Tarja Halonen mainitsi Finlandia-voittajan yhdeksi palkintoperusteeksi Lundbergin kuulaan kielen. Kirjallisuuspiirissä kiinnitettiin myös erityistä huomiota romaanin soljuvaan ja kirkkaaseen kieleen, kerrontatekniikkaan ja taitavaan henkilökuvaukseen.

Erilaista todellisuutta meille näkeville

Kirjallisuuspiirin toukokuun kirjana oli Tommi Kinnusen Lopotti. Tämä kirjailijan toinen romaani nostettiin viime syksynä yhdeksi Finlandia-palkintoehdokkaaksi. Selkosten kylän Helena on vasta yhdeksän, kun hänet lähetetään yksin sokeainkouluun viisikymmenluvun Helsinkiin. Vähitellen hän sopeutuu vieraaseen ympäristöön, ja oppii liikkumaan kaupungissa. Kirjassa kuvataan koskettavan hienosti, millaista on olla sokea. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin Helenan veljenpoika Tuomas muuttaa opiskelemaan etelään yliopistokaupunkiin, ja hän tutustuu sokeaan tätiinsä uudella tavalla.

 Tuovatko miljoonat onnen?

Kirjallisuuspiirin syyslukukausi aloitettiin Anna-Leena Härkösen kirjalla Kaikki oikein. Anna-Leena Härkösen romaani Kaikki oikein on riemastuttava romaani Puttosen pariskunnasta, joka voittaa lotossa 7 miljoonaa. Eevi Puttonen on nuukien vanhempien tytär, joka on kärsinyt hysteerisestä penninvenytyksestä ja koulukiusaamisesta. Lottovoiton myötä Puttosten elämä muuttuu. Eevi ja hänen miehensä Kari ostavat Helsingin keskustasta hulppean luksusasunnon. Eevi ostaa entiseltä kouluajan kiusaajaltaan työpaikan alta ja alkaa matkustella. Lottovoitolla on myös kääntöpuolensa. Eevin muusikkomiehelle Karille alkaa viina maistua entistäkin enemmän.  Kateelliset ystävät ja sukulaiset alkavat käyttää tilaisuutta hyväkseen. Keneen silloin voi enää luottaa?

Esikoiskirjailijan taidokasta kerrontaa

Lokakuussa luimme Minna Rytisalon esikoiskirjan Lempi. Syrjäisen lappilaisen Pursuojan tilan isäntä Viljami joutuu lähtemään rintamalle vuonna 1943. Hänen vastavihitty raskaana olevan vaimonsa Lempi jää kotiin teini-ikäisen apulaisen Ellin kanssa. Lempi on rovaniemeläisen kauppiaan tytär, jolle karu elämä syrjäseudulla on vieras kokemus. Sota ja rakkaus repivät rikki perheen, eikä Lapin sodan päätyttyä elämä ole enää entisellään. Lempi on rakenteeltaan ja kerronnaltaan taidokas teos. Kertojina ovat aviomies Viljami, apulainen Elli sekä Lempin Sisko-niminen sisar. Näiden kolmen omaäänisen subjektiivisen kertojan kautta Lempistä muodostuu henkilökuva, joka kuitenkin jää lukijan täydennettäväksi. Lukija ei kirjan luettuaankaan vielä tiedä millainen Lempi oikeasti oli.

Marraskuussa luettiin käännöskirjallisuutta

Elena Ferrante on salanimellä kirjoittava italialainen kirjailija, jonka oikea henkilöllisyys on pysynyt salassa jo yli 20 vuotta. Hän on julkaissut 9 romaania, joista suomeksi on tähän mennessä käännetty Hylkäämisen päivät ja Amalian rakkaus. Ensimmäinen napolilaisromaani Loistava ystäväni ilmestyi suomeksi keväällä 2016. Kansainväliseksi ilmiöksi nousseen neliosaisen kirjasarjan avaus kertoo kahden tytön särmikkäästä ystävyydestä sotienjälkeisessä köyhyyden kurittamassa Napolissa. Kirjailijan henkilöllisyys on tästä huolimatta pysynyt salassa yli 20 vuotta. Hän on antanut valikoiduille laatulehdille ainoastaan muutamia sähköpostihaastatteluja. Kirjailija varoo visusti paljastamasta yksityiskohtia itsestään ja menneisyydestään, jotta hänen henkilöllisyytensä pysyy mysteerinä.

Karelia-ammattikorkeakoulun henkilökunnan kirjallisuuspiiri tuo iloa ja eloa elämään myös tänä vuonna. Kirjallisuuspiiri kokoontuu keväällä maanantaina 20.2., 20.3., 24.4. ja 22.5. klo 16.30-18.00 Kirjasto Pisaran kahvihuoneessa. Tervetuloa keskustelemaan kirjoista.

Kari Tiainen, kirjasto- ja tietopalvelupäällikkö, kirjallisuuspiirin vetäjä
Karelia-ammattikorkeakoulu