Hankkeena Arktinen alue – Kalitka-hanke maistui Kööpenhaminassa

Paavo Raappana

Voileipiä, olutta ja laaturavintoloita pursuava Kööpenhamina oli isäntäkaupunkina Arktisen alueen rajanylittäviä hankkeita käsittelevälle konferenssille. Toteuttajamaiden kulttuurilliset erot tekevät hankkeille hyvää ja Arktinen alue kiinnostaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämän tiedon lisäksi myös Karelia-ammattikorkeakoulun toteuttama ruokamatkailuhanke Kalitka oli esillä yhtenä rajanylittävän yhteistyön esimerkkinä.

Paneelikeskustelua rajanylittävien hankkeiden merkityksestä

Kaikenlaisia hankkeita
Miten hankkeet auttavat Arktista aluetta? Mitä rajanylittävä yhteistyö käytännössä tarkoittaa? Muun muassa näiden kysymysten äärelle Arctic Cooperation Conference kokosi eri maista saapuneita hanketoimijoita sekä hallintoviranomaisia, jotka toteuttavat rajanylittäviä hankkeita Euroopan Arktisella alueella, eli Pohjoismaiden, Iso Britannian tai Venäjän pohjoisissa osissa. Yhteensä viisi rajanylittäviä hankkeita rahoittavaa ohjelmaa oli esillä konferenssissa. Rahoitusohjelmat toteuttavat sisällöllisesti erilaisia ja budjeteiltaan eri kokoisia hankkeita. Kaikkia ohjelmia yhdistävä tekijä on toimenpiteiden ja vaikutusten kohdistuminen Arktiselle alueelle. Saamelaisen käsityöläiskulttuurin tunettuuden lisääminen, merialueiden kartoittaminen ja riskienhallinnan parantaminen ympäristöonnettomuuksien varalle, vihreämpi rakennustekniikka ja cleantech-yritysten yhteistyö. Konferensissa esillä olleet hankkeet vakuuttivat tuloksillaan. Hyötyjiä ovat alueen asukkaat ja ympäristö. Karjalaiseen ruokakulttuurin perustuvaa ruokamatkailua Pohjois-Karjalan sekä Karjalan tasavallan alueella edistävä Kalitka-hanke oli yksi konferenssissa esitellyistä hankkeista. Ruoan merkitys matkustamisen motiivina on kasvussa ja tästä kasvusta myös kahden maan alueella sijaitseva Karjala voi saada osansa. Hankkeen myötä toivottavasti lisääntynyt kiinnostus ruokaa kohtaan voi parantaa kaiken karjalaisen kulttuurin arvostusta matkailijoiden sekä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Hankkeen puheenvuoron lisäksi tarjolla oli myös karjalainen mustikkapullaresepti sekä kontiolahtelaisia marmeladimakeisia, jotka kaikki löysivät ottajansa.

Pohjoinen kiinnostaa
Konferenssin aikana kuultiin monella suulla Arktisen alueen kiinnostavan globaalisti enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yksi syy kiinnostukseen on ilmastonmuutos, johon Arktisen alueen luonnonvarat voivat tuoda helpotusta. Esimerkiksi vähäpäästöinen liikkuminen sähköautoilla edellyttää kehittyneempiä akkuja, jotka tarvitsevat kobolttia, jota on Arktisen alueen maaperässä. Tämä voi parantaa alueen taloudellista kehitystä, mutta samalla hankaloittaa alueen perinteisiä elinkeinoja, kuten poronhoitoa ja kalastusta, jotka ovat jo valmiiksi murroksessa ilmaston lämpenemisen takia. Kiinnostus Arktista aluetta kohtaan edistää myös kulttuurien tunnettuutta, joka puolestaan voi lisätä saapuvien matkailijoiden määrää. Kaikki tämä edellyttää yhteisiä pelisääntöjä sekä korostaa yhteistyön merkitystä, koska alue sijaitsee niin monen eri valtion alueella.

Erilaisuus on yhteinen etu
Yleinen mielipide oli se, että rajanylittävä yhteistyö on hyväksi hankkeille sekä Arktiselle alueelle. Asiat eivät tapahdu samalla tavalla kaikkialla, mutta erilainen tapa tehdä asioita on rajanylittävien hankkeiden vahvuus. Esimerkiksi Kalitka-hankkeelle tärkeä karjalainen ruokakulttuuri on muovautunut omanlaisekseen Suomessa ja Venäjällä esimerkiksi kansallisten ruokakulttuurien ja erilaisten yhteiskuntamallien myötä. Suomalaisen ruokakulttuurin kiinnostus elää globaaleissa ruokatrendeissä maistuu myös karjalaisessa ruoassa, kun Venäjällä kunnioitetaan enemmän vanhoja perinteitä ja valmistustapoja. Rajanylittävä yhteistyö antaa mahdollisuuden poimia samaan koriin molempien maiden hyviä käytänteitä valmistaa karjalaista ruokaa. Vaikka erilainen aikakäsitys, työkulttuuri ja byrokratia voi myös hidastaa hankkeiden toteuttamista, on kansainvälisellä yhteistyöllä enemmän mahdollisuuksia saada aikaan ja oppia uutta kuin kansallisella toteutuksella.

Olutta ja voileipää
Konferenssin oli harvinainen tilaisuus tavata hanketoimijoita monipuolisesti eri rahoitusohjelmissa toteutettavista hankkeista. Ammatillisen hankeosaamisen lisäksi oli mahdollisuus heittäytyä myös ruokamatkailijaksi, koska Kööpenhamina on mainio esimerkki vahvasti gastronomiaa hengittävästä kaupungista. Meren äärellä sijaitsevalla pohjoismaisella kaupungilla olisi mahdollisuus olla ruokatarjonnaltaan kalaa, mutta sen lisäksi Kööpenhamina on onnistunut sekoitus useita maailman ruokakulttuureja. Tarjolla on sekä määrää että laatua. Tällä hetkellä kaupungissa on kaikkiaan 17 ravintolaa, joilla on vähintään yksi Michelin-tähti (Visit Copenhagen 2019).

To Ølin panimoravintola BRUSin valoisaa tunnelmaa.

Jos gourmet-ravintolat eivät kiinnosta, on tarjolla edullisempia ja yksinkertaisempia makuelämyksiä: olutta ja voileipiä. Tunnetuin paikallinen olutmerkki on kansainväliseksi suuryritykseksi kasvanut Carlsberg, jonka lisäksi Kööpenhaminassa on useita pienempiä panimoita. Yhdistävä tekijä paikallisessa oluessa on rohkeus. Perinteisiä reseptejä uskalletaan rikkoa rohkealla maustamisella. Veden, hiivan, maltaiden ja humalan ohella kööpenhaminalainen panimomestari voi lisätä reseptiin melkein mitä tahansa. Yllätyksellinen runsaus on pursuaa myös tanskaisessa voileivässä. Vaikka voileipiä myydään kaikkialla maailmassa, on jostain syystä tanskalainen smörrebröd enemmän voileipä kuin leivät muualla. Kööpenhamina on onnistunut luomaan ruoan ympärillä hyvää pöhinää, joka vetää puoleensa niin syöjiä kuin tekijöitä. Raaka-aineet ruoan valmistamiselle esimerkiksi Suomessa ovat varmasti yhtä hyvät kuin Tanskassakin, mutta oppia olisi syytä ottaa siitä, miten markkinoinnilla ja mielikuvilla lisätään nälkää matkustaa juuri Kööpenhaminaan.

Lähde:

Visit Copenhagen. 2019. Gastronomic heavyweights: Michelin-starred restaurants of Copenhagen. ww.visitcopenhagen.com/copenhagen/eat-drink/michelin-starred-restaurants. 08.10.2019

Paavo Raappana
Kirjoittaja on Kalitka-hankkeen (Karelia CBC) projektipäällikkö, joka on matkan jälkeen pistänyt porkkanaraastetta leivän päälle myös kotikeittiössä.