Elintarvikeviennin Osaaja -hanke lisäsi elintarvikealan yritysten vientiosaamista
Mikko Lahti & Martha Balerina
Elintarvikeala on Suomen neljänneksi suurin toimiala, ja se työllistää suoraan noin 38 000 henkilöä, välillisesti jopa 340 000 henkilöä. Elintarvike- ja juomasektorin vienti on lupaavassa kasvussa. Vuonna 2019 viennin arvon arvioitiinolevan noin 1,75 miljardia euroa. (Maaseudun tulevaisuus 8.10.2019)
Vuodenvaihteessa 2019-2020 päättyneen Elintarvikeviennin Osaaja -hankkeen tavoitteena oli lisätä elintarvikealan yritysten vientiosaamista toteuttamalla 30 opintopisteen laajuinen Elintarvikeviennin Osaaja -koulutuskokonaisuus. Koulutus oli tarkoitettu ensisijaisesti elintarvikealalla toimiville pk-yrityksille ja henkilöille, joilla on taustallaan soveltuva amk-tasoinen tutkinto tai vankka kokemus elintarvikealalta. Koulutuksen järjestivät neljä ammattikorkeakoulua: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun pienyrityskeskus, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu. Monimuotokoulutus koostui 14 lähiopetuspäivästä ja koulutuksen päätöspäivästä, oppimistehtävistä ja työpajoista sekä verkko-opetuksesta. Koulutus oli osallistujille maksuton.
Kuva: Martha Balerina.
Koulutuskokonaisuuden ensimmäinen toteutus alkoi Mikkelissä lokakuussa 2018 ja toinen Oulussa tammikuussa 2019. Mikkelin ohjelma päättyi toukokuussa ja Oulun ohjelma lokakuussa 2019. Koulutuksesta saatu palaute oli positiivista. Osallistujien mielestä koulutuksen rakenne mahdollisti hyvin opiskelun töiden ohella, ja koulutussisältöjä pidettiin hyvinä. Opiskelijaryhmän asiantuntemusta olisi voinut hyödyntää vieläkin enemmän pedagogisessa suunnittelussa, esimerkiksi jättämällä enemmän tilaa tutustumiselle, keskusteluille ja ammatillisen kokemuksen jakamiselle. Mikkelin ohjelmaan valittiin 22 osallistujaa, joista 19 aloitti opinnot. Oulussa osallistujia oli yli kaksikymmentä. Osalla osallistujista oli jo aiempaa kokemusta elintarvikeviennistä. He osallistuivat koulutukseen tavoitteenaan päivittää ja kehittää edelleen omaa osaamistaan. Mukana oli myös osallistujia vientitoimintaa suunnittelevista yrityksistä ja henkilöitä, joiden työnkuvaan sisältyy neuvontapalveluita yrityksille. Lisäksi koulutukseen osallistui henkilöitä jotka toivoivat tulevaisuudessa työskentelevänsä elintarvikeviennin parissa. Palautteen perusteella koulutus on tukenut erityisesti kansainväliseen toimintaympäristöön liittyvää liiketoimintaosaamista, kohdemarkkinoiden tuntemusta, riskien hallintaa sekä verkosto- ja sidosryhmäosaamista.
Lähijaksojen kontaktiopetuksen lisäksi ohjelmassa tuotettiin verkkomateriaalia itsenäisen opiskelun tueksi. Esimerkkinä Elintarvikeviennin osaaja- hanke Grüne Woche kuluttajamessuilla:
Koulutuksen aikana osallistujat tekivät oman työtehtävän tai yrityksen tarpeista lähtevän kehittämistehtävän. Kehittämistehtävä alkoi rakentumaan jo ennen ensimmäistä lähijaksoa oman lähtötilanteen kartoittamisella ja tulevaisuuden tavoitteiden pohtimisella. Mikäli vientitoimintaa oltiin vasta suunnittelemassa, painottui kehittämistehtävä enemmänkin ideointiin sekä tiedonhankintaan ja niiden pohjalta tapahtuvaan suunnittelutyöhön. Mikäli yrityksellä oli jo tuotteita vientimarkkinoilla, kehittämistehtävän aiheena saattoi olla esimerkiksi toiminnan laajentaminen uusille vientimarkkinoille tai uusien tai muokattujen tuotteiden vienti tutuille tai kokonaan uusille vientimarkkinoille. Osallistujat esittelivät kehittämistehtävänsä koulutuksen päätöspäivinä Mikkelissä ja Oulussa.
”Koulutuksen anti oli hyvin monipuolinen”
Liperissä asuva Hanne Husso oli yksi niistä, jotka osallistuvat koulutukseen Mikkelin ryhmässä. Koulutustaustaltaan Hanne on filosofian maisteri (saksan ja englannin kielien kääntäminen ja tulkkaus). Hän on työskennellyt yrityksissä ja koulutusorganisaatioissa liittyen kieleen, kansainvälistymiseen ja markkinointiin. Hanne on toiminut hankemaailmassa Pohjois-Karjalassa noin kahdeksan vuotta mm. elintarvikealan koordinaattorina ja kehittämässä matkailu- ja elintarvikealan yritysten kv- osaamista.
Husson mukaan Elintarvikeviennin osaaja -koulutus tarjosi päivitettyä tietoa elintarvikealan kansainvälistymisestä ja viennistä.
– Koulutus perustui elintarvikealan erityistarpeisiin ja lähtökohtiin. Koulutuksessa perehdyttiin monipuolisesti viennin eri osa- alueisiin, mm. asiakaslähtöiseen tuotteistamisosaamiseen, markkinointiviestintään ja brändäykseen, myyntitaitoihin, kohdemarkkinoiden tuntemukseen sekä vientiprosessien hallintaan. Kouluttajina toimivat työelämän ja elintarvikealan asiantuntijat sekä elintarvikealaa ja -vientiä tukevien organisaatioiden edustajat, Husso kehuu.
Husson mielestä koulutuksen anti oli hyvin monipuolinen. Yhtenä keskeisenä tuloksena hän mainitsee erityisesti verkostojen ja kontaktien laajentumisen. Lähijaksojen aikana ryhmä osallistui aktiivisesti opetukseen. Luottamuksellisessa ilmapiirissä osallistujat jakoivat tietoa ja kokemuksia avoimesti. Husso korostaakin ryhmän ja vertaistuen merkitystä oppimiselle.
Elintarvikeviennin osaaja -koulutuksen teemat ja osaamistavoitteet. (Mikko Lahti 2019)
Suomen vahvuutena erityisesti terveysvaikutteiset tuotteet
Hanne Husso toteaa Elintarvikeviennin osaaja- koulutuksen antaneen varmuutta päätöksentekoon liittyen hänen omaan ammatilliseen tulevaisuuteensa. Hän vaihtoi työpaikkaa ja otti vastaan uudet haasteet. Tällä hetkellä hän toimii Fennopromo Oy :ssä vientipäällikkönä vastuualueenaan Saksa ja muut EU-maat. Fennopromo auttaa elintarvikeyrityksiä kansainvälistymään. Yrityksen palveluita ovat mm. kansainvälistymisvalmennukset, vientipäällikön vuokraus, Market Entry-palvelut, kehittämisprojektit sekä projektinjohto mm. Business Finlandin Food from Finland -ohjelmassa. Yksittäisten pk-yritysten kannattaakin hakea viennissä kumppanuuksia, korostaa Hanne Husso. Esimerkkinä pohjoiskarjalaisesta, vahvasti vientiin panostavasta elintarvikealan yrityksestä hän mainitsee Porokylän leipomon. Yritys on aloittelemassa gluteenittomien tuotteiden vientiä Keski-Eurooppaan. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2018 noin 15 miljoonaa euroa ja se työllistää Nurmeksessa ja Lieksassa yhteensä noin 100 henkeä.
Puhtauden ja turvallisuuden ohella Suomen elintarviketuotannon vahvuutena Husso näkee hyväksytysti terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja erikoisruokavaliotuotteet, kuten gluteenittomat tuotteet. Lisäksi arktisuus ja pohjoismaisuus ovat vahvuus joita Suomen kannattaa hyödyntää. Erityisesti Hanne Husso haluaa mainita myös ruokamatkailun. Synergioita elintarvikkeiden vienninedistämisen kanssa on paljon ja siksi matkailun ja elintarvikealan yhteistyö on tärkeää sekä aluetasolla että valtakunnallisesti (ks. foodfromfinland.fi ja visitfinland.fi).
Panostukset vientikoulutukseen jatkuvat – elintarvikevienti uramahdollisuutena
Panostukset elintarvikevientiin ovat lisääntyneet edellisellä ja tällä hallituskaudella. Elintarvikeviennin edistämiseen hallitus esitti vuoden 2020 budjetissa kaksi miljoonaa euroa ja 2,7–3 miljoonaa euroa vuosille 2021–2023. (ks. Ruokavirasto)
Elintarvikeviennin koulutus jatkuu maa- ja metsätalousministeriön osarahoittamassa ELOA – Elintarvikeviennin osaaminen kasvuun -hankkeessa. Hankkeessa toteutetaan kaksi opiskelijoille, vasta valmistuneille, alan vaihtajille ja muille elintarvikealasta kiinnostuneille suunnattua koulutuskokonaisuutta. Niistä ensimmäinen käynnistyy Helsingissä keväällä 2020 ja toinen Rovaniemellä syksyllä 2020. Tavoitteena on kouluttaa 40 uutta vientiosaajaa elintarvikealan yrityksiin ja tukiorganisaatioihin. Hankkeessa ovat mukana Haaga-Helia AMK, XAMK sekä Lapin- ja Oulun ammattikorkeakoulut. Koulutukseen valituilla ammattikorkeakouluopiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa 30 opintopisteen laajuinen elintarvikeviennin koulutus osana omia opintojaan. Elintarvikevienti on lähtökohtaisesti monialaista ja -ammatillista toimintaa: luonnonvara- ala (elintarviketuotanto, pakkaus- ym. materiaalit), liiketalous, tekniikka (logistiikka, paikkatieto, tuotantoteknologia) ja muotoilu (pakkaukset).
Elintarvikeviennin osaaja -koulutuksen sisällöistä ja toteutuksesta tehtiin ulkopuolinen asiantuntija- arviointi. Arviointiraportissa todetaan mm. näin:
” Tälle hankkeelle on selkeä koulutustarve, sillä Suomesta puuttuu elintarvikealan viennin osaajia ja elintarvikeviennin osaamisen kehittämistä tukeva korkeakoulutus. Usea koulutus- ja elintarvikeorganisaatio ovat tunnistaneet elintarvikeviennin asiantuntijakoulutustarpeet sekä elintarvikeosaamisen lisäämis- ja uusintamistarpeet.”
Elintarvikeviennin osaaja- hankkeen tavoitteena oli tuottaa elintarvikeviennin AMK tasoinen erikoistumiskoulutus joka toimii täydennyskoulutuksen lisäksi myös osana AMK-tutkintoja. Tässä onnistuttiin.
Teksti:
Mikko Lahti, lehtori
Martha Balerina, tuntiopettaja
Karelia-ammattikorkeakoulu