Sahalta tukkirekkaan – uusia tietoja ja verkostoja työelämäjaksolta

Pekka Huotari

Olin kaksi viikkoa työelämäjaksolla marraskuussa 2019. Ensimmäisen viikon olin Kuhmossa Kuhmo Oy:llä puunhankinnassa ja toisen viikon StoraEnson Joensuun toimistolla. Molemmat paikat olivat minulle ammatillisesti hyviä vierailukohteita ja pääsin tutustumaan monipuolisesti metsäorganisaatioihin. Hyvää oli se, että aikaa oli riittävästi perehtyä asioihin. Työelämäjakso oli erinomainen keino päästä päivittämään omia tietoja ja verkostoitumaan käytännön työelämään.

Kuhmo Oy

Kuhmo Oy hankkii puuta sahalleen Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta noin 800 000 m3 vuodessa. Suurin puuntoimittaja on Metsähallitus, mutta noin puolet puusta tulee yksityisiltä metsäomistajilta ja yhtiöiltä.

Työelämäjakson ensimmäisenä päivänä minulle esiteltiin yrityksen toimintaa kuten esim. sahatavaran toimituskohteet ja yhtiön historiaa sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Sahatavara menee pääasiassa Euroopan markkinoille, muita kohteita ovat Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä.  Pääsin myös tutustumaan yhtiön käyttämiin tietojärjestelmiin sekä itse sahalaitokseen.

Olin puunostajan mukana kolmena päivänä ja kävimme tutustumassa tarjolla olleisiin leimikoihin. Pääsin perehtymään puun ostoon ja siihen, miten hinnoittelu tapahtuu. Erityisesti runkohinnoittelu oli minulle uutta ja siihen perehtyminen oli opettavaista. Yleisesti runkohinnoittelu on vielä vähänkäytetty menetelmä Suomessa, mutta Kuhmo Oy on käynyt sitä muutaman vuoden ajan puunhankinnassa. Runkohinnoittelua käytetään vain päätehakkuissa ja sielläkin vain parhailla kohteilla. Muutoin käytetään perinteistä puutavaralajihinnoittelua.

Viimeisenä päivänä olin sahalla puutavaran vastaanotossa. Kaikki sahattavat puut kulkevat puutavaran vastaanoton lajittelun kautta. Pienille sahattaville puille, parruille, on oma linjansa ja suuremmille tukeille oma linjansa. Parrulinja on täysin automaattinen ja se on etävalvonnassa. Suuremmat tukit lajitellaan vielä manuaalisesti ihmisen toimesta eli tukit laadutetaan tukkipöydällä. Apuna ovat mittalaitteet ja niiden välittämä informaatio näkyy koko ajan näyttöpäätteillä. Lisäksi apuna on tukkiröntgen, joka kuvaa puun sisäisen laadun. Lajittelun jälkeen tukit kulkevat hihnalla omiin lokeroihin laadun, pituuden ja latvaläpimitan mukaan.

Sain sovittua viikon aikana tapaamieni henkilöiden kanssa, että tarvittaessa voin kysyä heiltä lisää infoa esim. runkohinnoitteluun. Tarkoitukseni on tehdä opetuspaketti opiskelijoille runkohinnoittelusta ja siihen tarvitsen kommentteja asiantuntijalta.

StoraEnso

StoraEnsossa pääsin näkemään metsäasiantuntijoiden erilaisia työtehtäviä. Minulle oli tehty viikolle oma lukujärjestys ja se oli erinomainen jäsennys viikkoon.  Alla on lukujärjestykseni.

Pääsin perehtymään StoraEnson toiminnan organisointiin Itä-Suomen osalta sekä laajemmin koko konsernin tasolla. Kyseessä on siis iso globaali yritys ja se myös näkyy ruohonjuuritasolla. Kaikki toiminnot on tarkkaan mietitty.

Yrityksen toimintaa kuuluu laajasti koko puunhankinnan ketju ja metsänomistajien palvelut myös muissa metsäomaisuuteen liittyvissä asioissa. Puunhankinta on merkittävässä asemassa koska tehtaiden ja sahojen puuhuolto pitää olla varmistettu. Itseäni kiinnostivat erityisesti puun katkonnan ohjaus ja  puunhankinta koska opetan itse Karelia-amk:ssa näitä aihealueita.

Puunkuljetukset olivat myös mielenkiintoisia, olin yhden päivän (12 h) rekan kyydissä. Siellä käytännössä pääsin näkemään varastopaikkaan liittyvät asiat ja keskustelemaan kuskin kanssa mm. tietojärjestelmien toimivuudesta. Tiestön kunto näyttäytyi ihan uudessa valossa rekan hytistä katsottuna, esim. Joensuu – Varkaus tien kunto on heikko, varsinkin kun oli loskakeli.

StoraEnso oli monipuolinen vierailukohde ja sieltä sain sovittua myös useita kontakteja ja alustavia vierailijoita opintojaksoille. Oli mukava nähdä myös entisiä opiskelijoita asiantuntijan tehtävissä vuosien takaa ja myös ihan ”tuoreita” tapauksia.

Teksti: Pekka Huotari, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kansikuva: abed mhajne / Unsplash