Puurakentaminen alueellisena vetovoimatekijänä

Ville Mertanen

Pohjois-Karjalassa on yli vuosikymmenen ajan tehty pitkäjänteistä työtä modernin puurakentamisen parissa. Tehty työ näkyy maakunnan alueella toteutuneina kohteina, mistä varhaisimpana esimerkkinä on Suomen ensimmäinen CLT-rakenteinen puukerrostaloalue Noljakassa. Tätä seurasi Suomen suurin puurakenteinen toimistorakennus Metla-talo sekä Joensuun Areena. Jatkumona näille Joensuuhun valmistui keväällä 2017 6-kerroksinen puukerrostalo As Oy Joensuun Pihapetäjä, joka oli silloin ensimmäinen yli 2-kerroksinen puukerrostalo Pohjois-Karjalassa. Myöhempiä puurakentamisen alueellisia taidonnäytteitä ovat olleet Kerubi-pesäpallostadioni sekä Hukanhaudan CLT-rakenteinen päiväkoti. Korkeimpana esimerkkinä on vuonna 2019 valmistunut 14-kerroksinen Joensuu Lighthouse, Suomen korkein puukerrostalo, ja itseasiassa jopa yksi maailman korkeimmista kokonaan puurakenteisista kerrostaloista. Puurakentaminen näyttäisi maakunnassa olevan vahvaa myös tulevaisuudessa, sillä Nurmeksessa on valmistumassa Nurmeksen vuokratalot Oy:n 3-kerroksinen puukerrostalohanke ja Lieksassa CLT-rakenteinen koulu.

Nämä toteutuneet kohteet ovat vetäneet alueelle vuosien saatossa kymmeniä tuhansia vierailijoita. Metla-talo on rakennettu vuonna 2004 ja tämän hetkinen arvio rakennuksessa ohjatusti vierailleiden henkilöiden määrästä on 30 000 henkilöä. Vuoden 2019 loppuun mennessä Joensuu Lighthousella oli vieraillut noin 3000 henkilöä. Myös puurakentamiseen keskittyneet tapahtumat Joensuun alueella ovat olleet suosittuja. Syksyllä 2019 järjestetty Drivers for Wood Contruction -seminaari kokosi Joensuuhun 180 puurakentamisen ammattilaista 12 eri maasta.

Puurakentamisen ammattilaismatkailu vaatii toimintamallin

Joensuusta voidaan siis puhua yhtenä kiinnostavimpana puurakentamisen ammattilaismatkailun kohdekaupunkina Suomessa. Puurakentaminen on helppo nähdä alueellisena vetovoimatekijänä eikä sen houkuttelemien vierailijoiden taloudellistakaan vaikutusta voi aliarvioida. Isojen vierailijamäärien ohjaaminen sekä tasokkaiden vierailujen järjestäminen vaatii kuitenkin toimintamallin. Tähän saakka toimintamalli ammattilaismatkailussa on ollut puutteellinen. Vierailujen järjestelyt ovat sitoneet säännöllisesti huomattavia resursseja eri tahoilta. Vierailujen järjestäminen on nähty kuitenkin yksimielisesti erittäin keskeisenä osana Joensuun seudun markkinointia.

Yksi Euroopan merkittävimmistä puurakentamiskeskittymistä löytyy Växjöstä Etelä-Ruotsista. Puurakentamiseen liittyvän matkailun osalta Växjön kaupunki on luonut mallin ammattilaismatkailun ja teknisten vierailujen järjestämisessä. Växjön mallissa vierailukohteet ja luentoaiheet on luetteloitu ja luettelon pohjalta vierailija voi koostaa intressiensä mukaisen vierailuohjelman. Jokaiselle osiolle löytyy oma hinnoittelu ja niiden järjestämisestä on etukäteen sopimukset asiantuntevien oppaiden kanssa. Växjön selkeä käytäntö on nähtävissä etuna niin kaupungin, puurakentamisen kuin vierailevien tahojen osalta.

Näistä lähtökohdista Karelia-ammattikorkeakoulu ja Puurakentaminen – Vähähiiliset rakentamisen ratkaisut ­­— hanke järjesti ammattilaismatkailun pilotin 5.3.2020. Pilotointi toteutettiin yhteistyössä Bioacademy Finland yrityksen kanssa. Yritykselle oli koulutuksessa 48 intialaista metsävirkamieskokelasta ja he halusivat tutustua Joensuun puurakentamiseen, perehtyä erilaisiin puurakennustekniikoihin sekä rakennusten ympäristövaikutuksiin. Pilotointi toteutettiin siten, että sen lopputuloksena saataisiin jatkossa hyödynnettävä kokonaisuus.

Ohjelma räätälöitiin neljän tunnin kokonaisuudeksi siten, että ensimmäinen kaksi tuntia koostui vierailuista alueen puurakennuskohteisiin. Näiden jälkeen vuorossa oli luento puurakentamisesta ja puurakentamisen menetelmistä. Viimeinen luento koski rakennusten ympäristövaikutuksia ja niiden laskentaa. Lopuksi harjoitustyönä vierailijat hyödynsivät luennoilla opittua tietoa ja toteuttivat kahdelle eri seinärakenteelle hiilitaselaskelmat.

Vierailijat olivat erittäin kiinnostuneita rakentamisesta ja jopa puurakentamisen detaljeista. Esittelyhuoneistossa rakenteisiin on mahdollista tutustua avoimia seinärakenteita tarkastelemalla. Huoneistossa olevilla esittelytauluilla oli kuvamateriaalia rakennusprojektin eri vaiheista ja niiden kautta havainnollistettiin rakennusteknistä toimivuutta.

Seuraava vierailukohde oli 6-kerroksinen Joensuu Pihapetäjä puukerrostalo. Kohteen esittely suoritettiin linja-autossa, koska kohteen kiertämiseen ei ollut varattu tällä vierailulla aikaa. Kohteen esittely oli kuitenkin tärkeää, jotta sitä ja sen rakennusjärjestelmää voitiin verrata Joensuu Lighthouse kohteeseen.

Viimeinen vierailukohde oli Joensuu Areena. Vierailu aloitettiin lyhyellä luennolla kohteesta ja sen rakennusprosessista. Jokaisesta vierailukohteesta vierailijat saivat mukaansa dokumentin, missä oli tiivistettynä tietoja kohteesta.

Vierailijaryhmä pääsi tutustumaan puurakenteisiin aitiopaikalta. Kierros katossa yli kymmenen metrin korkeudessa avasi puurakentamisen ja liitostekniikan detaljeja vierailijaryhmän rohkeimmille jäsenille.

Vierailupäivä päättyi luentoihin. Luennoilla reflektoitiin vierailuja ja kerrottiin myös tarkempia tietoja kyseisten kohteiden rakennustekniikasta ja erityispiirteistä. Tunnin aloitusluento piti sisällään tiiviin yleisen tietopaketin puurakentamisesta ja puumateriaalin erityispiirteistä.

Jälkimmäisellä luennolla keskityttiin rakentamisen ympäristövaikutuksiin ja hiilitaselaskentaan. Reflektiona tutustuttiin nopeasti Lighthouse Joensuu kohteesta tehtyihin hiilitaselaskelmiin. Päivän viimeisenä osiona oli opitun tiedon hyödyntäminen harjoituksen muodossa, missä eri seinärakenteille laskettiin hiilijalanjälki ja vertailtiin tuloksia eri materiaalivalinnoilla.

Yhteenvetona kokemukset sekä saatu palaute vierailuista ja luennoista olivat positiivista. Myös tulevaisuuden osalta pilotissa luotu vierailumalli vaikutti toimivalta. Kun esitykset on valmisteltu ja yleisesti käytettävissä ei niiden valmistelu enää sido niin paljon resursseja. Nyt luotu toimintamalli helpottaa vierailujen järjestämistä niin kaupungin kuin vierailuja järjestävien tahojen osalta. Parhaassa tapauksessa organisoitu, selkeä ja tuotteistettu toimintatapa voi lisätä ammattilaismatkailun määrää alueelle.

Teksti: Ville Mertanen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kuvat: Risto Takala