Opiskelijat uniterveyden työkaluja kehittämässä

Marita Kareinen, Jenni Koskinen, Anu Pukki, Päivi Franssila

Uni ja palautuminen ovat avainasemassa haettaessa ratkaisuja työelämän ja vapaa-ajan vaatimusten tasapainottamiseen ja sanalla sanoen, hyvään elämään. Työelämän nopeat ja jatkuvat muutokset ja niissä mukana pysyminen vaativat mm. joustavuutta, resilienssiä, luovuutta ja innovatiivisuutta, joita kaikkia liian vähäinen nukkuminen syö tehokkaasti. Terveen kuormittumisen vastapainoksi on huolehdittava myös voimavaroja lisäävästä ja palauttavasta toiminnasta. Kuitenkin yhä useampi suomalainen nukkuu liian vähän. Joka viides aikuinen kärsii useita kertoja viikossa ilmenevästä unettomuudesta ja päiväväsymys haittaa kolmasosan toimintaa toistuvasti (ks. THL, FinTerveys 2017 -tutkimusraportti).

Sleep Well – Work Well hankkeessa (ESR 2019-2020) esimiehiä valmennettiin muotoiluajattelua soveltaen tunnistamaan ja löytämään ratkaisuja työkyvyn muutostilanteisiin, joissa työntekijän univajeen taustalla on jokin työhön tai työyhteisön toimintaan liittyvä tekijä. Karelia-ammattikorkeakoulun toisen vuoden fysioterapeuttiopiskelijat saivat Sleep Well – Work Well (SWWW) hankkeelta toimeksiannon, jonka tavoitteena oli hankkia esimiesvalmennuksissa yhdessä Workday Designers Oy:n kanssa kehitetyistä kolmesta tutkimusvaiheen työkalusta käyttäjäkokemuksia.  Annettu tehtävä liittyi kolmen opintopisteen laajuiseen Tutkimus- ja kehittämistyön menetelmien soveltaminen -opintojaksoon.

– Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat tutkimus- ja kehittämistyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin tehden samalla tutuksi opinnäytetyön prosessia. Sivutuotteena jokainen osallistunut opiskelija kehitti omaa uneen liittyvää opiskeluhyvinvointiaan yksilöllisesti valikoituneiden kehittämiskohteidensa kautta, opintojakson opettaja Anu Pukki toteaa.

Työkaluja uniterveyden tunnistamiseen – Sleep Well – Work Well

Mitä esimies voi tehdä, jos työntekijä valittaa esimerkiksi jatkuvaa päiväväsymystä eikä työ tunnu sujuvan tarkkaavuuden heikentymisen, muistin katkeilemisen tai keskittymiskyvyn pettäessä? Jos ja kun kyse ei ole ensisijaisesti terveysongelmasta, vaan liittyy ennemminkin työn vaatimusten ja kuormittumisen väliseen epätasapainoon sekä palautumista heikentäviin tekijöihin, on myös ratkaisuja lähdettävä etsimään työoloista ja mahdollisesti myös elintavoista. Unen laatua voidaan tutkitusti parantaa lisäämällä unen arvostusta, vähentämällä työsta aiheutuvia stressitekijöitä ja hyvällä johtamisella.

SWWW-hankkeessa esimiehille tarjottiin uniasioiden esille ottamisen ja unta ja palautumista häiritsevien tekijöiden empaattisen tunnistamisen ja niistä käytävän keskustelun tueksi kolme työkalua. Työkalut olivat 1) uniterveyden eri osatekijöiden vaikutusta uneen kartoittava ”Unidiagrammi”, 2) päivittäisen vireystilan muutosten tunnistamiseen tarkoitettu ”Journey map” sekä 3) uniterveydestä eri menetelmin kerättyjä havaintoja koostava uniterveyden ”Empatiakartta”.

Opiskelijat tuottivat käyttäjäkokemuksia

Opiskelijat testasivat työkaluja pareittain ja raportoivat kokemuksistaan saman ryhmän kahden opiskelijan suunnittelemalle kyselylomakkeelle. Lisäksi kaikki opiskelijat kehittivät työkalujen antaman tiedon perusteella omaa uniterveyttään ja kirjoittivat opinnäytetyötä mukaillen raportin kehityskohteistaan ja kokeilemistaan toimenpiteistä ja niiden tuloksista.

Unidiagrammissa opiskelijoiden tehtävänä oli arvioida omaan uniterveyteen vaikuttavien nimettyjen tekijöiden vaikutusta asteikolla 1 – 10 (1 = heikentää selvästi, 10 = tukee selvästi).). Nimetyt tekijät oli ryhmitelty neljään osa-alueeseen, jotka olivat elintavat, työ, terveys, elämäntilanne. Journey map –lomakkeen tavoitteena on auttaa henkilöä havainnoimaan omaa vireystilaa ja siihen vaikuttavia asioita. Kaavioon piirrettiin viikon ajan tunneittain muodostuvaa käyrää omasta vireystilasta. Jokainen opiskelija täytti ensin sekä unidiagrammin että journey map’in henkilökohtaisesti. Tämän jälkeen parit haastattelivat vuorotellen toisiaan. Keskustelun tavoitteena oli toisen näkökulmaan empaattisesti eläytyen muodostaaa kokonaiskuva parin unenlaatuun ja määrään vaikuttavista erilaisista tekijöistä. Mikäli valmennusprosessi olisi jatkunut kuten esimiesvalmennuksissa, näistä tunnistetuista tekijöistä lähdettäisiin nostamaan esiin tärkeimpiä, sitten ideoimaan mahdollisia ratkaisuja valittuun haasteeseen tai ongelmaan sekä lopulta kokeilemaan ratkaisujen toimivuutta käytännössä.

Haastatteluohjeissa korostettiin luottamuksellisuutta ja jokaisen vapautta kertoa unihavainnoistaan parille haluamassaan laajuudessa. Haastattelijana vuorollaan toiminut kirjasi Empatiakarttaan keskustelun tuloksena syntyneen kokonaiskuvan parinsa uniterveyteen liittyvistä tekijöistä.

Työkalut tarjottiin pdf-muodossa ja vastaajat täydensivät ne joko käsin tai tietokoneella.

Kokemukset kerättiin kyselyn avulla

Kyselyn tavoitteena oli kerätä ja raportoida käyttäjäkokemuksia Unimuotoilu-työkaluista sekä lisätä opiskelijoiden tietoisuutta unen merkityksestä hyvinvointiin ja oppimiseen. Kyseessä oli poikkileikkaustutkimus, jonka kohderyhmä koostui Karelia-ammattikorkeakoulun toisen vuoden fysioterapeuttiopiskelijoista (n=22). Ryhmästä kaksi opiskelijaa toteutti käyttäjäkyselyn Webropol kyselytyökalulla ja kokosi käyttäjäkokemukset yhteen. Kysely koostui avoimista ja suljetuista eli strukturoiduista monivalintakysymyksistä, joissa käytettiin Likertin asteikkoa. Strukturoidut monivalintakysymykset kvantifioitiin ja tulokset muutettiin graafiseen muotoon. Avoimet vastaukset analysoitiin sisällön analyysin avulla.

Mielenkiintoisia kehittämisehdotuksia

Kyselyn perusteella työkaluja tulisi kehittää monilta osin. Raportin tuloksista selviää, että tarkasteltaessa kokonaisuutta käyttäjäkyselyn vastaajat olivat tyytyväisimpiä unidiagrammin kykyyn ottaa huomioon lähes kaikki uniterveyteen vaikuttavat tekijät. Eniten vastaajia häiritsi Journey map -lomakkeen liian pieni vastaustila. Kaikkien työkalujen ohjeita tulisi tarkentaa. Lisäksi työkalujen toivottiin olevan muokattavissa suoraan tietokoneella tai muulla digitaalisella päätelaitteella. Tulosten pääkohdat on tiivistetty taulukkoon 1 alla.

Taulukko 1. Kooste uniterveyden tunnistamiseen kehitettyjen työkalujen käyttäjäkokemuksista. (Franssila, Kareinen, Koskinen, Pukki 2020.)

Opiskelijoiden kyselytutkimuksen tekijät Kareinen ja Koskinen uskovat opintojakson loppuseminaarin perusteella, että unitottumusten tunnistamiseen liittyvät työkalut mitä todennäköisimmin auttoivat osallistuneita huomioimaan untaan ja siihen vaikuttavia moninaisia tekijöitä. Kaikki työparien tuottamat raportit arvioinut opettaja Anu Pukki kertoo, että vastaajat pyrkivät korjaamaan uneen negatiivisesti vaikuttavia asioita tutkimuksen aikana ja suurin osa sai lyhyen kokeilun perusteella konkreettista hyötyä unimuotoilusta. Hyöty näkyi muun muassa pidentyneenä uniaikana, kohonneena vireystilana ja parantuneena keskittymiskykynä.

Hankkeen ja opetuksen toimiva kokonaisuus

Hankkeelle tämänkaltainen opiskelijoilta saatu käyttäjäpalaute antoi paljon lisätietoa ko. työkalujen soveltuvuudesta ja kehittämistarpeista. Saatuja käyttäjäkokemuksia hyödynnetäänkin muokattaessa työkaluja käyttäjäystävällisempään muotoon. Ne julkaistaan syksyllä 2020 esimiehille ja työntekijöille suunnatussa verkkojulkaisssa ”Organisaation uniterveyden työkirja”, johon on koottu SWWW hankkeen aikana kokeiltuja työkaluja, ohjeita, vinkkejä ja materiaalia uniterveyden edistämiseen.

Opettaja Anu Pukin näkemyksen mukaan opiskelijat kokivat saamansa tehtävän mielekkääksi, mm. koska tehtävä liittyi hankkeen esittämään aitoon tarpeeseen sekä toisaalta opiskelijoiden kiinnostukseen uniterveydestä ja sen yhteydestä omaan opiskeluhyvinvointiinsa. Loppuseminaarissa opiskelijat ilmaisivat oppineensa kehittämis- ja tutkimustyön suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin toimintatapoja sekä ymmärtäneensä opinnäytetyön prosessiin liittyvät käytänteet. Vain 9% opiskelijoista olisi toivonut jonkin muunlaisen toteutustavan olevan käytössä opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi.

Idea käyttäjäkokemusten hankkimisesta opiskelijaryhmältä syntyi yhteistyössä hankkeen projektipäällikön ja opintojakson opettajan kanssa. Kummallekaan tämänkaltainen yhteistyö opetuksen ja hanketyön välillä ei ollut aiemmin tuttua, mutta tässä opetuksen ja tki-toiminnan integraatio toimi hienosti kaikkia osapuolia hyödyttäen.

Teksti:
Marita Kareinen, fysioterapeuttiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jenni Koskinen, fysioterapeuttiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Anu Pukki, tuntiopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Päivi Franssila, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu