Mentoroinnilla tukea maahanmuuttajan polulle
Johanna Luostarinen, Kaisa Juvonen, Ekaterina Miettinen, Hannele Niskanen, Sini-Tuuli Saaristo
SIMHE polku – Osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen -hankkeen tavoitteena on tehdä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamista näkyväksi ja kehittää työllistymistä edistävä, osaamista täydentävä koulutusmalli, joka vastaa alueen työelämän tarpeisiin. Hankkeen kohderyhmänä ovat korkeasti koulutetut maahanmuuttajat liiketalouden ja tekniikan aloilta.
Hankkeessa kehitettävä koulutusmalli on osa korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä palveluita. Päämääränä on korkeakoulutettujen maahanmuuttajien sujuva siirtyminen työelämään. Samalla paikataan eri alojen osaamisvajetta, huomioidaan työllistymisen esteitä ja rakennetaan mahdollisuuksia korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymiselle. Koulutusmallin suunnittelussa hyödynnetään yritysyhteistyötä mm. selvittämällä yritysten osaamistarpeita.
Mentorointi osana täydennyskoulutusta
Hankkeen aikana korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille on tarjottu täydennyskoulutusta, joka on sisältänyt yksilöllisen ohjauksen, lisäopintoja korkeakoulussa, työnhakua tukevia työpajoja, S2-tukea opintoihin, suomen kielen kielikahvilatoimintaa sekä mahdollisen työssäoppimisjakson paikallisessa yrityksessä.
Osana kokonaisuutta osallistujille tarjotaan mahdollisuus osallistua mentorointiin. Mentorin tehtävänä on toimia korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ohjaajana ja tukena SIMHE polku -täydennyskoulutuksen ajan. Tavoitteena on lisätä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen mahdollisuuksia Itä-Suomen alueella.
Mentorina SIMHE polku -hankkeessa toimi joensuulainen Ekaterina Miettinen. Mentori valittiin kilpailutuksella, ja valinnassa painotettiin muun muassa henkilön alueellisia yritysverkostoja. Lisäksi mentorin tuli olla Itä-Suomen alueella työllistynyt korkeasti koulutettu maahanmuuttaja.
Mitä mentorointi on?
Yleinen suomalainen asiasanasto YSA (2020) määrittelee mentoroinnin olevan “arvostetun ja kokeneen asiantuntijan tietojen ja kokemusten siirtämistä nuoremmalle, uransa alkuvaiheessa olevalle henkilölle”. Mentoroinnissa on kyse luottamuksellisesta vuorovaikutussuhteesta kahden henkilön kesken, ja sen avulla on mahdollista vahvistaa ammatillista osaamista sekä edistää psykososiaalista hyvinvointia. Mentoroinnissa mentori (kokeneempi asiantuntija) antaa tukea, ohjausta ja palautetta kehittyjän (= aktorin) ammatilliseen kehittymiseen tai urapohdintoihin. Kahdenkeskisissä keskusteluissa käsitellään yleensä aktorin esiintuomia asioita, mutta keskustelut voivat olla kumman tahansa ohjaamia. (Väestöliitto 2020, Leskelä 2005.)
Leskelä (2005) kuvaa omassa tutkimuksessaan, että mentoroinnin olemus on hyvin monitahoinen. Sitä voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen ja siitä voidaan hyötyä monella eri tapaa. Se voidaan nähdä esimerkiksi työuraan liittyvänä mentorointina, jolloin se edistää aktorin työuralla etenemistä, tai psykososiaalisena mentorointina, joka edistää pätevyyden tunnetta, itsearvostusta, identiteetin vahvistumista ja tehokkuutta ammatissa. Leskelän (2005) mukaan monitahoisuus näkyy myös niin, että mentorointia voi järjestää moni eri taho ja se voi olla eri tavalla suunniteltua ja ohjattua tai spontaania ja vapaamuotoista. Mentorointi voi edistää ensisijaisesti joko organisaation tai yksilön tavoitteita.
Mentorointi maahanmuuttajien integroitumisen tukena
Mentorointia ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työllistymisen ja integroitumisen edistämisessä on hyödynnetty Suomessa useissa hankkeissa. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä on usein puutteelliset työelämäverkostot, mikä on esteenä työllistymiselle. Mentori voi olla tärkeä paikalliseen väestöön integroitunut kontakti, joka auttaa saamaan tietoa oman alan työelämästä Suomessa. Aarnitaival (2012) toteaa tutkimuksessaan, että sosiaaliset verkostot ja henkilölähteet toimivat pääasiallisina informaation lähteinä erityisesti maahantulon alkuvaiheessa. Ulkomaalaistaustaisten mentorointi nähdään myös kaksisuuntaisena prosessina. Molemmat osapuolet, mentori ja aktori, oppivat toisiltaan (Steenroos 2019). Mentorointi ei voi olla pikaratkaisu työllistymisen ongelmiin. Siitä huolimatta mentoriparien kokemukset ovat olleet myönteisiä (Fågel, Salonen & Säävälä 2012). Womento-hankkeen mentoroitavat ovat tunteneet saaneensa paljon iloa ja oppia elämäänsä sekä käytännön neuvoja siitä, miten edetä omalla uralla. Aktorit pitivät mentoroinnissa tärkeimpänä siitä saatua ystävyyden, luottamuksen ja tuen kokemusta. Mentorointi vahvistaa ammatti-identiteettiä, tuo voimaantumisen tunnetta ja vahvistaa itseluottamusta. (Kinnunen 2013).
Ulkomaalaistaustaisten mentoritoimintaa toteutetaan usein vapaaehtoistoimintana mm. Tampereen yliopiston Hidden Gems -projektissa ja Väestöliiton Womento-toiminnassa. ”Monet suomalaisnaiset ovat halukkaita ryhtymään mentoreiksi maahanmuuttajanaisille”, toteavat Womento-hankkeen toimijat (Kinnunen 2013).
Mentorin kokemukset SIMHE polku -hankkeessa
Tehtävänäni oli toimia mentorina ulkomaalaistaustaisille maahanmuuttajille. Mentoroinnin tavoitteena oli henkilökohtaisten tapaamisten avulla ohjata ja auttaa maahanmuuttajia ura- ja opiskelukysymyksissä ja muissa haasteissa, joista he itse halusivat puhua. Osallistuminen mentorointiin oli mentoroitaville eli aktoreille vapaaehtoista.
Mentoroitavilla oli erilaiset taustat ja kulttuuriset piirteet. Mentorina on tärkeää muistaa, että käsitys onnistumisista, epäonnistumisista, vuorovaikutustavasta ja itseohjautuvuudesta saattaa olla täysin poikkeava suomalaisista. Kulttuuri on osa yksilöitä ja heidän historiallista kontekstiaan. Kahden kulttuurin edustajana ja suomalaisella urapolulla olevana pystyin auttamaan aktoreita ja jossain määrin samaistumaan heidän tarinoihinsa.
Täydennyskoulutuksessa mentorina toiminut Ekaterina Miettinen.
Kahdenkeskeiset tapaamiset ja keskeiset haasteet
Mentorointiprosessiin kuului kaksi tunnin mittaista tapaamista. Pyysin aktoreita täyttämään lomakkeen, jossa oli kysymyksiä liittyen mentoroinnin tavoitteisiin ja mentorin tukeen. Tapa osoittautui erittäin hyväksi, koska sitä kautta tuli selkeä käsitys mentoroitavien odotuksista. Mentorointikielenä olivat suomi, englanti ja venäjä. Mentoroinnissa on tarkoitus käsitellä aiheita, jotka kiinnostavat mentoroitavia, ja se on innostava prosessi myös mentorille.
Mentoroinnista nousi selkeästi esiin useita teemoja. Mentoroitavien haasteet liittyivät usein integroitumiseen ja sitä kautta verkostoitumiseen. Lähes kaikkien kanssa etenkin yrityskontaktien puute oli huolen aiheena. Se vaikuttaa suoraan työllistymiseen ja näin hyvinvointiin. Tapaamisten aikana ilmeni, että työllistymisellä ja hyvinvoinnilla on selkeä yhteys. Yksi mentoroitava mainitsi luottamuksen verkostoitumisen yhteydessä. Hänestä tuntui, ettei maahanmuuttajiin luoteta samalla tavalla kuin suomalaisiin, ja siksi on niin vaikeaa tutustua ihmisiin ja yrityksiin. Verkosto-osaaminen on tärkeä taito ja uskon, että mentoroinnin avulla tähän asiaan voi vaikuttaa. Palautteessa yksi aktori mainitsi, että ”sain paljon henkistä tukea” tapaamisten aikana.
Yrittäjyys oli selkeä vaihtoehto usealle maahanmuuttajalle. Yrittäjyyttä on harkittu kahdesta syystä: mentoroitavalla oli selkeä idea yrityksen perustamiseen tai sitä on pidetty ainoana vaihtoehtona työllistymiseen. Mielestäni ei ole oikeita tai vääriä motiiveja yrittäjäksi ryhtymiseen, tärkeää on kuitenkin saada asiantuntevaa tukea alkuvaiheen pohdintaan sekä myös jatkossa. Yksi mentoroitava mainitsi omassa palautteessa näin: ”Sain toisen näkökulman liiketoiminnan sujuvuuteen Suomessa ja hyviä neuvoja nuorille yrittäjille”.
Kielitaitoon liittyviä mietteitä oli poikkeuksetta kaikilla mentoroitavilla. He ovat muuttaneet Suomeen eri elämänvaiheissa ja näin suomen kielen taito vaihteli paljon. Mentoroitavien mielestä kielitaito vaikuttaa ihan kaikkeen: työllistymiseen, ihmissuhteisiin, integroitumiseen ja yksinäisyyden tunteeseen. Simhe-polun kautta tarjottua kielikoulutusta he pitivät tärkeimpänä osana kokonaisuutta ja kokivat, että siitä on heille paljon apua tulevaisuudessa. Omalta osaltani rohkaisin opiskelemaan ja käyttämään suomen kieltä niin paljon kuin mahdollista.
Muut esille nousseet aiheet liittyivät oman osaamisen todistamiseen työhaussa, uuden opiskelualan valitsemiseen ja käytännön elämään Suomessa. Kyseinen mentorointiprosessi ei ollut pelkästään työuramentorointia, koska keskustelut menivät pitkälle urakysymysten ulkopuolelle. Mentoroinnin tarkoitus oli antaa rohkeutta ja uskallusta mentoroitaville ja innostaa heitä saavuttamaan omia unelmiaan.
SIMHE polku -hankkeen päärahoittajana on Euroopan unionin ESR-ohjelma ja toiminta-aika on 1.10.2018 – 31.12.2020. Hanketta koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Teksti:
Johanna Luostarinen, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Juvonen, Karelia-ammattikorkeakoulu
Ekaterina Miettinen, MOST RM Oy
Hannele Niskanen, Karelia-ammattikorkeakoulu
Sini-Tuuli Saaristo, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet
Aarnitaival, S. 2012. Maahanmuuttajanaiset työelämätietoa etsimässä. Tutkimus kotoutumisen tietokäytännöistä. Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66895/978-951-44-8800-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y 29.5.2020.
Fågel, S. , Salonen, U. & Säävälä, M. 2012. Naiset mentoroinnilla yhteisiin tavoitteisiin. Väestöliitto.
Kinnunen, S. 2013. Womento. Koulutettujen Suomeen muuttaneiden naisten kokemuksia työuramentoroinnista. Metropolia Ammattikorkeakoulu.https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/67221/SatuKinnunen_WOMENTO_KoulutettujenMaahanmuuttajanaistenKokemuksiaTyouramentoroinnista.pdf?sequence=1&isAllowed=y 29.5.2020.
Leskelä, J. 2005. Mentorointi aikuisopiskelijanammatillisen kehittymisen tukena. Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67498/951-44-6331-5.pdf?sequence=1 6.5.2020.
Penttilä, A. 2019. Mentorin ei tarvitse olla myyttinen sankarihahmo. Tampereen yliopisto.
https://i2.fi/storybook/mentorin-ei-tarvitse-olla-myyttinen-sankarihahmo/ 29.5.2020.
Väestöliitto. 2020. Matkalla työelämään -hanke (ESR). https://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/matkalla_tyoelamaan/. 6.5.2020.
Yleinen suomalainen asiasanasto YSA. 2020. https://finto.fi/ysa/fi/page/Y112697. 6.5.2020.
Etusivun kuva: You X Ventures / Unsplash