Kareliassa sujuvoitetaan maahanmuuttajien pääsyä korkeakouluopintoihin

Ulla Asikainen  &  Hannele Niskanen

Karelia-ammattikorkeakoulussa sujuvoitetaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden pääsyä korkeakoulutukseen mahdollistamalla erillishaku maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen suorittaneille. Tässä Karelia-amk on edelläkävijä, koska vastaavaa erillishakua ei tiettävästi olla vielä muissa ammattikorkeakouluissa avattu.

Ulkomaalaisten mahdollisuus tulla valituiksi korkeakouluun on keskimäärin hieman suomalaisia heikompi. Tämä ero kasvoi entisestään vuonna 2020, mikä käy selville katsauksesta ammattikorkeakoulujen hakijatilastoihin (Jonninen 2020). Kuitenkin maahan muuttaneiden henkilöiden korkeakoulutusmahdollisuuksien kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, kun tarkastellaan väestön koulutus tasoa kokonaisuutena (OKM 2019:31). Koulutuksen tuoma osaaminen varmistaa polkua työelämään ja sitä kautta tukee maahanmuuttajaien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttaneiden haasteita

Suomessa ja myös Pohjois-Karjalan alueella on korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia, joiden on vaikea päästä oman alansa työtehtäviin. Heillä on usein laajat korkeakouluopinnot kotimaastaan, mutta se ei vielä riitä suomalaiseen työelämään. Suomalaiset työnantajat arvostavat enemmän suomalaista koulutusta ja riittävää suomen kielen osaamista. Kyse voi olla myös siitä, että ulkomailla opintonsa tehneet eivät riittävän hyvin osaa kertoa osaamisestaan. Siitä syystä ulkomailla korkeakoulutuksen saaneet joutuvat täydentämään osaamistaan suomalaisessa korkeakoulussa.

Yleisin työllistymisen este on riittämätön suomen kielen taito. Tämä koskee erityisesti korkeasti koulutettuja, joiden suomen kielen taitovaatimus asiantuntijatehtävissä on erittäin korkea Suomessa. Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan, korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen ja koulutuspolkujen nopeutumisen suurena esteenä on suomen ja ruotsin kielen opintojen vähäinen tarjonta. Erityisesti pulaa on vaativimmista opinnoista ja ammattisanastoon keskittyvästä tarjonnasta (Airas, Delahunty, Laitinen, Shemsedini, Stenberg, Saarilammi, Sarparanta, Vuori & Väätäinen 2019.). Näitä haasteita ratkotaan Kareliassa maahanmuuttotyöhön keskittyneissä SIMHEmalli ja Mokoma -hankkeissa sekä korkeakouluopintoihin valmentavassa koulutuksessa.

Korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta Karelia-amk:ssa

Kareliassa on järjestetty korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta vuodesta 2018 lähtien, yhteensä kolme kertaa. Neljän toteutus on parhaillaan käynnissä. Siinä opiskelee tällä hetkellä 12 opiskelijaa. Opiskelijat ovat tulleet Suomeen eri maista; Kreikasta, Puolasta, Bangladeshista, Espanjasta Virosta ja Venäjältä. Suurin osa on tullut Suomeen perhesyistä, ja he ovat asuneet Suomessa jo jonkin aikaa. Useilla heistä on jo kotimaassaan suoritettu korkeakoulututkinto, mutta heidän tavoitteena on jatkaa tai täydentää opintojaan Suomessa suomenkielisissä koulutuksissa.

Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus on kuuden kuukauden pituinen ja se sisältää opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja, uraohjausta sekä erityisesti edistyneemmän tason suomen kielen opintoja. Tavoitteena on, että valmennuksen suorittaneet voisivat hakea ja opiskella suomenkielisissä korkeakouluopinnoissa koulutuksen jälkeen.

Korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta on järjestetty suomalaisissa ammattikorkeakouluissa jo 2010 luvulta lähtien. Karville vuonna 2018 tehdyssä selvityksestä kävi ilmi, että korkeakouluopintoihin valmentavan koulutusten käyneistä noin kolmasosa pääsee tutkintokoulutukseen (Lepola 2018, 16). Kareliassa tässä on onnistuttu vuosittain hieman paremmin: noin puolet osallistujista pääsee jatkamaan tutkintokoulutukseen. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä koulutukseen.

”Opin akateemisia taitoja” kertoo eräs koulutuksen suorittanut, joka tällä hetkellä opiskelee Kareliassa sairaanhoitajaksi.

”Nyt tiedän, mitä mahdollisuuksia minulla on jatkaa opintojani Suomessa” kertoo toinen opiskelija, jolla on jo omassa kotimaassaan suoritettu korkeakoulututkinto.

Kaikkien opiskelijoiden tavoite ei myöskään ole päästä koulutukseen, vaan heidän tavoitteenaan on parantaa suomen kielen taitoaan työllistyäkseen. Heitä varten on nyt keväällä 2021 käynnistymässä KAVA – asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Koulutusta kehitetään Karelia-amk:n, Savonia amk:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteisessä MOKOMA   hankkeessa.

Koulutuksen pituutta tai sisältöä ei olla säännelty viranomaisten taholta samaan tapaan kuin esimerkiksi ammattiopisto-opintoihin valmentavaa VALMA-koulutusta (Opetushallitus). Ammattikorkeakoulut ovat saaneet luoda koulutukset omanlaisekseen. Vuonna 2019 Korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta kehitettiin Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa (Stenberg, Hirard, Autero & Korpela 2019). Hankkeen tuotoksena saatiin yhtenäiset valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmasuositukset. Näitä opetussuunnitelmasuosituksia lähdettiin noudattamaan myös Kareliassa ja koulutukseen tuli mukaan sen myötä englanninkielen ja matematiikan opinnot.

Karelia edelläkävijänä ulkomaalaistaustaisten korkeakoulutukseen ohjautumisen sujuvoittamisessa

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene) koulutusvaliokunta suositteli syksyllä 2019 huomioimaan Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa laaditut suositukset järjestää erillishaun ammattikorkeakouluun suositusten mukaisen maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen käyneille, jotta voitaisiin edistää maahanmuuttajien tarkoituksenmukaista polkua valmentavasta koulutuksesta tutkinto-opiskelijaksi (Stenberg, Hirard, Autero & Korpela 2019). Myös Karvin arviointiryhmä kannusti korkeakouluja aktiivisesti pohtimaan erilaisia positiivisen erityiskohtelun muotoja, jotka edesauttavat hakuvaihetta, opintojen sujumista, kokemusta osallisuudesta ja ohjautumista työelämään (Airas ym. 2019, 4). Karelia tarttui aktiivisesti tähän mahdollisuuteen. Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus päätti elokuussa 2020 että maahanmuuttajataustaiset henkilöt voivat hakea tutkinto-opiskelijaksi erillishaun kautta keväästä 2021 alkaen. Tämä mahdollistaa sen, että osa ko. koulutuksen käyneistä voi hakea tutkinto-opiskelijaksi ilman valintakoetta. Aloituspaikkoja on erillishaussa yhteensä 23 eri koulutusaloilla. Karelia pilotoi tällaista erillishakua ensimmäisenä Suomessa.

Maahanmuuttajataustaiset henkilöt voivat hakea tutkinto-opiskelijaksi erillishaun kautta keväästä 2021 alkaen.  Karelia pilotoi tällaista erillishakua ensimmäisenä Suomessa.

Uudistus erillishausta on maahan muuttaneille erittäin tervetullutta. Ammattikorkeakoulujen valintakoeuudistus toi mukanaan sähköisen valintakokeen vuonna 2020. Tämä sähköinen valintakoe on vieraskielisille haastava. Sen vuoksi usein vieraskielisten hakijoiden ainoaksi mahdollisuudeksi päästä tutkinto-opiskelijaksi jää avoimen ammattikorkeakoulun kautta suoritettavat polkuopinnot. Avoimen väylää opiskelijaksi onkin vahvistettu ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Avoimen opiskelun aikana ei kuitenkaan saa mitään opinto sosiaalisia etuja, mikä tekee opiskelusta taloudellisesti hankalaa.

Suomen kaltaisen pienen maan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että saamme kaiken osaamispotentiaalin hyödyttämään yhteiskuntaa ja että jokainen voi kasvaa potentiaaliinsa (Airas ym. 2019). Tämä on erityisen tärkeää omalla alueellamme. Karelia on osaltaan edesauttamassa korkeasti koulutettujen osaamispotentiaalin hyödyntämistä niin koulutuksen kuin SIMHE -ohjauspalvelunkin kautta.

Katso lisää Karelia-amk:n korkeakouluopintoihin valmentavasta koulutuksesta tästä videosta:

Lähteet:

Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Shemsedini, G., Saarilammi, M., Sarparanta, T., Vuori, H., & Väätäinen, H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus.

Jonninen, J.  2020. Hakutilastot 2020, katsaus ammattikorkeakoulujen vuoden 2020 hakutilastoihin. Viivain oy. www.viivain.fi

Lepola, L. 2018. Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. https://karvi.fi/app/uploads/2017/06/KARVI_1517.pdf

OKM julkaisu 2019/31. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161788/OKM_2019_31_Korkeakouluopiskelijoiden_maahantulo_ja_integroituminen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Opetushallitus. Valmentavat koulutukset. (luettu 2021) https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/valmentavat-koulutukset#ae281b21

Stenberg, H., Hirard, T., Autero, M. & Korpela, E. (toim.) 2019. Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille – hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-176-9

 

Teksti:
Ulla Asikainen, koulutuspäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Hannele Niskanen, projektipäällikkö, SIMHEmalli hanke, korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen vastuuopettaja, SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

883 Artikkelin näyttökerrat