IFRS tuli – oltiinko valmiita?

Pia Hiltunen & Anneli Liukkonen

Taloustieteiden opinnoissa yksi mielenkiintoisimmista kursseista on kansainvälinen laskentatoimi ja erityisesti IFRS-säännökset ja niiden vaikutus tilinpäätökseen. Tällaisessa suomalaisessa, julkisella rahoituksella toimivassa organisaatiossa ei arvaisi joutuvansa (saavansa) noita säännöksiä käyttämään, niin osakeyhtiö kuin Karelia Ammattikorkeakoulu Oy onkin. Ja tässä sitä nyt ollaan: IFRS artikla 7:n äärellä!

Mikä ihmeen IFRS?

Kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS = International Financial Reporting Standards) on kirjanpitolain mukaan pakko soveltaa kirjanpitovelvollisen, jonka liikkeeseen laskemat arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa säännellyllä markkinalla (KPL 7a:2). Standardien tavoitteena on yhtenäistää kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten tilinpäätökset erityisesti sijoittajia päätöksentekoa varten. Useimmat lukijat varmaan tietävät tai arvaavat, että Karelian osakkeita ei ole myynnissä edellä mainituilla markkinoilla, joten tämän perusteella kansainväliset standardit eivät Kareliaa koske. Kirjanpitolaki kuitenkin mahdollistaa, että myös muut kirjanpitovelvolliset saavat laatia tilinpäätöksensä kansainvälisiä standardeja noudattaen (KPL 7a:3). Haluttiinko Karelian tilinpäätös siis laatia kansainvälisten standardien mukaan? Sillä ei juurikaan ollut väliä, sillä Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) edellyttää, että kaikki Suomen korkeakoulut laativat tilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan pysyvien vastaavien sijoitusten osalta. Koko tilinpäätöstä ei siis onneksi tarvitse laatia IFRS-standardien mukaisesti, vaan ”pelkästään” sijoitusomaisuuden osalta.

Vertailukelpoisuus ja tuloksen avoimuus

OKM on yhtenäistänyt korkeakoulujen kirjanpitoa, tilinpäätöksiä ja raportointia Korkeakoulujen taloushallinnon koodistolla vuodesta 2018 lähtien. OKM:n tavoitteena on korkeakoulujen taloustietojen vertailukelpoisuus. Samalla OKM on määrännyt korkeakoulut – ensin yliopistot ja myöhemmin myös ammattikorkeakoulut – kirjaamaan pysyvien vastaavien sijoitukset käypään arvoon (hinta, jonka yritys saisi sillä hetkellä, kun se myisi omaisuuserän). Käypään arvoon kirjaaminen kirjanpidon tuloksen näkökulmasta tarkoittaa sitä, että jos sijoitusten arvo nousee, tulos paranee ja jos sijoitusten arvo laskee, tulos pienenee. Yliopistot kritisoivat kirjauskäytännön muutosta hyvin voimakkaasti. Eikä ihme. Esimerkiksi Aalto-yliopiston sijoitusomaisuus oli vuoden 2019 lopussa 1,1 miljardia euroa! Herkkyysanalyysi (mallin tuloksen epävarmuuden arviointi) tuon suuruisessa sijoitusomaisuudessa on euromääräisesti huikea: ± 10 % arvon muutos aiheuttaa tilikauden tulokseen pahimmillaan 200 miljoonan euron epävarmuuden.

Karelian ratkaisut IFRS-raportointiin tilinpäätöksessä

Tämän artikkelin otsikon kysymykseen IFRS-valmiudesta voi heti vastata: ei oltu valmiita. Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus oli jo hyväksynyt Karelian vuoden 2020 tilinpäätöksen, mutta tilintarkastajilta tuli pyyntö täydentää sitä joiltain osin. Miksikö? Juuri IFRS-säännösten vuoksi. Tilintarkastusyhteisöt, myös Karelian tilintarkastajat, olivat havahtuneet siihen, että jos sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksissä käypään arvoon IFRS-säännösten mukaisesti, tulee niistä myös raportoida tilinpäätöksen liitetiedoissa samojen säännösten mukaisesti. Tarvittavan raportoinnin muoto ja laajuus ei ollut selvää edes tilintarkastajille, mutta pienen selvittelytauon jälkeen saimme heiltä hyvän ohjeistuksen tarvittavista täydennyksistä. Tilintarkastajan ohjeistuksesta näkyi se, että yksi IFRS-säännösten tavoitteista on antaa entistä kattavampi selvitys sijoitusomaisuuteen liittyvistä riskeistä. Alkuperäinen raportointimme ei ollut täydellinen Karelian tilinpäätöksessä ja voidaan veikata, että todennäköisesti ei monen muunkaan ammattikorkeakoulun tilinpäätöksessä.

OKM:n taloushallinnon koodistossa on määritelty sijoitusomaisuudelle kolme hierarkiatasoa, joiden mukaisesti sijoitusomaisuuden arvostus tehdään. Uusien ohjeiden mukaisesti kuvasimme tilinpäätöksen arvostusperiaatteiden liitetiedossa nämä tasot ja sen, mistä käypä arvo kullekin sijoitusinstrumentille on saatu. Sijoitusten liitetietoihin lisättiin Karelian hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan sisältö ja kuvaus sen toteutumisesta. Käytännössä Karelian sijoitusomaisuus koostuu kotimaisten pankkien liikkeelle laskemista, jälkimarkkinakelpoisista, noteeratuista rahastoista ja strukturoiduista tuotteista, eli ovat OKM:n koodiston Taso 1:n mukaisia sijoituksia. Ainoastaan CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n osakkeet, joiden tasearvo on huikeat 1,00 euroa, on noteeraamaton, Taso 3:n mukainen sijoitus. Sijoitusten liitetiedoissa kuvataan myös sijoitusten riskien arviointia ja hallintaa. Herkkyysanalyysin mukaan Karelian vuoden 2021 sijoitusomaisuuden ± 10 %:n arvonmuutos voisi heiluttaa Karelian tulosta 0,8 milj. euroa. Arvostusmenetelmällä on siis merkittävä tulosvaikutus jo Karelian tyyppisillä, kohtuullisen pienillä sijoituksilla, saatikka muun muassa yliopistojen mittavilla sijoituksilla.

Palaute työstä, jonka olimme yhdessä tehneet täydennettyyn tilinpäätökseen, tuli tilintarkastajalta paluusähköpostissa: ”Kyllä tätä kelpaa esitellä”.

IFRS:n vaikutukset tulevaisuudessa

Sijoitusomaisuuden arvostaminen IFRS:n mukaisesti käypään arvoon hankinta-arvon tai sitä alhaisemman käyvän arvon sijaan aiheuttaa monenlaisia seuraamuksia ja kysymyksiä. Käyvän arvon vaihtelu esimerkiksi osakemarkkinoiden kehityksen tai poliittisten muutosten seurauksena vaikeuttaa tilikauden tuloksen ennustamista merkittävästi erityisesti niillä korkeakouluilla, joiden sijoitusomaisuus on toiminnan volyymiin nähden suuri. Tulosvaihtelut eivät siis välttämättä kuvaa korkeakoulun tilivuoden perustoimintaa, joten päätöksentekijän haasteet tilinpäätöslukujen ymmärtämisessä kasvavat entisestään, jotta lukujen perusteella tehtävät päätökset ovat varmasti oikeita. Toisaalta sijoitusomaisuus toimii hyvänä toiminnan tasapainottajana silloin, kun koulutuksen rahoitusta valtion suunnalta leikataan. Samaan aikaan voi todeta, että mikäli sijoitusomaisuus on suuri, on mitä todennäköisimmin myös organisaation talouden kokonaistilanne varsin hyvä.

Käypään arvoon arvostaminen on myös tuonut korkeakoulujen sijoitusomaisuuden suuruuden tai pienuuden näkyväksi. Veronmaksajalle saattaa herätä kysymys siitä, onko korkeakoulujen valtionrahoitus käytetty tarkoituksenmukaisesti, jos sillä on pystytty kerryttämään jopa kymmenien tai satojen miljoonien eurojen sijoitusomaisuus. Karelian näkökulmasta suurin riski on se, että kun vuosikymmenten aikana yliopistojen ja korkeakoulujen kasvattaman sijoitusomaisuuden arvo on kasvanut, ja käyvän arvon muutos näkyy nyt talouden tuloksissa isona positiivisena kasvuna, siitä seuraa perusrahoituksen leikkaus. Karelialla ei ole taseessa samankaltaista sijoitusomaisuuspuskuria kuin monella muulla korkeakoululla. Karelian näkökulmasta sijoitustuottojen vaikutus korkeakoulujen tilikauden tulokseen ei saisi vaikuttaa perusrahoitukseen, ei laskevasti eikä korottavasti.

 

Kirjoittajat:

Pia Hiltunen, hallinto- ja talousjohtaja & Anneli Liukkonen, laskentapäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

 

Etusivun kuva: Artem Podrez palvelusta Pexels

 

 

 

 

 

169 Artikkelin näyttökerrat