Sosiaalinen media hankkeen viestinnässä – mahdollisuuksia ja sudenkuoppia

Emmi Rasa

Hanketyön ulkoinen viestintä ja kohderyhmän tavoittaminen tapahtuu perinteisesti esimerkiksi hankkeen nettisivujen tai organisaation julkaisujen kautta. Usein kuitenkin kohderyhmän optimaalinen tavoittaminen osoittautuu haasteeksi.  Base Camp – opiskelijayrittäjyysalustojen kehittäminen -hankkeessa olemme ottaneet haltuun perinteisten informaatiokanavien lisäksi myös ”tuoreemman” lähestymistavan – sosiaalisen median ja sen mahdollisuudet kohderyhmien tavoittamiseksi. Koska Base Camp -hankkeen yhtenä kohderyhmänä ovat opiskelijayrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat, oli luontevaa hypätä tekemään hankkeen viestintää sinne, missä suuri osa näiden ryhmien edustajista viettää aikaansa. Siispä sosiaalisen median syövereihin!

Sosiaalinen kanssakäyminen on siirtynyt yhteisöpalveluihin

Sosiaalisella medialla tarkoitetaan sellaisia yhteisöpalveluja ja -sovelluksia, joille ominaista on käyttäjän oma sisällöntuotanto ja vuorovaikutus eri käyttäjien välillä. Tunnetuimpia sosiaalisen median yhteisöpalveluita ovat mm. Instagram ja Facebook, joiden mahdollisuuksiin perehdynkin tässä artikkelissa.

Sosiaalinen media, lyhennetymmin some, on noussut merkittäväksi ajanvietto- ja yhteydenpitotavaksi lähes kaikkien ikäryhmien keskuudessa. Tilastokeskuksen (2020) teettämän tutkimuksen mukaan sosiaalisen median käyttö Suomessa on kasvanut vuodesta 2019 jopa 13%, mikä on poikkeuksellisen suuri määrä. Korona-ajan rajoitukset ovat sysänneet ihmiset kokoontumaan erilaisissa yhteisöpalveluissa kasvokkain tapaamisen sijasta ja paljon puhuttu digiloikka on tapahtunut ryminällä. Tilastokeskuksen kartoituksessa 25-34 -vuotiaista 85% seurasi jotakin yhteisöpalvelua päivittäin tai lähes päivittäin. Kaikkien ikäryhmien kesken yhteisöpalveluita seurasi päivittäin tai lähes päivittäin 59% väestöstä. Sosiaalinen media on siis vakiinnuttanut pysyvän jalansijan suomalaisten keskuudessa. Tätä seikkaa ei pidä missään tapauksessa jättää huomiotta toimivaa hankeviestintää suunniteltaessa.

Someviestintä on tehokas ja edullinen tapa tavoittaa laajoja massoja nopeasti

Yleisimmät sosiaalisen median kanavat ovat ilmaisia ja helppokäyttöisiä, joten niiden käyttöönotto on suhteellisen vaivatonta myös organisaatioissa. Somealustat ovat luotuja nopeaan tiedonvälitykseen ja niillä suurten ihmismassojen tavoittaminen tapahtuukin kirjaimellisesti napin painalluksella.

Yhteisöpalveluille ominaista on mahdollisuus vuorovaikutukseen muiden käyttäjien kanssa. Näin ollen kohderyhmän henkilöillä on mahdollisuus esimerkiksi kommentoida hankkeen toimintaa sekä antaa välitöntä palautetta hankkeen järjestämistä tapahtumista. Eri alojen ja tahojen kanssa kommunikointi on sosiaalisessa mediassa tehokasta. Kareliassakin eri aloilla on omia sosiaalisen median kanaviaan, joiden kautta voidaan kätevästi tavoittaa kyseisten alojen opiskelijoita.

Somepäivityksissä on mahdollista käyttää luovuutta ja puhekielistä tekstiä, emojeja sekä huumoria rennon ja helposti lähestyttävän vaikutelman luomiseksi. Toimivan somen valttikortteja ovat aito, persoonallinen ja samaistuttava sisältö. Viihteen lisäksi myös tietotekstit ja asiasisältö kiinnostavat sosiaalisen median käyttäjiä.

Sosiaalisen median sudenkuopat hanketyön näkökulmasta

Mikäli hanketyöntekijät eivät ole ennen käyttäneet sosiaalisen median kanavia, voi niiden haltuunotto viedä jonkin verran aikaa. Kanaville seuraajien saaminen vaatii varsinkin aluksi aktiivista työpanosta. Aktiivisuus onkin avainsana sosiaalisessa mediassa – ”sometrendit” muuttuvat jatkuvasti ja aallon harjalla pysyminen vaatii tarkkaa pelisilmää.

Haasteena voi olla myös somepäivittelyn vastuun jako hanketyöntekijöiden välillä: kuka päivittää, milloin, mitä ja mihin kanaviin? Ideaalitilanteessa päivittely ei jää kenenkään yksittäisen työntekijän harteille, vaan sisällöntuotosta vastaa useampi, mahdollisesti jopa jokainen hanketyöntekijä oman työpanoksensa osalta.

Hankesomen yhtenäisen ilmeen luominen

Projektin somekanavalla voi olla useampi työntekijä päivittelemässä sisältöä, joten yhtenäisen ilmeen ylläpito voi olla haastavaa. Etenkin Instagram on alusta, jossa kuvilla ja sivun yhtenäisellä ilmeellä on suuri rooli katsojan mielenkiinnon heräämisessä. Base Camp -hankkeessa käsittelimme tätä haastetta Canva -sovelluksen avulla. Canva on ilmainen graafisen suunnittelun työkalu, jolla voi luoda helposti näyttäviä kuvia sekä esitteitä julkaistavaksi sosiaalisen median kanavissa. Julkaisuista on mahdollista tehdä vaivattomasti tyyliltään samansuuntaisia, kadottamatta kuitenkaan jokaisen hanketyöntekijän omaa, persoonallista otettaan. Olemme määritelleet hankkeemme Instagramissa käytettäväksi tietyn väriteeman, joka toistuu julkaisuissamme. Tämä mahdollistaa yhtenäisen ilmeen säilymisen, vaikka päivityksiä olisikin puuhaamassa usea eri hankehenkilö.

Base Camp -hankkeen Instagram-sivut ennen ja jälkeen Canvan käyttöönoton.

 

Muistettava viestinnän lähtökohdat

Kaikessa hankkeen viestinnässä on pidettävä mielessä, miksi ja kenelle viestintää toteutetaan. Oikeiden viestintäkanavien valintaan kannattaa käyttää aikaa ja kokeilla rohkeasti eri alustoja, sekä sitä, miten juuri se kanava palvelee kyseisen hankkeen toimintaa. Sisällöntuotossa onnistuminen vaatii jatkuvia kokeiluja ja kokeiluista oppimista. Analysointia siitä, mikä toimii ja mikä ei. Aktiivisesti tekemällä löytyy toimiva rutiini, joka ideaalitilanteessa kantaa pitkälle ja tekee hankkeen kohderyhmälle näkyväksi sekä ”tykkäämisen” arvoiseksi!

Base Camp -hankkeen löydät sosiaalisesta mediasta:

 

Teksti: Emmi Rasa, Base Camp -hankkeen projektiharjoittelija, Karelia Ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2020, Liitetaulukko 24. Yhteisöpalvelujen seuraamisen yleisyys ja useus 2020, %-osuus väestöstä. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.5.2021].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/sutivi/2020/sutivi_2020_2020-11-10_tau_024_fi.html

173 Artikkelin näyttökerrat