Kohti ikäystävällistä työelämää

Eini Hyppönen & Päivi Franssila

Tämän päivän työelämän lähtökohdat ovat haastavia, myös sosiaali- ja terveysalalla.  On epävakautta, nopeita muutoksia, epävarmuutta, monimutkaisuutta – asioita tapahtuu samanaikaisesti ja sekoittavia tekijöitä riittää, tieto on monitulkintaista ja on erilaisia näkökulmia.

Hoitotyöntekijöiden ikääntyminen, saatavuus ja sitouttaminen ovat tämän päivän haasteita alati muuttuvan työelämän ohella. Kehittämishaasteisiin on tartuttava, muutoin kriittinen ala kokee liian suuren imagollisen tappion. Karelia-ammattikorkeakoulun ja Työterveyslaitoksen koordinoiman Hyvä veto -hankkeen yhteistyössä keväällä 2021 käynnistyi työ ikäystävällisen työelämän ja vanhustyön vetovoimaisuuden vahvistamiseksi. Kehittämistyössä on mukana Siun soten kotihoidon henkilöstö.

Työelämän parantaminen

Itseohjautuvuus ja valmentava johtaminen ovat nousseet esille viime aikoina erilaisissa työelämän tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa. Niissä on etsitty ratkaisuja työelämän muutokseen ja työntekijöiden saatavuuden haasteisiin. Taustalla on Edward Decin ja Richard Ryanin kehittämä itseohjautuvuusteoria, joka on tällä hetkellä yksi tutkituimmista motivaatioteorioista. Pohjana on ajatus ihmisestä luontaisesti uteliaana, sisäisesti motivoituvana ja kasvuhaluisena olentona. Ihmisinä asetamma tavoitteita, pyrimme aktiivisesti kehittymään ja haemme haasteita sekä pyrimme yhteyteen toisten kanssa. Kun nämä perustarpeet toteutuvat, työ sujuu, on laadukasta ja työhyvinvointi on korkealla tasolla.

Itseohjautuvan työntekijän tekemistä ohjaa sisäinen motivaatio. Tämä tarkoittaa, että työyhteisössä on riittävästi vapautta ja valinnan mahdollisuuksia, hallinnan tunnetta ja kyvykkyyttä sekä kokemus siitä, että on tärkeä toisille ja toiset ovat tärkeitä itselle. Itseohjautuvuus merkitsee päätösvallan hajauttamista esihenkilöiltä työntekijöille ja tiimeille. Sen myötä tiimit saavat enemmän valtaa ja samalla vastuuta päättää työhön liittyvistä asioista; työn tekemisen tavoista, oman työn johtamisesta ja työn kehittämisestä.

Toteutuakseen itseohjautuvuus vaatii muutoksia johtamisessa, työkulttuurissa ja rakenteissa. Itseohjautuvuus tarvitsee toimiakseen kantavat rakenteet ja pelisäännöt, jotka ohjaavat hierarkian purkamista vastuullisella tavalla, ja samalla esihenkilön roolin muuttamista valmentavaan suuntaan. Esihenkilö tukee, sparraa, innostaa, motivoi ja ohjaa päätöksiin.

Muutos ei aina ole helppo, mutta onnistuessaan se on työhyvinvoinnin lähde. Muutos ei myöskään tapahdu nopeasti, vaan tarvitsee ajattelun ravistelua ja sinnikästä vanhasta poisoppimista. Uudistus voidaan aloittaa pienillä kokeiluilla, joilla uutta mallia pikkuhiljaa sovitellaan kuhunkin työkontekstiin sopivaksi.

EAFS-hankkeella vastataan työelämän haasteisiin

Erilaisia itseohjautuvuuden vahvistamiseen liittyviä kehittämishankkeita on toteutettu menestyksekkäästi eri puolilla, myös Suomessa. Niiden avulla on kohennettu työelämää, saatu työnimua ja lisätty työntekijöiden hyvinvointia sekä ehkäisty työuupumusta. Nyt on Pohjois-Karjalan vuoro.

EAFS  (RDI Excellence in Creating Age Friendly Society in Remote Areas) -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kehitetään ikäystävällistä työelämää erityisesti lähijohtamisen näkökulmasta. Syksyllä työ laajenee yli 55-vuotiaiden kotihoidon työntekijöiden osaamisen kehittämiseen. Hankkeen kehittämistyössä luodaan osaamisperustainen mentorointimalli jatkuvan oppimisen edistämiseksi ja työurien jatkamiseksi.

Kevään 2021 aikana hankkeessa toteutettiin Hyvä veto -hankkeen kanssa yhteistyössä kaksi valmentavan johtamisen työpajaa kotihoidon esimiehille. Siun soten kotihoidossa on pitkään kamppailtu työntekijävajeen ja sijaispulan kanssa. Vanhuspalveluiden vetovoima nuorten työntekijöiden näkökulmasta kaipaakin vahvistusta. Uusia työntekijöitä tarvitaan kipeästi, kun työntekijöiden ikääntyminen erityisesti maakunnan reuna-alueilla asettaa omat haasteensa. EAFS ja Hyvä veto -hankkeiden yhteisinä tavoitteina ovat vanhustyön vetovoiman lisääminen, työvoiman saatavuuden paraneminen, työntekijöiden työurien pidentäminen ja jatkuvan oppimisen mallien luominen.

Valmentavan johtamisen työpajoissa Siun soten esihenkilöt ovat pohtineet itseohjautuvuuden, yhteisöohjautuvuuden ja valmentavan johtamisen nykytilaa ja mahdollisuuksia kotihoidon yksiköissä. Esihenkilöt ovat hankkineet tietoa siitä, millaiset tekijät tukevat ja estävät itseohjautuvuutta ja millaisiin muutoksiin työyhteisöt olisivat valmiita. Näiden alkukartoitusten pohjalta esihenkilöt tekevät kokeilusuunnitelmia ja nopeita kokeiluja omissa yksiköissään.

Kesän jälkeen kuulemme esihenkilöiden kokeilujen tuloksista ja jatkamme työskentelyä arviointipajojen ja mentoroinnin parissa sparraten osallistujia kohti valmentavaa johtamista ja tiimien itseohjautuvuutta. Syksyllä EAFSin toimintana käynnistyvät työpajat, joissa kotihoidon työntekijät innovoivat työnsä organisointia ja parempaa, ikäystävällistä työelämää.

 

Kirjoittajat:
Eini Hyppönen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu & Päivi Franssila, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

 

Lähteet

Larjovuori, R-L. 2021. Jaettu johtaminen ja itseohjautuvuus hoivapalveluissa. Hyvinvoiva hoiva.

Lilja, J. 2021. Valmentava johtaminen. Hyvinvoiva hoiva.

Martela, F., Hakala, J., Hoang, N. & Vuori, J. 2021. Itseohjautuvuus ja työnimu Suomessa – Onko itseohjautuvuus työhyvinvoinnin vai -pahoinvoinnin lähde? Kansallisesti edustavaan aineistoon (N = 2000) perustuva tutkimus. Aalto univercity publication series BUSINESS + ECONOMY 3/21.

Martela, F. & Jarenko, K. (toim.) 2017. Itseohjautuvuus – Miten organisoitua tulevaisuudessa? Alma Talent. Helsinki.

Martela, F. & Jarenko, K. (toim.) 2017. Draivi – Voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Alma Talent. Helsinki.

 

Etusivun kuva: Direct Media / StockSnap

 

160 Artikkelin näyttökerrat