Harjoitteluiden ohjaus Kareliassa – aina voi parantaa

Mikko Lahti, Ulla Kärnä, Marja-Liisa Ruotsalainen

”Minulla taisi sattua hyvä tuuri siinä, että koulu ja harjoittelupaikkani olivat tehneet jo tovin yhteistyötä, jolloin minulle jäi harjoittelujaksosta vain hyvä kokemus. Pääsin harjoittelupaikassani oikeasti tekemään kaikkia mahdollisia työtehtäviä ja minulle annettiin vastuuta.”

Harjoittelut ovat keskeinen osa kaikkia ammattikorkeakoulututkintoja. Harjoitteluiden luonne ja niiden laajuus vaihtelevat eri koulutusalojen välillä. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Oppilaitoksen tehtävänä on varmistaa edellytykset onnistuneelle harjoittelujaksolle. Harjoittelun hyvä laatu varmistetaan selkeillä ja ajantasaisilla toimintaohjeilla, riittävillä resursseilla ja yhteistyöllä harjoittelupaikkojen kanssa. (Jokelainen & Suua  2021).

William ja Ester Otsakorven säätiön rahoittamassa, ”Työelämän ohjausosaamisen kehittäminen”- hankkeessa (myöhemmin TOOKE), luodaan helppokäyttöinen harjoitteluohjeistus- ja perehdyttämisympäristö työelämän edustajille. Alusta helpottaa ja selkiyttää yhteistyötä opiskelijan, Karelia-amk:n sekä työnantajaorganisaation välillä ja parantaa siten myös harjoitteluprosessin sujuvuutta.

TOOKE-hankkeen puitteissa toteutetulla kysellä kerättiin Karelian opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä harjoitteluista, niiden ohjauksesta ja tehtäviin perehdyttämisestä harjoittelupaikoilla. Ovatko opiskelijat saaneet mielestään riittävästi ja oikeanlaista ohjausta harjoitteluprosessin eri vaiheissa? Miten harjoitteluita voitaisiin opiskelijoiden mielestä kehittää? Kyselyä olivat toteuttamassa lehtorit Ulla Kärnä, Mikko Lahti ja Pekka Sivonen sekä projektiasiantuntija Marja-Liisa Ruotsalainen ja monimuotopedagogiikan asiantuntija Antti Kauppila. Kursivoidut kohdat tekstissä ovat suoria lainauksia kyselyn avoimista vastauksista.

Webropol-kysely oli avoinna 23.3.-7.4.2021. Kaikille koulutusaloille, pl. YAMK- tutkinnot ja IM, suunnattuun suomenkieliseen kyselyyn vastasi 346 opiskelijaa eli noin 10 % Karelian opiskelijoista. Tulokset ovat varsin hyvin suuntaa antavia. Vastaajia oli paljon erityisesti sosiaali- ja terveysalalta.  Lähes neljännes (24 %) vastaajista oli sairaanhoitajaopiskelijoita ja noin viidennes (22 %) sosionomiopiskelijoita. Terveydenhoidon ja liiketalouden opiskelijoita oli noin kymmenen prosenttia vastaajista. Muista koulutuksista vastaajien määrä vaihteli yhden ja seitsemän prosenttiyksikön välillä. Tekniikan aloilta vastaajia oli yhteensä 17 % vastanneista. Koronavuoden vuoksi kyselyä ei kohdennettu kv-harjoitteluihin eikä kv-tutkinto-opiskelijoihin.

Kysely oli teemoiteltu harjoittelun ohjeistukseen, ohjaukseen oppilaitoksen ja harjoittelupaikan taholta sekä työtehtäviin perehdyttämiseen. Kysymyksissä opiskelijoita pyydettiin arvioimaan esim. perehdyttämisen eri osa-alueita. Kyselylomakkeen kysymykset olivat pääosin strukturoituja kysymyksiä. Lisäinformaatiota ja mahdollisuuden täydentää vastauksia toivat avoimet kysymykset. Avoimiin kysymyksiin tulikin vastauksia runsaasti. Harjoittelu on selvästi merkittävä asia Karelia ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Vastaajilta pyydettiin myös näkemyksiä siitä, kuinka harjoitteluita voitaisiin edelleen kehittää ja hyödyntää vieläkin paremmin osana opetusta.

Harjoitteluiden ohjeistuksesta kiitosta ja kehittämisehdotuksia

”Ennakkoinfot ja varsinaiset harjoitteluinfot ovat hyvin tarpeellisia esim. harjoittelupaikan varaamisen suhteen. Niissä konkretisoituu se, millaiseen paikkaan kannattaa hakea. Pakissa hyvät yleiset ohjeet. Koulutusalan oma harjoittelumoodle on tarpeellinen ja sieltä saa hyvin tietoa alakohtaisista erityispiirteitä.”

Kyselyyn vastanneista 77 % (268) oli suorittanut ainakin yhden harjoittelujakson. Vastaajista 23 % ei ollut vielä suorittanut yhtään harjoittelujaksoa, mutta he vastasivat kyselyn harjoitteluohjeistuksiin ja -infoihin liittyviin kysymyksiin. Suurin osa vastaajista (95 %) piti Karelia-ammattikorkeakoulun harjoitteluprosessia vähintään melko selkeänä, hyvänä 43 % ja erinomaisena 13,5 %. Pakki-portaalin ohjeistukseen oli tutustunut suurin osa vastaajista eli 75 % ja heistä 95 % piti Pakin harjoitteluohjeistuksen kattavuutta vähintäänkin melko hyvänä. Myös koulutusalan omiin ohjeistuksiin oli tutustunut 60 % vastanneista. Kaksi prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei omalla koulutusalalla ole omaa harjoitteluohjeistusta.

”Toivoisin selkeämpää käytäntöä siitä, miten ohjaavat opettajat haluavat harjoitteluun liittyvät paperit saada. Nyt osa haluaa sähköpostilla, osa kirjepostilla, osa Moodle-alustalle.. Voisiko kaikilla olla sama käytäntö?”

“Hyvin on opettajat järjestäneet infoja ja opettajat ovat helposti lähestyttäviä jos mikä vain askarruttaa ja tulee mieleen kysymyksiä harjoitteluun liittyen.”

Koulutusalan järjestämistä harjoitteluinfosta oli tietoisia 87 % vastaajista. Yhdeksällä prosentilla ei ollut tietoa, järjestetäänkö sellaista lainkaan. Avoimissa palautteissa annettiin runsaasti kommentteja ja ideoita (yhteensä 122 kpl) harjoitteluohjeistuksien ja oppilaitoksen taholta tulevan ohjauksen kehittämiseksi. Ohjeistuksiin toivottiin selkeyttä, yhteisiä käytänteitä dokumenttien käsittelyyn, ohjaavan opettajan vahvempaa yhteydenpitoa harjoittelijaan harjoittelun aikana, opettajien välistä yhteistyötä enemmän sekä arviointikriteereiden tarkistamista ja yhtenäistämistä.

”Näin se homma etenee:

1. Mene töihin
2. Kirjoita raportti
3. Palauta raportti
4. ?????
5. Vastaanota opintopistelöitä

Profit.”

TOOKE-hankkeessa luodaan ratkaisuja, jotka yhtenäistävät oppilaitoksen harjoittelukäytäntöjä ja parantavat viestintää eri osapuolien välillä.  Vaikka avoimissa vastauksissa tuli esille myös kritiikkiä, niin positiivista palautetta tuli runsaasti harjoitteluinfojen riittävästä määrästä ja ohjeistuksien laadusta sekä ohjaavien opettajien työskentelystä.

Perehdyttäminen ja ohjaus harjoittelun aikana

”Tavoitteita pitäisi selkeyttää. Ne tuntuvat ainakin xxx harjoittelun osalta vähän ympäripyöreiltä ja epäselviltä. Eikä niitä voi täyttää joka harkkapaikassa.”

Väitteestä ”Harjoittelupaikassa tunnettiin hyvin suorittamani AMK-tutkinto” täysin samaa mieltä oli 30 %, jokseenkin samaa mieltä 39 % ja neutraaliin vaihtoehdon valitsi 39 % vastaajista. Noin 10 % oli asiasta päinvastaista mieltä. Tämän kysymyksen kohdalla mahdollisuus täydentää vastausta olisi ollut tarpeellinen. Tunnettiinko tutkintonimike ja sen sisältö kokonaisuudessaan huonosti vai oliko kyse jostain muusta?

Selkeiden oppimistavoitteiden asettamisessa harjoittelujaksolle oli jonkin verran haasteita. Jokseenkin eri mieltä tai täysin eri mieltä vastaajista oli yhteensä 7,3 %. Neutraalin vastauksen antoi 20 %. Tämä tuli esille myös avoimissa kommenteissa.

“Asettamalla etukäteen toimeksiantajan sekä harjoittelijan toimesta tavoitteita harjoittelulle, sekä molemmilla tulisi olla selkeää, mikä vastuu kenelläkin on. Harjoittelussa tavoitteena olisi päästä syventämään omaa osaamista, jota koulussa on opittu. Tästä syystä laadukas harjoittelu on myös tulevaisuuden kannalta merkittävä. Oppimisen kannalta vajaaksi jäänyt harjoittelu voi olla haaste myös tulevaisuuden työelämässä. Luulen, että suurin osa ongelmista ei edes tule oppilaitoksen tietoisuuteen”

“Harjoittelupaikan tulisi ehdottomasti käyttää aikaa opiskelijan perehdyttämiseen ja suunnitella harjoittelijalla teetettävistä tehtävistä selkeitä kokonaisuuksia, jotka opiskelija voisi suorittaa alusta loppuun.”

Uskomme, että jokaisella harjoittelijalla on omat henkilökohtaiset oppimistavoitteet ja niiden selkiinnyttämisessä ja sanallistamisessa voi olla haasteita urapolun ollessa vasta alussa. Monilla vastaajista ei ollut mahdollisuutta perehtyä tuleviin työtehtäviin ennen harjoittelujaksoa. Vain 17 % vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että tutustuminen oli mahdollista. Jokseenkin samaa mieltä oli 27 %, neutraaleja 31 % ja osittain eri mieltä 18 % ja täysin eri mieltä 7 %.

TOOKE-hanke on erityisen kiinnostunut siitä, miten ja kuinka hyvin työnantajat kohtaavat opiskelijamme työharjoitteluissa. Ammatillisen kehittymisen kannalta palaute on tärkeää.  Riittävän palautteen saaminen harjoittelun aikana on hyvällä tasolla. Vastaajista täysin samaa mieltä oli 30 %, jokseenkin samaa mieltä 39 % ja neutraalia 22 %. Parannettavaa löysi noin 9 %. Kehityskeskustelu harjoittelun aikana ohjaajien kanssa oli hyödyllinen 64 % mielestä. Päinvastaista mieltä oli 13 %.

“Harjoittelun aloituskeskustelu sekä kehityskeskustelu n. puolivälissä harjoittelua olivat todella tarpeellisia ja niiden ajankohdat olivat hyviä.”

Opiskelijan ammatillinen kehittyminen harjoittelun aikana

Harjoittelulla on vahva rooli opiskelijan ammatillisen kehittymisen kannalta. Väitteen “Harjoittelu kehittää merkittävästi ammatillista osaamista” kanssa täysin samaa mieltä oli noin puolet (51 %) ja jokseenkin samaa mieltä 30 % sekä neutraalia mieltä 16 %. Harjoittelu kehitti hyvin myös yleisiä työelämävalmiuksia kuten vuorovaikutus-, tiimityöskentely- ja projektihallintataitoja. Täysin samaa mieltä oli 43 %, jokseenkin samaa mieltä 34 % ja neutraalia 17 %.

Yhteistyön toimivuus

Yhteistyö Karelian ammattikorkeakoulun ja harjoittelupaikan välillä toimi hyvin. Vain 2 % oli täysin eri mieltä ja 5 % jokseenkin eri mieltä asiasta. Neutraaleja oli 21 %. Loput 72 %, joista jokseenkin samaa mieltä 36 % ja täysin samaa mieltä 36 % olivat tyytyväisiä yhteistyöhön. Parannuksia toivottiin mm. yhteistyön sujuvoittamiseen lisäämällä koulun antamaa ohjeistusta niin harjoittelijoille kuin harjoittelupaikoillekin. Osalla koulutuksista on hyvin rajattu määrä soveltuvia harjoittelupaikkoja ja sen vuoksi harjoittelupaikkoja toivottiin lisää sekä paikkoja myös Joensuun ulkopuolelta.

Harjoittelujakson kehittäminen

Kyselyssä sai myös antaa vapaamuotoista palautetta ja tähän Avoimia vastauksia -osioon tuli kommentteja peräti 109 kappaletta. Osa vastaajista toivoi pidempiä harjoittelujaksoja, osa harjoittelujen rytmitykseen tarkennuksia. Samoin toivottiin myös tarkennusta harjoittelutavoitteisiin, helpotusta harjoittelupaikan löytämiseksi, parempaa perehdytystä harjoittelutehtäviin ja ohjaamisen laadun nostamista. Useat vastaajat antoivat myös positiivista palautetta siitä, että harjoittelu sujui hyvin.

Lopuksi

Vastausten perusteella voidaan todeta, että harjoittelun ohjaamiseen ja perehdyttämiseen oltiin pääosin tyytyväisiä.  Erityisen tyytyväisiä vastaajat olivat harjoitteluprosessiin ja harjoittelun ohjeistuksen kattavuuteen.

AMK-tutkintojen sisältöjen tunnetuksi tekemiseen työnantajille sekä harjoittelujaksojen tavoitteiden asetantaan tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Lisäksi harjoittelijat toivoivat mahdollisuutta tutustua työtehtäviinsä etukäteen. Myös perehdytyksen määrää ja laatu vaativat parannusta.

Tyytyväisimpiä vastaajat olivat tietojen käsittelyn tradenomiopiskelijat, joita oli vastaajista 1,5 %. Kriittisintä palautetta harjoitteluista antoivat eri alojen insinööriopiskelijat. Heidän osuutensa kaikista kyselyyn vastanneista oli 17 %. Vastaajamäärä on pienehkö, mutta tulos huomion arvoinen.

”Ja ideahan on, että näillä opiskelupapereilla saisi töitä. Kolmas harjoittelupaikka saattaisi avata vielä jonkun lisäoven ja parantaa näitä mahdollisuuksia.”

 

Kirjoittajat:

Mikko Lahti, matkailun lehtori
Ulla Kärnä, liiketalouden lehtori
Marja-Liisa Ruotsalainen, projektiasiantuntija
Karelia-ammattikorkeakoulu