Eettinen toimintamalli antaa avaimia digitalisoituvan sotealan eettisiin pulmiin

Päivi Sanerma, Päivi Sihvo, Paula Vikberg-Aaltonen, Raija Koskinen

”SotePeda24/7-hankkeessa syntyneen eettisen toimintamallin tavoitteena on toimia työvälineenä eettisten kysymysten tunnistamisessa, eettisessä arvioinnissa ja päätöksenteossa sekä eettisessä toiminnassa sote-alan digitalisoituvassa toimintaympäristössä ja koulutuksessa.”

Eettiset haasteet sotealalla liittyvät usein vaikeisiin kysymyksiin; mitä on hyvä palvelu- ja hoito, kuka sen määrittää ja kuka siitä päättää. Sotealan ammattilaiselle eettisten haasteiden ratkaiseminen sekä eettisen osaamisen kehittäminen on elämänmittainen prosessi.  (Juujärvi ym. 2018; Laanterä ym. 2020). Yhteinen monialainen eettinen ymmärrys ja sen rakentaminen edellyttää monitoimijaisen organisaatiokulttuurin kehittämistä sotealalla. Yhteisen eettisen toimintamallin rakentaminen edellyttää keskustelua monialaisesta ymmärryksestä ja käytänteistä. Koulutus tukee ja edistää eettisen toimintamallin sisäistämistä ja eettisen osaamisen vahvistumista.

Jokainen meistä kohtaa työssään ajoittain eettisiä kysymyksiä ja ongelmia. Eettisen toimintamallin hyödyntäminen voi olla yksi ratkaisumalli ja ajattelun apuväline vaikeiden kysymysten käsittelyyn. Tässä kirjoituksessa esitellään eettistä toimintamallia, sen käyttöä ja opiskelua MOOC-opintojen avulla.

Eettinen toimintamalli digitaalisessa toimintaympäristössä

Eettinen osaaminen on sotealan ammattilaisten yhteistä osaamisaluetta. Sotealan toimijoita haastaa uudet osaamisvaatimukset nopeasti muuttuvassa digitaalisessa toimintaympäristössä. Kyky tunnistaa, arvioida ja analysoida toimintaympäristöä ja siihen kytkeytyviä eettisiä kysymyksiä ja haasteita sekä ratkaista eettisiä ongelmia, on yksi haastavimmista tehtävistä sosiaali- ja terveysalan käytännön monialaisessa toiminnassa.

Eettinen toiminta edellyttää vahvuutta ja rohkeutta toimia eettisen harkinnan mukaisesti vaikeissa tilanteissa. Eettiseen osaamiseen ja toimintaan vaikuttaa aina myös toimintaympäristö ja toiminnan digiyhteiskunnallinen konteksti.  Sotealan ammattilaisen toiminnan eettisyys ilmenee hänen käytännön toiminnassaan suhteessa asiakkaisiin, kanssatoimijoihin ja ympäristöön. Eettinen osaaminen edellyttää myös valmiuksia tunnistaa sotealan toiminnassa oikeudelliset, osallisuuteen ja valinnanvapauteen liittyvät eettiset ja lainsäädännölliset lähtökohdat. Eettisen osaamisen yhteisöllinen kartuttaminen edellyttää yhteistä monialaista ja rajat ylittävää kohtaamista ja keskustelua. Digitalisaation myötä laajallakin foorumilla tapahtuva dialogi on tullut helposti mahdolliseksi. (Sihvo & Koski 2020.)

Eettinen toimintamalli tarjoaa viitekehyksen eettiselle toiminnalle ja päätöksenteolle sotealalla huomioiden uudistuvan digitalisoituvan sotealan toimintaympäristön. Sen tavoitteena on tarjota kokonaisvaltainen viitekehys käytännön eettiselle toiminnalle, sen tutkimiselle ja arvioimiselle.

”etiikka kuvaa ja perustelee hyviä ja oikeita tapoja elää ja toimia maailmassa, jonka ihminen jakaa muiden kanssa. Etiikka koostuu arvoista, ihanteista ja periaatteista”. (ETENE 2001.)

Eettinen herkkyys eettisen toiminnan ytimessä

Eettinen osaaminen on sotealan toiminnan yhteinen lähtökohta ja perusta. Eettisen osaamisen tunnuspiirteiksi on tunnustettu eettinen herkkyys tunnistaa eettisesti haasteellisia tilanteita. Sotealan ammattilaisen toimintaa yhdistävät ammattietiikka, vastuu asiakkaan hyvinvoinnista sekä vahva lainsäädännön tarjoama viitekehys.

Eettinen osaaminen tulee erityisesti ilmi ammattilaisen herkkyydessä ja kyvyssä pohtia tilannetta asiakkaan ja hänen läheistensä näkökulmasta ja ennakoida erilaisten vaihtoehtojen seurauksia heidän hyvinvoinnilleen. Eettisen osaamisen vahva kehittyminen jo sotealan koulutuksen aikana on tärkeää. (Eklund ym. 2018; Juujärvi ym. 2019; Sihvo & Koski 2020)

Eettinen toimintamalli sotealan eettisten kysymysten jäsentäjänä

Eettinen toimintamalli on käsitteellinen malli, joka kuvaa eettisen toiminnan käsitteitä, prosesseja sekä kontekstia. Malli muodostaa eettisen toiminnan viitekehyksen käsitteistä ja siihen liittyvistä prosesseista. Eettisen toimintamallin avulla sotealan ammattilainen voi tunnistaa eettisen toiminnan kontekstin, siihen liittyviä prosesseja ja ratkaisumalleja. Eettisen toimintamallin avulla henkilö voi hahmottaa käsitteellisen kokonaisuuden, joka sisältää eettisen toiminnan reflektiivisen prosessin, joka on eettisen toiminnan ytimessä sekä tunnistaa eettistä toimintaa ohjaavia ja edistäviä tekijöitä.

Eettisessä toimintamallissa eettisellä osaamisella tarkoitetaan neljästä ulottuvuudesta syntyvää osaamiskokonaisuutta, jotka ovat eettinen herkkyys, eettinen arviointi ja päätöksenteko sekä eettisestä toimeenpanotaidosta. Käsitteet perustuvat Restin (1994) malliin eettisestä osaamisesta.

Kuva 1. Eettinen toimintamalli.

 

Keskeistä eettisessä toimintamallissa on toiminnan reflektiivisen prosessin tarkastelu. Sotealan toimijalle keskeistä osaamista ovat ammattieettisen toiminnan herkkyyden lisäksi eettinen arviointi ja päätöksenteko sekä eettinen toimeenpano. Hyödynnettäessä eettistä toimintamallia käytännössä on tärkeää tunnistaa mallin osa-alueet ja niiden suhteet toisiinsa kokonaisuudessa. Näin mahdollistuu eettisen toiminnan merkityksen arvioiminen ja erilaisten dilemmojen ratkaiseminen.

Eettisen toimintamallin soveltaminen kytkeytyy vahvasti eettiseen toimintaan digitalisoituvassa toimintaympäristössä. Mallin avulla sotealan ammattilainen voi tarkastella digitalisoituvan yhteiskunnan ja maailman ilmiöitä laajasti ja tulevaisuuteen suuntautuen. Oman eettisen toiminnan reflektointi on keskeinen osa eettisen toimintamallin soveltamista ja sisäistämistä. Malli mahdollistaa ja konkretisoi eettisen toiminnan merkityksen ymmärtämistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä digitalisoituvassa toimintaympäristössä. Malli auttaa saamaan sotetoimijaa käsityksen, millä tavoin eettinen toimintamalli voi tukea eettisten dilemmojen ratkaisussa.

Eettinen toimintamalli mahdollistaa eettisten ilmiöiden tarkastelun laajasti, osaaminen edellä siten, että ammattilainen löytää tarkastelupinnat, tuntee eettisen käsitteistön ja pystyy arvioimaan eettisiä tilanteita. Eettiset tilanteet syntyvät usein vuorovaikutuksessa ihmisten välillä, mutta voivat olla todellisuudessa myös paljon laajempia ilmiöitä. Digitalisoituva maailma on tuonut todellisuuteen aivan uudenlaisen eettisten ilmiöiden kentän, jota sotetoimija kykenee mallin avulla analysoimaan. Eettinen toimintamalli kuvaa eettistä toimintaa monitasoisesti ja se on väline rakentaa moniulotteista osaamista.

Eettinen toimintamalli herättää myös kysymyksen tukeudutaanko eettisten kysymysten tarkastelussa liikaa ammattilaisen ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen. Eettisiin kysymyksiin ja eettiseen osaamiseen liittyvät myös ilmiöt ja käsitteiden väliset suhteet. Näitä osaaja osaa tarkastella systemaattisesti ja analyyttisesti. Eettisen toimintamallin sisältö ja sen tuottama osaaminen on kuvattu julkaisussa Päivi Sihvo & Arja Koski (toim.) Eettinen toimintamalli – osaamista tulevaisuuden koulutukseen ja sote-alan työhön.

Eettinen toimintamalli haltuun Mooc-opintoina

Osana Sotepeda 24/7 -hanketta, ammattikorkeakouluverkosto on rakentanut 2 op:n laajuiset MOOC eli kaikille avoimet verkko-opinnot (massive open online courses) eettisen toimintamallin opiskelua varten. Opinnot suoritettuaan henkilö voi hakea itselleen osaamismerkkiä eettisen toimintamallin osaamisen todentamiseksi. Eettisen toimintamallin opinnot on mahdollista suorittaa verkko-opintona Hämeen ammattikorkeakoulussa syyslukukaudella 2021 ja kevätlukukaudella 2022.

Kuva 2. Verkko-opintokokonaisuuden sisällöt.

Eettistä toimintamallia voidaan hyödyntää monialaisesti eri alojen koulutuksessa ja työelämässä, yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa sekä kehittämis- ja tutkimustoiminnassa. Malli antaa myös ideoita eettisen pohdinnan inspiraatioksi kaikille kansalaisille.

Aiemmin opintokokonaisuus on toteutettu jo Karelia-ammattikorkeakoulussa. Osallistujia on ollut runsaasti ja palaute opintokokonaisuudesta on ollut positiivista. Kevään 2021 opintojakson palautteessa ilmeni, että opinnot olivat erittäin hyvin vastanneet opintojen suorittaneiden tavoitteita. Opinnot oli koettu erittäin mielenkiintoiseksi, opettavaiseksi ja mielekkääksi opiskella sekä niistä saatiin paljon uutta tietoa ja ajattelemisen aihetta. Opiskelijoiden mielestä opinnot oli rakennettu selkeäksi ja sen työmäärä suhteessa opintopisteisiin oli sopiva. Kokonaisuus ei ollut liian helppo vaan vaati reflektointia ja omaa pohdintaa. Lisäksi se auttoi hahmottamaan, kuinka laajasta kokonaisuudesta eettisessä toiminnassa on kysymys sotealalla.

Myös opintojakson toteuttaminen omaan tahtiin koettiin hyvänä ja oppimateriaali ja tehtävät koettiin monipuolisina. Myös mahdollisuus tutustua muiden opiskelijoiden eettisiin pohdintoihin koettiin opettavaisena. Opiskelijat toivat esille, että he olivat saaneet uutta tietoa eettisestä toimintamallista ja eettisen toiminnan prosessista, digitalisaatioon ja eri teknologioihin ja tulevaisuuteen liittyvistä eettisistä kysymyksistä sekä uusia näkökulmia eettiseen toimintatapaan. Erityisesti hyvänä ja opettavaisen koettiin oman eettisyyden ja eettisten dilemmojen pohdinta. Opinnot kehittivät myös omaa ajattelua eettisestä herkkyydestä ja siksi koettiin saadun paljon hyötyä ja työvälineitä niin tulevaan työhön kuin jo työelämässä oleville työhönsä. Opiskelijoiden näkemyksen mukaan ajatuksia avartava koulutus digitaalisessa maailmassa olisi hyödyllinen erilaisissa elämäntilanteissa ja työtehtävissä oleville ihmisille.

Lopuksi

Sotealan toimijat ovat uusien eettisten haasteiden edessä tulevaisuuden sotessa. Uusia eettisiä kysymyksiä tuottavat toimintaympäristön ja toimintamallien muutokset kuten esimerkiksi robotiikka ja digitalisaatio. Uudenlainen ihmisten välinen digitaalinen kohtaaminen tuottaa positiivisen muutoksen rinnalla uusia kysymyksiä esimerkiksi tietoturvasta ja luottamuksellisuudesta. Eettisen monialaisen keskustelun on tärkeää pysyä muutoksen rinnalla. Eettisen herkkyyden merkitys kasvaa muutoksessa. Eettisen osaamisen kokonaisvaltaisuus mukaan lukien kestävän kehityksen näkökulmat ja uudet työmuodot yhteiskunnassa edellyttävät uudenlaisia foorumeita myös eettisen keskustelun käymiselle.

 

Kirjoittajat:
Päivi Sanerma, tutkimuspäällikkö, Hämeen Ammattikorkeakoulu, HAMK SMART tutkimusyksikkö
Päivi Sihvo, lehtori, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Paula Vikberg-Aaltonen, yliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiosaamisen yksikkö
Raija Koskinen, lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiosaamisen yksikkö

 

Lähteet

Eklund, A-L., Rantaharju, T. & Ylitalo,H. (2018). Sähköistettyä osaamista sote-alan koulutukseen.UAS Journal 3/2018. https://uasjournal.fi/3-2018/sahkoistettya-osaamista-sote-ala/

Juujärvi, S., Sinervo, T., Laulainen, S.,Niiranen, V.,Kujala, S. Heponiemi, T., Keskimäki, I. (2019) Sote-ammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa. THL, Päätöksenteon tueksi 3. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138096/PT2019_003_11062019.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Laanterä, S. & Saunders, H. (toim.) (2020). Sosiaali- ja terveysalan geneerinen osaaminen. Kirjallisuuskatsaus. Xamk. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/343283/URNISBN9789523442535.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Rest, J. R., & Narváez, D. (Eds.). (1994). Moral development in the professions: Psychology and applied ethics. Lawrence Erlbaum Associates, Inc.

Sihvo, P. & Koski, A. (toim.) (2020). Eettinen toimintamalli – osaamista tulevaisuuden koulutukseen ja sote-alan työhön. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/347276/B65_Eettinen_toimintamalli.pdf?sequence=7&isAllowed=y

Etene (2001). Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. https://etene.fi/documents/1429646/1559098/ETENE-julkaisuja+1+Terveydenhuollon+yhteinen+arvopohja%2C+yhteiset+tavoitteet+ja+periaatteet.pdf/4de20e99-c65a-4002-9e98-79a4941b4468

 

Etusivun kuva: Anna Shvets palvelusta Pexels

 

 

371 Artikkelin näyttökerrat