Miksi tulla opiskelemaan Suomeen? – Puskaradion kautta Karelian opiskelijaksi

Tanja Vänskä & Sini-Tuuli Saaristo

Karelia-ammattikorkeakoulun uuden 2030 strategian yhtenä päävalinnoista toimii Koulutusperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälisyyttä!. Tavoitteena on vastata väestön ikääntymisen, työvoiman saatavuuden ja työn murroksen haasteisiin vahvistamalla alueen ja korkeakoulun kansainvälisyyttä. Strategian toimenpiteenä Karelia vahvistaa koulutusperäistä maahanmuuttoa ja kehittää englanninkielistä tutkinto- ja muuntokoulutusta ja rakentaa koulutusperäistä maahanmuuttoa tukevia koulutus- ja työllistymispolkuja. Tavoitteena on luoda Kareliasta aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö. (Karelia-ammattikorkeakoulu 2020.)

Tällä hetkellä Karelia-ammattikorkeakoulu tarjoaa englanninkielistä koulutusta Industrial Management ja International Business -tutkintokoulutuksissa. Tulevaisuudessa englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia tarjotaan myös ICT- ja sosiaali- ja terveysaloilla. Lisäksi Karelia-ammattikorkeakoulu on mukana kansainvälisessä Erasmus+ European Universities -hankkeessa INVEST – InnoVations of REgional Sustainability: European UniversiTy Alliance, jossa kehitetään useita englanninkielisiä yhteiskoulutusohjelmia yhdessä viiden eurooppalaisen korkeakoulun liittymässä.

Jotta Karelia-ammattikorkeakoulu voi houkutella enemmän kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita, haluttiin selvittää kartoituksen avulla tänne jo tulleiden opiskelijoiden näkemyksiä Kareliasta ja Joensuusta opiskelupaikkana. Mitkä asiat vaikuttivat siihen, että opiskelupaikaksi valikoitui Karelia-ammattikorkeakoulu? Ovatko opiskelijat olleet tyytyväisiä valintaansa ja miten he näkevät työllistymismahdollisuutensa alueella valmistumisen jälkeen? Myös rahoitusmahdollisuuksien ja lukukausimaksujen osuutta valintaan selvitettiin. Kartoituksen toteutuksesta vastasi International Business -koulutusohjelman opiskelija Tanja Vänskä.

Kartoituksen toteutus

Pohjatyönä kartoituksessa hyödynnettiin jo tehtyjä tutkimuksia muun muassa koulutusperäisestä maahanmuutosta sekä kansainvälisten opiskelijoiden syistä hakeutua Suomeen opiskelemaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön (2019) Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä -julkaisun mukaan koulutusperäisen maahanmuuton onnistuminen on kiinni monesta tekijästä, kuten koulutuksen, tutkimuksen ja oppimisympäristöjen laadusta, englanninkielisen koulutustarjonnan maineesta ja kiinnostavuudesta, korkeakoulun tai kaupungin houkuttelevuudesta sekä tulevista uramahdollisuuksista. Vastaavasti Opetushallituksen (2018) International student barometer -kyselyn mukaan tärkeimpinä syinä valita opiskelupaikka Suomesta olivat koulutuksen sisältö, kustannukset, tutkimuksen laatu sekä korkeakoulun tunnettuus. EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat painottavat enemmän taloudelliseen toimeentulon tekijöitä, kuten mahdollisuutta apurahaan tai vapautukseen maksusta, elinkustannuksia sekä mahdollisuutta työskennellä opintojen aikana. Kartoituksen vastaajista 91 % oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä opiskeluun Suomessa. Vastaavasti vain puolet opiskelijoista oli tyytyväisiä työllistymiseen ja uraan liittyviin tekijöihin. Yli puolet opiskelijoista suunnittelee jäävänsä Suomeen opiskelujen jälkeen.

Aikaisempien kartoitusten perusteella luotiin pohja kyselylle. Kyselyssä otettiin huomioon Karelia-ammattikorkeakoulun erityispiirteet ja valmis kysely jaettiin kaikille noin parille sadalle englanninkielisten tutkintojen opiskelijoille. Kysely toteutettiin Webropol-järjestelmää käyttäen huhtikuussa 2021, ja siihen vastasi yhteensä 29 opiskelijaa. Vastaajat olivat kotoisin kahdeksasta eri maasta (Venäjä, Suomi, Vietnam, Filippiinit, Ghana, Bangladesh, Alankomaat ja Nigeria). Kyselylomakkeen lisäksi toteutettiin yksilöhaastatteluja, joihin osallistui kuusi kansainvälistä opiskelijaa.

Kartoituksen tulokset

Kartoituksen mukaan Suomi nähdään turvallisena opiskelumaana. Venäläisille opiskelijoille merkittävänä tekijänä olivat korkeakoulun sijainti lähellä rajaa sekä Pohjois-Karjalan ja Joensuun tunnettuus rajan tuntumassa sekä Petroskoin ja Pietarin alueilla. Osalle hakijoista ensisijaisen tärkeää oli, että korkeakoulupaikka löytyy Suomesta, niinkään korkeakoululla tai opiskelupaikalla ei ollut väliä. Useat suomalaiset opiskelijat hakeutuivat Kareliaan, koska olivat kotoisin alueelta. Euroopan ulkopuolelta tuleville opiskelijoille Suomi ei ole varsinaisesti tuttu itsessään, vaan maa nähdään osana Eurooppaa. Suomi nähdään onnellisena maana sekä hyvän koulutustason takia kiinnostavana.

Suomalaisille opiskelijoille Karelia korkeakouluna oli usein jo ennestään tuttu. Vietnamilaiset opiskelijat saivat tietää korkeakoulusta omien verkostojensa ja niin sanotun puskaradion kautta. Verkostoja olivat esimerkiksi erilaiset Facebook-ryhmät ja paikalliset kielikoulut. Karelia-ammattikorkeakoulu ei erottunut viestinnällään muista suomalaisista korkeakouluista. Kansainvälisten alumnien positiiviset kokemukset ja kertomukset Karelia-amk:sta opiskelupaikkana toimivat merkittävänä tekijänä hakeutumiselle korkeakouluun.

Edulliset lukukausimaksut ja varhaisessa vaiheessa opiskelupaikan vastaanottaneille suunnattu alennus (early-bird scolarship)  nähtiin Karelia-amk:n etuna. Opiskelijat kokivat korkeakoulun monikulttuurisen opiskelijayhteisön positiivisena. Monille hakijoille tämä oli tullut jopa yllätyksenä. Negatiivisena asiana nähtiin lähes poikkeuksetta alueen työllistymismahdollisuudet opintojen aikana sekä valmistumisen jälkeen. Kansainväliset opiskelijat kokivat Suomen hintatason liian korkeana. Suurin osa haluaa jäädä Suomeen opintojen päätyttyä. Osa opiskelijoista haluaisi jäädä myös alueelle valmistumisen jälkeen, mutta muuttavat Helsinkiin parempien työllisyysmahdollisuuksien takia. Työllistymismahdollisuuksilla oli vaikutusta myös opiskelupaikan valinnassa.

Suurin osa opiskelijoista on tyytyväisiä valintaansa. Opiskelijat toivovat, että korkeakoulun ulkopuolisia aktiviteettejä tarjottaisiin enemmän englannin kielellä. Lisäksi he toivovat voivansa vaikuttaa enemmän tutkintokoulutuksen sisältöihin, muun muassa valitsemalla vapaamuotoisemmin syventäviä kursseja sekä että he voisivat perehtyä paremmin opinnoissa käytettäviin ohjelmistoihin opintojen alussa. Useat opiskelijat toivovat saavansa enemmän kontakteja alueen yrityksiin ja tekevänsä yhteistyötä jo opintojen aikana.

Kartoituksen tuloksia voidaan hyödyntää Karelian kiinnostuksen lisäämiseksi tulevien opiskelijoiden kotimaissa. Samalla voidaan saada tietoa mihin opiskelijoiden korkeakoulu- ja kohdemaavalinnat perustuvat.

 

Kirjoittajat:
Tanja Vänskä, harjoittelija, International Business –koulutuksen opiskelija
Sini-Tuuli Saaristo, kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin suunnittelija
Karelia-ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

Karelia-ammattikorkeakoulu. 2020. Strategia 2020-2030: Karelia2030 – kestävää elinvoimaa!  https://www.karelia.fi/strategia/  29.4.2021

Opetushallitus. 2018. Faktaa Express 6A/2018: Mikä toi Suomeen, millaista opiskelu täällä on? https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/faktaa-express-6a2018-mika-toi-suomeen-millaista-opiskelu-taalla  29.4.2021

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31, Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä.  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161788   29.4.2021

 

278 Artikkelin näyttökerrat