YAMK-koulutuksella on vahva asema Kareliassa
Kim Wrange
Tässä artikkelissa kerrotaan ylempien ammattikorkeakoulututkintojen historiasta ja nykypäivän merkityksestä Karelia-ammattikorkeakoulussa. Artikkeli esittelee ylempien AMK-tutkintojen taustaa, niiden sisältöjä sekä kytkentöjä Karelia-amk:n strategiaan. Artikkelissa pohditaan myös ylempien AMK-tutkintojen merkitystä ammattikorkeakouluille sekä otetaan lopuksi esille viime aikoina pinnalle noussut ylempien AMK-tutkintojen nimikeasia.
Mistä tulemme ja missä olemme tänään?
Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen taival Pohjois-Karjalassa alkoi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa (PKAMK) vuonna 2002, jolloin silloista ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilua valmisteleva tiimi alkoi työstää uutta tutkintoa. Tiimiin kuuluivat yliopettaja Raija Nurminen, koulutusohjelmajohtaja Jyri Roihuvuo, lehtorit Tuomo Kettunen ja Tapani Siitonen sekä allekirjoittanut. Tekniikan alan jatkotutkintokokeilun ensimmäinen sisäänotto oli vuonna 2003 ja tutkinto vakinaistettiin Teknologiaosaamisen johtamisen ylemmäksi AMK-tutkinnoksi vuonna 2005. Alusta asti oli selvää, että tutkinnon profiili olisi johtamisen kysymyksissä ja varsinkin alkuvaiheessa osaamisen johtaminen sekä muutosjohtaminen olivat keskiössä opetussisällöissä. Tämä perustui uuden tutkinnon työstämisessä mukana olleiden työelämäedustajien näkemyksiin siitä, mitä ammattikorkeakoulututkinnon sekä vähintään kolmen vuoden työkokemuksen omaavien tulisi opiskella päivittääkseen osaamistaan sekä edistääkseen omaa urakehitystään.
Vuonna 2006 PKAMK:ssa aloitettiin sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-tutkinto. Tekniikan ja sote-alan opiskelijaryhmät ovat alusta lähtien opiskelleet yhdessä sellaisia opintojaksoja, jotka käsittelevät yhteisiä asioita kuten itsensä johtaminen, strateginen johtaminen, asiakkuusjohtaminen, henkilöstöjohtaminen, muutosjohtaminen ja tulevaisuusjohtaminen. Se, että esimerkiksi insinöörit ja sairaanhoitajat opiskelevat yhdessä, on osoittautunut erittäin onnistuneeksi valinnaksi. Johtamisen lainalaisuudet ovat yleismaailmallisia, eivätkä ne juurikaan riipu opiskelijan taustalla olevasta koulutusalasta tai työnantajan toimialasta. Luentosaleissa ja ryhmätöiden tuoksinassa tapahtunut näkökulmien vaihto on ollut erittäin runsasta ja hedelmällistä. Voidaan sanoa, että olemme olleet aikaamme edellä monialaisuuden edistämisessä ja moninaisuuden hyödyntämisessä opetuksessa. Lisäksi yhteisopetuksella on saavutettu selkeitä kustannushyötyjä ja tehokkuutta, mikä on mahdollistanut edelleen sen, että opiskelijat ovat saaneet myös lähiopetusta ja että opiskelu on voitu integroida opiskelijan omaan organisaatioon ja sen kehittämiseen.
Se, että esimerkiksi insinöörit ja sairaanhoitajat opiskelevat yhdessä, on osoittautunut erittäin onnistuneeksi valinnaksi. Johtamisen lainalaisuudet ovat yleismaailmallisia, eivätkä ne juurikaan riipu opiskelijan taustalla olevasta koulutusalasta tai työnantajan toimialasta.
Ylemmän amk-tutkinnon koulutus on laajentunut vuonna 2008 uusiutuvan energian koulutukseen sekä viimeksi vuonna 2015, jolloin Karelia-amk:ssa alkoi kaksi uutta YAMK-tutkintoa. Nämä ovat sote-alalle sijoittuva Ikäosaaminen sekä liiketalouden alaan sijoittuva Johtaminen ja liiketoimintaosaaminen. Viimeksi mainittu laajenee Karelia-amk:n hallituksen elokuussa 2016 tekemällä päätöksellä kevään 2017 yhteishaussa myös matkailualalle.
Uusiutuvan energian sekä ikäosaamisen YAMK-tutkinnot kytkeytyvät suoraan Karelia-amk:n strategisiin painoaloihin, joita ovat uudistuvat hyvinvointipalvelut sekä kestävät energiaratkaisut ja materiaalit. Muut tutkinnot tukevat myös painoaloilla tehtävää työtä sekä kytkeytyvät lisäksi Karelia-amk:n strategiassa määriteltyihin läpileikkaaviin teemoihin.
Strategisiin painoaloihin keskittyvät uusiutuvan energian ja ikäosaamisen ylemmät amk-tutkinnot ovat sisällöiltään vahvimmin substanssiin painottuneita ja näiden suunnittelutyössä on huomioitu vahvasti myös ammattikorkeakoulun TKI-toiminta. Teknologiaosaamisen johtamisen, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen sekä Johtamisen ja liiketoimintaosaamisen tutkinnoissa korostuvat johtamisen ja kehittämisen teemat, joiden kautta opiskelija voi monipuolisesti rakentaa työelämän kehittämistä ja omaa johtamisosaamista tukevia opiskelupolkuja.
Kaikille tutkinnoille on yhteistä vahva työelämäkytkös ja se, että teoria ja käytäntö tukevat toisiaan. Opiskelu on monimuoto-opiskelua ja viime vuosina myös virtuaaliopintoja on lisätty opiskelijoiden toivomuksesta. Saadun palautteen perusteella opiskelijat eivät kuitenkaan halua kokonaan luopua perinteisemmästä asiantuntijavetoisesta opiskelusta, joka edelleen puoltaa paikkansa. Lisäksi yhteistyö ja verkottuminen opiskelijoiden välillä koetaan voimavarana.
Karelia-ammattikorkeakoulussa ylempiä AMK-tutkintoja on järjestetty yhtäjaksoisesti vuodesta 2003. Tuolloin aloitettu tekniikan alan ylempi AMK-tutkinto on edelleen vetovoimainen. Jokaiseen tutkintoon on riittänyt opiskelijoita ja läpäisyaste on ollut vuosien saatossa hyvä. Läpäisyasteen kehittämiseksi on myös tehty kehittämistyötä, mistä hyvänä esimerkkinä on vuosina 2014 – 2015 toteutettu LEAN-hanke.
Karelia-ammattikorkeakoulussa ylempiä AMK-tutkintoja on järjestetty yhtäjaksoisesti vuodesta 2003.
Voiko ammattikorkeakoulu olla ammattikorkeakoulu ilman ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja?
Ammattikorkeakouluinstituutiota tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että suomalainen korkeakoulujärjestelmä lähtee duaalimallista, jossa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on toisistaan poikkeavat tutkinnot, tutkintonimikkeet ja tehtävät. Ammattikorkeakoulujen tehtävissä painottuu alueellinen kehitystehtävä ja käytännönläheinen työelämälähtöinen opetus. Yliopistot puolestaan harjoittavat perustutkimusta ja antavat siihen perustuvaa opetusta. Ennen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen luomista ammattikorkeakoulujen ei ollut mahdollista itse kouluttaa omia opettajiaan, sillä ylempi korkeakoulututkinto oli mahdollista suorittaa ainoastaan tiedeyliopistoissa/korkeakouluissa. Lehtorin kelpoisuuden voi nykyään saavuttaa henkilö, jolla on tiedekorkeakoulussa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulussa suoritettu ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Tästä johtuen voidaankin sanoa, että ammattikorkeakoulut voivat jatkossakin olla itsenäisiä duaalimallin korkeakouluja niin kauan kuin niissä voidaan suorittaa omia ammatillisen profiilin omaavia ylempiä korkeakoulututkintoja. Viime aikoina on myös nostettu esiin kysymys mahdollisuudesta suorittaa ammatillisia tohtorintutkintoja. Aika näyttää, onko niiden paikka ammattikorkeakouluissa, vai voitaisiinko niitä suorittaa yhteistyössä yliopistojen kanssa.
YAMK, Master vai maisteri (amk)
Lopuksi on syytä nostaa esiin viime aikoinakin runsasta keskustelua aikaan saanut ylempien ammattikorkeakoulututkintojen nimikeasia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen työryhmä esitti syksyllä 2016 opetus- ja kulttuuriministerille luovutetussa raportissa, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneesta tulisi jatkossa maisteri (amk). Arenen esitys poistaisi toteutuessaan yhden epäkohdan, sillä onhan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen tutkinnon virallisessa englanninkielisessä käännöksessä jo nyt tutkintonimikkeen kohdalla termi Master, jonka jälkeen on kerrottu kyseinen tutkinnonala englannin kielellä.
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat osoittaneet paikkansa työelämässä ja niitä on suoritettu tähän mennessä jo yli 13.000 tuhatta tutkintoa. Koska ne ovat juuri ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelle lisäksi luonteva väylä työn ohessa suorittaa ylempi korkeakoulututkinto, on loogista, että myös ylempiä AMK-tutkintoja on voitava kutsua jatkossa maisterin tutkinnoiksi. Ammattikorkeakoulun amk-liitteen kanssa ammatillinen maisterin tutkinto erottuu tiedekorkeakouluissa tai tiedeyliopistoissa suoritetuista maisterin tutkinnoista. Eikä pelkän nimikkeen pitäisi enää muutenkaan nykypäivänä olla mikään kynnyskysymys. Maisterin tulee jatkossa voida olla maisteri myös suomen kielellä.
Kim Wrange
yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu