Karelia sai tunnustusta tutkimuksen avoimuudesta

Anne Ilvonen, Helena Puhakka-Tarvainen, Kaisa Varis

Karelia-ammattikorkeakoulu on yksi parhaiten menestyneistä korkeakouluista opetus- ja kulttuuriministeriön juuri julkaistussa selvityksessä, jossa kartoitettiin suomalaisen tiedeyhteisön toimintakulttuurin avoimuutta. Karelian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) käytäntöjen arvioitiin edistävän avointa tiedon tuottamista ja hyödynnettävyyttä erinomaisesti. Karelia saavutti avoimuuden korkeimman, eli viidennen tason ja oli ammattikorkeakouluista toiseksi paras.

Avoimen toimintakulttuurin tavoitteena on tutkimustulosten parempi ja laajempi hyödynnettävyys eri tahoilla: yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, yritys- ja elinkeinoelämässä sekä kansalaisten kiinnostuksen kohteena.

Parhaimmillaan julkisella tutkimusrahoituksella tuotettua tietoa hyödynnetään laajasti myös tutkimusorganisaation ulkopuolella ja sen tuloksena syntyy uutta liiketoimintaa, käytäntöjä ja sovelluksia. Tämä saavutetaan sillä, että tutkimusaineistot ja -tulokset julkaistaan avoimesti saataville ja mahdollistetaan ne kaikkien halukkaitten käyttöön.

Karelia-ammattikorkeakoulussa tuotettu tieto ja osaaminen tuodaan näkyväksi julkaisemalla tutkimustuloksia selkokielisesti eri kanavissa (artikkelit, raportit, esitykset, sosiaalinen media). Ajankohtaista tutkimustietoa on jaettu mm. nykyisin suosittujen podcastien muodossa. Tutkimusaineistoja ja käytettyjä menetelmiä on avattu myös korkeakoulun ulkopuolisille tahoille jatkohyödynnettäväksi. Parhaillaan on käynnissä Karelian oppimis- ja palveluympäristöissä syntyvän tiedon avaaminen paremmin yleisön saataville. Kuvailutietoja Karelian tutkimustoiminnassa syntyneistä avoimista aineistoista on jo saatavilla julkisesti Karelian verkkosivuilla.

Yksi erinomainen esimerkki avatusta aineistosta on osana Karelian tutkimushanketta syntynyt peltojen eroosioherkkyyskartta, joka on nyt alan yritysten ja toimijoiden hyödynnettävissä avoimesti kansallisten Fairdata-palveluiden kautta. Kartan perusteella pystytään esimerkiksi vähentämään lannoituksen rehevöittäviä vaikutuksia vesistöihin.

Karelia-ammattikorkeakoulussa ensimmäiset askeleet avoimen tieteen ja tutkimuksen tietoiseen edistämiseen otettiin vuonna 2015. Tuolloin asetettiin tavoite nousta Suomen kärkitasolle avoimuudessa vuoteen 2020 mennessä, ja aloitettiin henkilöstön sitouttaminen ja kouluttaminen avoimiin toimintatapoihin.

Kareliassa on panostettu tiedon jakamiseen henkilöstölle ja opiskelijoille infojen ja klinikoiden, avoimuuden aamupuurojen, sekä aktiivisen tiedottamisen ja julkaisemisen muodossa. Tuoreimpana ovat syntyneet visuaalisesti helposti hahmotettavat infografiikat, joihin on koottu keskeiset avoimuuteen liittyvät näkökulmat niin TKI-henkilöstölle, opettajille, opiskelijoille kuin kumppaneillekin. Karelia on osallistunut aktiivisesti myös kansalliseen ammattikorkeakoulujen yhteistyöhön avoimuuden kehittämisessä.

Visuaalisesti helposti hahmotettaviin grafiikoihin on koottu keskeiset avoimuuteen liittyvät näkökulmat.

Kuluvana vuonna kehittämisessä keskitytään erityisesti aineistojen hallinnan ja avaamisen systematisointiin uusien hankkeiden ATT-aloituspalaverien tukemana, TKI:n ja opetuksen integraation hyvien käytänteiden keräämiseen ja jakamiseen, tiedeviestinnän koulutukseen sekä avoimen tieteen tukipalvelumallin kehittämiseen.

Teksti:
Anne Ilvonen, tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Helena Puhakka-Tarvainen, projektipäällikkö
Kaisa Varis, tietoasiantuntija
Karelia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot: karelia.fi/att