Etäohjausta terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen

Helena Ikonen & Pirjo Vesa

DigiNurse-hankkeessa sairaanhoitajaopiskelijat valmensivat asiakkaita digitaalisten välineiden käyttöön terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Kyseessä on kansainvälinen hanke, johon osallistuu viisi korkeakoulua: Thomas More Kempen (Belgia), Ljubljanan yliopisto (Slovenia), Enfermagem de Coimbra (Portugali), Karelia-ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu (Suomi). Hankkeen kohderyhmänä ovat sairaanhoitajaopiskelijat, terveydenhuollon ammattilaiset, opiskelijoiden mentorit, terveydenhuollon organisaatioiden potilaat ja muut yhteistyötahot.

Digivalmiuksia hoitotyön ammattilaisille ja asiakkaille

Globaali digitalisoituminen yhteiskuntien eri tasoilla etenee vauhdilla ja aiheuttaa kehittämisen vaateita sekä terveydenhuoltoon että sen koulutukseen. Ihmisten elinajanodote nousee koko ajan ja samalla vanhusten määrä kasvaa ja krooniset sairaudet lisääntyvät. Terveydenhuollossa tarvitaan tulevina vuosina uutta lähestymistapaa, jotta voidaan vastata tehokkaasti räätälöityjen ja potilaskeskeisten hoitojen kasvavaan kysyntään. Tämä tapahtuu tarjoamalla älykkäämpää hoitoa etänä ja keskittymällä enemmän sairauksien ehkäisyyn ja varhaiseen havaitsemiseen sekä hyvinvoinnin ylläpitoon. Samalla asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin seuranta muuttuu osittain etä-seurannaksi. Lisäksi uudet innovaatiot, mukaan lukien teknologiset laitteet ja virtuaalitodellisuuden käyttö terveydenhuollossa, haastavat koulutuksen tarjoamaan sairaanhoitajaopiskelijoille digitaalisia taitoja ja tietoja, joita nykyään tarvitaan hoitotyössä. Euroopan unionin rahoittama DigiNurse-hanke on kehitetty vastaamaan tähän haasteeseen. (DigiNurse-hanke 2020.)

Hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää hoitotyön opiskelijoiden ja asiakkaiden digitaalisia valmiuksia. Opiskelijat saavat valmiuksia ohjata ja valmentaa asiakkaita voimavaralähtöisesti ja samalla asiakkaat saavat tukea digitaalisten apuvälineiden käyttöön. Vastaavasti opiskelijat saavat kokemusta digitaalisten välineiden käyttöönotosta, käytöstä ja niiden avulla tapahtuvasta asiakkaiden ohjauksesta myös verkossa. (DigiNurse-hanke, 2020.)

Valmennusten pilotointi

Hankkeen toteutukseen liittyivät asiakas-opiskelijayhteistyössä toteutettavat pilotoinnit mm. teemalla ”Uni terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä”. Pilotointia varten tarvittiin asiakkaita, jotka olivat kiinnostuneita osallistumaan valmennukseen. Valmennustilanteessa asiakkaalle ohjattiin unen ja hyvinvoinnin seurantaan liittyvän puhelimella käytettävän ilmaisen sovelluksen käyttöä. Valmennukseen asiakas tarvitsi älypuhelimen. Asiakkaalla saattoi jo olla jokin unen seurantaan liittyvä sovellus, tai hän otti sen valmennusta varten käyttöönsä. Pilotoinnin yhteydessä opiskelijat harjoittelivat DigiNurse-malliin kuuluvaa valmennusta, joka käsittää sekä Grow-mallin että A5-mallin mukaisen valmennuksen.

 

“Valmentava ohjaus” – Coaching tarkoittaa, että terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on valmentavasti ohjata (”coachata”), tukea ja valtuuttaa asiakasta ottamaan vastuu omasta terveydestään. Coaching on keskinäiseen luottamukseen perustuva valmentava ohjausmuoto.  Coach (ohjaajavalmentaja) tukee ja auttaa asiakasta (coachattava) oivaltamaan ja jalostamaan vahvuuksiaan sekä saavuttamaan henkilökohtaisia tavoitteitaan. Heikkouksien korjaamisen sijasta ohjauksessa keskitytään vahvuuksiin ja niiden kehittämiseen henkilökohtaisessa tai ryhmävalmennuksessa. Coach on läsnä tässä hetkessä kuunnellen aktiivisesti ja esittäen kysymyksiä, jotka auttavat asiakasta tulemaan tietoisemmaksi omista ajattelutavoista, ennakko-oletuksista ja uskomuksista. Coach myös kannustaaa uudenlaiseen toimintaan: laajentamaan oman elämän näkökulmia, tunnistamaan olemassa olevia voimavaroja, ottamaan voimavaroja käyttöön ja löytämään uusia keinoja tavoitteidensa saavuttamiseen.  Näin asiakas kykenee itse löytämään ratkaisuja ja toimintavaihtoehtoja tavoitteidensa saavuttamiseksi. (Alexander, Fine, Whitmore 2020.)

”Coaching is unlocking  a person’s potential to  mazimize their own performance. It is  helping them to learn  rather than teaching them”
– Timothy Gallwey

Opiskelijoiden valmentamilla asiakkailla oli pitkäaikaissairauteen tai muuten hyvinvointiin liittyvän ohjauksen tarve. Osassa valmennustilanteita valmennuksen tavoitteena oli unen vaikutuksen seuranta ja arviointi asiakkaan/potilaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen sekä terveydenedistämiseen. Tällöin valmennuksessa käytettiin työvälineenä jotain unen seurannan applikaatiota tai sormusta. Sormukseksi valikoitui Sleep Well -hankkeen käytössä ollut Moodmetric sormus.

“Probably my best quality as a coach is that I ask  a lot of challenging questions and let the person come up with the answer.”
-Phil Dixon

Pilotoinnin vaiheet

Ennen pilotointia opiskelijoita informoitiin hankkeesta ja kerrattiin hankkeen teoreettisia sisältöjä terveydenhuollon etiikasta, yksityisyydestä, henkilötietojen käytöstä digitaalisessa ohjauksessa, digitaalisten palveluiden tietoturvasta, Positiivisesta terveydestä – Positive Health, Salutogeneesista ja Omahoidosta. Opiskelijat käyttivät valmennusharjoituksissa Omahoitolomaketta .

Pilotointi toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen pilotointi tapahtui keväällä 2019 sairaanhoitajaopiskelijaryhmän kanssa. Teoriaosuuden jälkeen opiskelijoille demonstroitiin valmennustilanne. Karelian opiskelijat harjoittelivat valmennusta toisilleen videoiden ne tabletilla. Opiskelijat suorittivat sekä ohjaajan että ohjattavan roolit. Myöhemmin keväällä opiskelijaparit (Karelian & Tamk:n opiskelija) videoivat ohjaustilanteet. Jokainen opiskelija toimi tällöin sekä ohjaajana että ohjattavana asiakkaana. Teemat, joihin valmennus liittyivät olivat: astma, diabetes, uupumus, päihteet ja elämäntavat (liikunta, ravitsemus).

Toinen pilotointi toteutettiin syksyllä 2019 toisen sairaanhoitajaryhmän ikäosaamisen harjoitteluun liittyen. Pilotti toteutettiin yhteistyössä Savonia-amk:n kanssa yhteisessä Sleep Well-hankkeessa. SleepWell ­-hankkeen edustajat perehdyttivät opiskelijat Moodmetric-älysormuksen käyttöön. Valmennettavat asiakkaat saatiin SleepWell -hankkeen kautta. Osa opiskelijoista teki pilotoinnin käyttäen uneen ja hyvinvointiin liittyviä applikaatiota kuten Sleep Cycle, Sleep Tracker, Happy Health, People at Work, Oiva, White Noise Lite, Headspace Library, Oura sormus, Sleep as Android.

Osa toisen vaiheen pilotoinnista tehtiin yhteistyössä JoenSeverin kanssa. Opiskelijat ohjasivat uniapplikaatioiden käyttöä JoenSeverin kautta tavoitetuille joensuulaisille ikäihmisille. Muutama opiskelija toteutti valmennuksen Karelian Voimala-oppimisympäristössä.

Kolmas pilotointi tehtiin keväällä 2020 sairaanhoitajaopiskelijaryhmän sisätautikirurgisessa harjoittelussa. Tämä pilotointi liittyi teemaan ”Uni potilaan terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä”. Kliinisessä harjoittelussa opiskelijat tapasivat potilaita, joilla voi olla pitkäaikaissairaus (sepelvaltimotauti, diabetes, astma, COPD, muistisairaus, masennus ym.), neurologinen sairaus (unia-apnea yms.), krooninen kipu, unta häiritsevä pelko ennen toimenpidettä, leikkauksen jälkeinen leikkauspelko (pelon vaikutus uneen), syöpäkipuja, tulehdukseen liittyvä kipu, sydänpotilaan unta häiritsevä kipu (sydäninfarkti), toimenpiteeseen liittyvä kipu, stressiin liittyvä unihäiriö /unirytmin muutos, trauma, hoitoympäristön vaikutus uneen (paljon potilaita sairaalaympäristössä, tarkkailussa, päivystyksessä). Osa opiskelijoista valmensi tässä pilotissa asiakkaita ja osa valmensi toista opiskelijaa. Myös tutun tai omaisen valmennusta oli tehty.

Kokemukset valmentamisesta positiivisia

Asiakkaiden valmentamisen yhteydessä opiskelijat kertoivat saaneensa kokemusta teknologian osaamisen vahvistamisesta. Asiakkaiden asenteet teknologiaa kohtaan tulivat esille valmennuksen yhteydessä. Valmennettavien asiakkaiden taustat olivat erilaiset ja joskus valmennustilanne muuttui  erilaiseksi kuin valmentava opiskelija oli sen suunnitellut.  Näin opittiin muuttuvien tilanteiden hallintaa.

Opiskelijoille tehtiin toisen pilotoinnin yhteydessä kyselyt. Opiskelijat kokivat Grow-mallin ja 5A–mallin sopivan asiakkaiden valmentamiseen ja tuovan esille kokonaisvaltaisen asiakkaan kohtaamisen. Valmentaminen vastuunottoon asiakkaan omasta hyvinvoinnista onnistui suurimmalla osalla opiskelijoista. Valmennuksen aikana opiskelijat kokivat, että asiakas tulee kuulluksi ja tekee itse valintoja oman terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseksi. Opiskelijoiden mielestä verkkovalmennus sopii hyvin oman terveyden seurantaan, soveltuvuus vaihtelee asiakkaan elämäntilanteen mukaan.

Opiskelijat kokivat pystyvänsä hyödyntämään paremmin digitaalisia taitojaan kroonisia sairauksia kärsivien potilaiden omahallinnan tukemisessa ja ohjaamisessa. Sairaanhoitajaopiskelijoiden digitaalisten taitojen arvioitiin parantuneen. Opettajat saavat tehokkaan mallin organisoidakseen hoitotyön opiskelijoiden digitaalisen tietoisuuden ja pätevyyden lisäämistä. Työelämä vastaanottaa uusia sairaanhoitajia, joilla on ajan tasalla olevat taitot digitaalisissa tukitoimenpiteissä ja hoitotyön menetelmissä potilaan itsehallinnon avulla.

Yhteenveto

Konkreettisella tasolla DigiNurse-malli auttaa opiskelijoita ymmärtämään ja käyttämään avustavia laitteita ja sovelluksia asiakkaiden valmennuksen ja kliinisen koulutuksen aikana. Malli sisältää organisaation, koulutuksen ja ammatillisen osaamisebn elementit, jotka eivät vain kehitä opiskelijoiden digitaalista osaamista, vaan myös tukevat heidän ammatillista kasvuaan.

Tämän onnistuneen mallin luomiseksi eri maiden oppilaitokset tekevät yhteistyötä. Malli on jo otettu käyttöön Karelian opetussuunnitelmassa.

 

Teksti:
Helena Ikonen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Pirjo Vesa, yliopettaja, projektipäällikkö, Karelia ammattikorkeakoulu

 

Lähteet

DigiNurse -hanke. 2020. Yhteisön websivut https://projects.tuni.fi/diginurse/. 9.6.2020

Alexander, G., Fine, A. & Whitmore, J. 2020. The GROW Model. The practical coaching model driven by a powerful coaching philosophy. https://www.performanceconsultants.com/grow-model

Vesa, P. & Bhurtun, H. 2018. The DigiNurse Project for Developing a Model of Client Self-Management in Chronic Illnesses in Healthy Aging in Digized Societies – HEADS’2018. Editors Tukiainen, M & Siltunen, S. Univeristy of Eastern Finland, Faculty of Science and Forestry, School of Computing, 129-136.

Räisänen, S., Kokko, R., Vesa, P. 2019. Digitaalisen potilasohjauksen kehittäminen – DigiNurse -projektin opiskelijakyselyn tuloksia. http://tamkjournal.tamk.fi/digitaalisen-potilasohjauksen-kehittaminen-diginurse-projektin-opiskelijakyselyn-tuloksia/

Classic coaching questions using GROW. https://discoveryinaction.com.au/classic-coaching-questions-using-grow/

 

Etusivun kuva: Marek Levák on Unsplash