Kansainvälisten osaajien täydennyskoulutuspolut Kareliassa
Johanna Luostarinen, Hannele Niskanen, Kaisa Peuhkurinen, Sini-Tuuli Saaristo
SIMHE polku – Osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen -hanke toimi Karelia-ammattikorkeakoulussa vuosina 2018–2020. Hankkeen tavoitteena oli kehittää liiketalouden ja tekniikan alan korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille koulutuspolkuja suomalaiseen työelämään pääsyn nopeuttamiseksi, tehdä kohderyhmän osaamista näkyvämmäksi, paikata alojen alueellista osaamisvajetta sekä tunnistaa ja madaltaa ammattipätevyyden tai työllistymisen esteitä. Hankkeessa mukana olivat SIMHE-vastuukorkeakouluista Oulun ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu, joka toimi hankkeen koordinaattorina.
Hankkeessa kehitettiin alueellisia täydennyskoulutusmalleja ja Karelia vastasi Itä-Suomen koulutusmallin kehittämisestä. Karelian täydennyskoulutusmalli sisälsi opintojaksoja korkeakoulun liiketalouden, tekniikan ja tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelmien tarjonnasta. Osallistujille tarjottiin suomi toisena kielenä (S2) -tukea opintoihin, suomen kielen kielikahvilatoimintaa sekä työnhakuun valmistavia työpajoja, joiden teemoja olivat oman osaamisen tunnistaminen ja markkinointi, CV ja työhakemuksen kirjoittaminen sekä video-CV. Täydennyskoulutusmallin pohjana toimi SIMHE-ohjaus, joka oli olennainen tuki opintojen sujumiseksi. Lisäksi osallistujat saivat ohjausta harjoittelupaikan etsimiseen ja harjoitteluun alueen yrityksessä. Hankkeen toimintoihin osallistui Kareliassa kahden vuoden aikana yhteensä 30 korkeasti koulutettua maahanmuuttajaa. Osallistujia oli eniten International Business –koulutusohjelman opinnoissa, koska useiden hakijoiden suomen kielen kielitaito ei riittänyt suomenkielisten korkeakouluopintojen suorittamiseen tai vastaavasti opintotarjonnassa ei ollut tarvittavia opintojaksoja englanniksi.
Osallistujien mentorina täydennyskoulutuksen ajan toimi alueelle työllistynyt korkeasti koulutettu maahanmuuttaja, tarjoten osallistujille henkilökohtaisia keskustelutuokioita. Lisäksi mentori kertoi ryhmille omasta kouluttautumisen ja työllistymisen polusta alueella sekä kokemuksiaan suomalaisesta työelämästä, -kulttuurista ja verkostoitumisesta. Keskusteluista nousi esiin erinäisiä teemoja ja haasteita, joita korkeasti koulutetut maahanmuuttajat kohtaavat. Usein haasteet liittyivät integroitumiseen, verkostoitumiseen sekä osallistujien suomen kielen kielitaitoon. (Juvonen ym. 2020.)
Lähtökohtana kehittämistyössä olivat alueen erityistarpeet. Isot etäisyydet tuovat haasteita koulutuksen järjestämiseen, koulutukseen osallistumiseen sekä työllistymiseen, joihin liittyy usein muutto paikkakunnalta suurempiin keskuksiin tai kokonaan pois alueelta. Maahanmuuttajien työttömyysprosentti Itä-Suomessa on noin 2–3 kertaa kantaväestöä korkeampi (Kotouttaminen.fi, 2020.) Alueen erityistarpeiden vuoksi hanke tilasi yrityskartoituksen, jonka kohteena olivat Itä-Suomen alueen yritykset tekniikan, liiketalouden ja ICT:n aloilta. Kartoituksessa haluttiin selvittää, millaista osaamista Itä-Suomen alueen yritykset odottavat korkeasti koulutetuilta maahanmuuttajilta sekä ovatko yritykset kokeneita kv-osaajien rekrytoinnissa. Alkukartoituksen jälkeen yhteensä 15 vapaamuotoista haastattelua suoritettiin pienille ja keskisuurille eri toimialojen yrityksille, jotka tekevät kansainvälisille markkinoille tähtääviä tuotteita, palveluita tai toimeksiantoja. Kartoituksen mukaan alueen yritykset etsivät lisätyövoimaa ja kansainvälisen osaavan työvoiman löytäminen on ajankohtaista. Haastatteluista muodostui yritysprofiileita, joita voidaan hyödyntää kohderyhmän verkostoitumisessa ja ohjaamisessa työelämään. (Juvonen ym. 2019.)
Opiskelijoiden opintopolut
Hannele Niskanen
Täydennyskoulutukseen osallistuvilla kv-osaajilla on alan koulutusta kotimaastaan. Täydennyskoulutuksella on tarkoitus täydentää tätä osaamista suhteessa suomalaisen työelämän tarpeisiin. Tärkeää on, että tarjotut opinnot vastaavat mahdollisimman paljon osaajan yksilöllisiä tarpeita.
SIMHE polku -hanke järjesti haun täydennyskoulutukseen haluaville syksyllä 2019 ja keväällä 2020. Hanketiimi haastatteli kaikki hakijat. Haastattelussa oli tavoitteena kartoittaa opiskelijan kielitaito (englanti tai suomi) ja mahdollisuus opiskeluun sekä opiskeluun liittyvien tavoitteiden realistisuus. Hakijoille kerrottiin myös SIMHE polku -hankkeen tavoitteet ja tulevan opiskelun luonne. Heidän oli tärkeää ymmärtää, mitä täydennysopiskelu voi antaa ja miten sitä voisi hyödyntää tulevaisuudessa.
Haastattelujen ja valintojen jälkeen koulutukseen valituille tehtiin opintosuunnitelmat. Tässä prosessin vaiheessa oli tärkeää saada selville mahdolliset täydennyskoulutustarpeet suhteeessa työelämään. Tärkeää oli myös, että opiskelija itse tunnistaa omaa osaamistaan ja tuntee Karelia-amk:n opetustarjonnan. Tätä varten he tekivät itsearvioinnin omasta osaamisestaan ja heille annettiin koulutusten opetussuunnitelmat tutustuttavaksi. SIMHE-ohjaaja kävi ohjauskeskustelun, jossa tarkennettiin opiskelijan tarpeet. Kun opiskelijoiden itsearviointi ja opiskelun tarpeet olivat selvillä, heille sovittiin tapaaminen alan opinto-ohjaajan kanssa. Tässä keskustelussa käytiin vielä tarkemmin läpi valittujen opintojen sisältö ja varmistettiin, että opintosuunnitelma vastaa mahdollisimman hyvin opiskelijan tarpeita.
Opintojen alettua opiskelijoita perehdytettiin Karelian opiskeluympäristöihin ja järjestelmiin sekä tutustutettiin heitä toisiinsa. Opiskelijoille tarjottiin hankkeen puolesta ohjausta, jossa pyrittiin siihen, että opinnot sujuvat mahdollisimman hyvin. Heille järjestettiin myös työllistymistä tukevia työpajoja.
SIMHE polku -täydennysopinnoissa on erittäin tärkeää, että opiskelijalle löytyy juuri häntä hyödyttävät opinnot. Opintojen tulisi täyttää puuttuvat aukot osaamisesta, jotta työllistymisen edellytykset paranisivat. Tärkeää on, että opiskelija pystyy tunnistamaan oman osaamisensa. Osaamisen tunnistamisessa ja mahdollisten täydennystarpeiden löytämisessä auttaa alojen opinto-ohjaajien tietämys alan työelämän tarpeista. On tärkeää myös, että valittujen opintojen sisältö on opiskelijalle mahdollisimman hyvin selvillä.
On merkityksellistä, että eri alojen opinto-ohjaajilla on aikaa ja valmiuksia ottaa vastaan ulkomaisen tutkinnon suorittaneita ja ohjata heitä löytämään sopivimmat täydennysopinnot. Työ on erilaista, mitä opinto-ohjaajat yleensä tekevät ja vaatii aikaa ja harjaantumista. Myös opiskelijan oman osaamisen tunnistamiseen tarvitaan työkaluja ja ohjausta. Kun osaamisen tunnistamisen ja opintojen suunnittelun prosessi onnistuu hyvin, myös opinnot ovat mielekkäitä opiskelijalle ja motivaatio suorittaa valitut opinnot loppuun asti kasvaa. Näin ulkomaisen tutkinnon suorittaneista saadaan osaavaa työvoimaa alan yrityksiin suhteellisen nopeasti.
S2-opettaja kehittämässä suomen kielen tukea
Kaisa Peuhkurinen
Lähes kaikki Simhe polkuun osallistuneet halusivat kehittää suomen kielen taitoaan jollakin tavalla täydennyskoulutuksen aikana. Useimmat niistä osallistujista, jotka täydensivät osaamistaan englanniksi, näkivät suomen kielen taidon kuitenkin tärkeäksi työllistymisen näkökulmasta. Osallistujat olivat suomen kielen taidoltaan erilaisia: osa käytti suomea sekä opiskelussa että arjessaan muissakin tilanteissa, osalla oli vasta orastava suomen kielen taito ja vain vähän kokemuksia suomen kielen käytöstä jokapäiväisissä tilanteissa.
Osa opiskelijoista suoritti Karelian tarjonnassa olevia S2-opintoja osana täydennyskoulutustaan. Tutkinto-opiskelijoiden kanssa samassa ryhmässä opiskelevat opiskelijat toivat tuntitilanteisiin uusia näkökulmia, erityisesti kysymyksiä arjen tilanteista opiskelumaailman ulkopuolelta. Täydennyskoulutukseen osallistujat olivat usein eri elämäntilanteessa kuin tutkinto-opiskelijat, mikä tuo ryhmiin moninaisuutta. Parhaassa tapauksessa osaava ja aktiivinen osallistuja kannusti myös tutkinto-opiskelijoita osallistumaan aktiivisemmin ja yrittämään parhaansa. Erityisesti kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille on tärkeää nähdä, että monet maahanmuuttajat ovat löytäneet alueella paikkansa ja perustaneet täällä perheen ja haluavat rakentaa elämäänsä eteenpäin. Se kannustaa kv-opiskelijoita näkemään alueelle jäämisen mahdollisena vaihtoehtona myös itselleen.
Haasteena oli löytää osallistujille tasoltaan, sisällöiltään ja aikatauluiltaan sopivat suomen kielen kurssit. Opettajan on hyvä huomata, että tutkinto-opiskelijoiden kanssa samassa ryhmässä opiskeleva Simhe polku -opiskelija voi tarvita jonkin verran aikaa löytääkseen luontevasti paikkansa uudessa ryhmässä. Hän voi joskus myös tarvita ohjausta opiskelutapoihin ja opinnoissa tarvittavien järjestelmien käyttöön.
Suomenkieliseen täydennyskoulutukseen osallistuville tarjottiin suomen kielen yksilöohjausta tueksi opintojen suorittamiseen. Ohjaustapaamisissa selvitettiin esimerkiksi opintojakson tehtävänantoja, käsiteltiin uusia sanoja ja käytiin läpi opiskelumateriaalin epäselviä kohtia. Jos opintojakson materiaali oli saatavilla ennen kurssin alkua, oli opiskelijalle mahdollista tehdä ennakkotehtäviä materiaalista. Tehtävien tarkoituksena oli tutustua opintojakson keskeisiin käsitteisiin ennen kuin niihin liittyviä asioita käsitellään oppitunneilla, jotta asiasisältö olisi helpompi ymmärtää.
Osallistujien tavoitteena oli rohkaistua käyttämään suomen kieltä enemmän erilaisissa arjen tilanteissa. Tästä syystä hankkeessa tehtiin kaksi kielikahvilaa, toinen tasolle A2 ja toinen tasolle B2. Kielikahviloiden tarkoituksena oli saada rohkeutta puhua suomea ja oppia kieltä keskustelemalla. Jokaisella kerralla käsiteltiin eri teemaa. Teemat liittyivät johonkin ajankohtaiseen aiheeseen (esimerkiksi syyslomaan), arjen tilanteisiin (esimerkiksi kahvitauko) tai sellaisiin aiheisiin, joista suomalaisessa kulttuurissa on tapana keskustella esimerkiksi työpaikoilla tai tuttavia tavatessa. Teemat oli valittu myös niin, että ne osaltaan tukisivat opiskelu- tai työpaikkaan integroitumista. Kielikahvilat toteutettiin verkossa, ja niihin osallistui opiskelijoita myös Metropolian ja Oulun ammattikorkeakouluista. Kielikahvilat jäävät Karelian S2-opintotarjontaan.
Kielenopettajalle hanketyö antaa mahdollisuuden tehdä yhteistyötä eri korkeakoulujen opettajien ja hanketoimijoiden kanssa. Opetuksen kehittäminen yhdessä on erityisen antoisaa, ja on lohdullista nähdä, että monet haasteet ovat yhteisiä useille korkeakouluille. Innostavinta hankkeessa onkin ollut osaamisen ja ajatusten jakaminen eri korkeakoulujen toimijoiden kanssa.
Opettajan kokemuksia maahanmuuttajahankkeessa työskentelystä
Johanna Luostarinen
Hanketyöhön osallistuminen on mielestäni erittäin hieno tilaisuus rikastuttaa omaa opettajan ja ohjaajan työnkuvaa, ja tämän vuoksi olemmekin vuosittaisissa kehityskeskusteluissa varanneet esimieheni kanssa osan työajastani siihen. Pääasiassa olen ollut mukana ohjausalan hankkeissa, viimeisimpänä Work Smart- ja Jatkoväylä-hankkeissa. Kumpaisessakin projektissa olemme olleet luomassa ja kokeilemassa toimintamalleja, joita on jalkautettu ja saatu myös osaksi korkeakoulumme toimintaa. Vuoden 2020 alusta minulle tarjoutui mahdollisuus päästä mukaan SIMHE polku -hankkeeseen. Roolini on ollut tuoda tiimiin ohjausalan osaamista sekä kokemusta harjoittelujen ohjauksesta korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistäviin toimiin.
Tehtävänäni on ollut kehittää mallia maahanmuuttajien täydennyskoulutukseen sisältyvään harjoitteluun. Meillä Kareliassa on tehty hyvät ohjeet ja lomakkeet harjoitteluun lähteville tutkinto-opiskelijoille, joten niiden pohjalta suunnittelin, kuinka täydennyskoulutukseen avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan statuksella tulevan maahanmuuttajan harjoitteluprosessi voisi sujua. Hankkeen myötä tulin kuitenkin huomaamaan, että tällaisia hallinnollisia kuvioita isompi haaste maahanmuuttajien harjoittelun kohdalla on siinä, kuinka yritykset ja kansainväliset osaajat saataisiin kohtaamaan.
Harjoittelupaikkojen löytäminen voi meidän tutkinto-opiskelijoillemmekin olla haastavaa, mutta vielä haastavampaa se näyttäisi olevan maahanmuuttajille. Eräänä esteenä harjoittelupaikan tai työpaikan löytymiseen paikallisista yrityksistä voi olla heikko suomen kielen taito. Toisaalta Joensuun alueella toimii useampikin yritys, joiden työkieli on englanti ja suomen kielen osaaminen ei ole edellytys työllistymiselle. Niinpä yksi tekijä voi olla pelkkä opiskelijoiden yrityskontaktien puute.
Kahden maahanmuuttajataustaisen opiskelijan harjoitteluihin johtaneet kohtaamiset yritysten kanssa syntyivät hankkeen yrityskartoituksen avulla. Toimme tietoisesti näitä yrityksiä ja opiskelijoita yhteen tiedottamalla opiskelijoita harjoittelijoista kiinnostuneista yrityksistä ja kertomalla yrityksille puolestaan täydennyskoulutukseen hakeutuneiden opiskelijoiden osaamisesta. Ohjasimme opiskelijat hakemaan yritysten tarjoamia harjoittelupaikkoja ja sopivan harjoittelijan valinta jäi yrityksen harteille. Opiskelijat näkivät tämän prosessin hyväksi ja olisi varmasti hienoa, jos hankkeen jälkeenkin voisimme korkeakouluna olla tukemassa kansainvälisten osaajien työllistymistä vaikkapa mahdollistamalla erilaisia verkostoitumistilaisuuksia työelämän kanssa.
Jos meidän kansainväliset opiskelijamme joutuvat suomalaisessa kulttuurissa varsinaiseen kielikylpyyn, ehkä jotain samaa koin myös minä työskennellessäni opiskelijoiden kanssa englanniksi. Koin olevani hieman epämukavuusalueella, mutta jokaisesta tilanteesta selvittiin.
SIMHE polku -hanke päättyy vuoden 2020 lopussa. Hankkeen tuotoksena syntyneitä täydennyskoulutuskäytänteitä tarjotaan jatkossakin osana Karelian maahanmuuttopalveluita.
Teksti:
Johanna Luostarinen, Karelia-ammattikorkeakoulu
Hannele Niskanen, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Peuhkurinen, Karelia-ammattikorkeakoulu
Sini-Tuuli Saaristo, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet
Kotouttaminen.fi -verkkosivusto. 2020. Maahanmuuttajat Itä-Suomessa. Saatavilla osoitteessa: < https://kotouttaminen.fi/pohjois-savo-etela-savo-ja-pohjois-karjala >. Luettu 03.11.2020.
Juvonen, K. & Luostarinen, J. & Miettinen, E. & Niskanen, H. & Saaristo, S. 2020. Mentoroinnilla tukea maahanmuuttajan polulle. Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu Vasu 3/2020. https://www.karelia.fi/vasu/2020/06/05/mentoroinnilla-tukea-maahanmuuttajan-polulle. 03.11.2020.
Juvonen, K. & Pitkänen, M. & Saaristo, S. 2019. Millainen osaaminen edistää korkeasti koulutetun maahanmuuttajan työllistymistä? Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu Vasu 5/2019. https://www.karelia.fi/vasu/2019/11/08/simhe_yrityskartoitus/. 03.11.2020.
Etusivun kuva: Christina @ wocintechchat.com / Unsplash