Bengtskärin majakka

Raija Pesonen

Bengtskärin majakka sijaitsee Suomenlahdella 25 kilometriä Hangosta lounaaseen saaristomeren uloimmalla luodolla. Luoto on Suomen eteläisin asuttu paikka, jonne pääsee vain hyvällä säällä. Luodolla on historiallista ja kulttuurista arvoa, ja sen karua luontoa voidaan pitää myös kiinnostavana.

Majakan rakentaminen

Lukuisten karilleajojen vuoksi Bengtskärin luodolle oli ehdotettu majakkaa jo 1800-luvulla, koska majakkaketjussa Utön ja Hangon välillä oli selvä aukko. Rakennushanke vauhdittui kuitenkin vasta uuden höyrylaiva Helsingforsin ajettua karille vuoden 1905 alkupuolella.

Keisarillinen senaatti antoi 15.12.1905 Luotsiylihallitukselle määräyksen majakan pystyttämisestä. Sen suunnitteli arkkitehti oli Florentin Granholm ja rakennuksella työskenteli 120 ihmistä. Majakka muurattiin tiilistä ja päällystettiin luodosta louhitulla graniitilla. Östergårdin tiilitehdas Hangosta toimitti 448 000 tiiltä Bengtskäriin, ja työt aloitettiin majakan asuinsiivestä. Harjannostajaisia vietettiin elokuussa 1906. Varsinainen majakkaosa on pyöreä torni, jonka huipulle päästäkseen on kiivettävä 252 askelmaa.

Meriliikennettä ohjaava valo sytytettiin 19.12.1906 ja sumusireeni ja loput rakennustyöt saatiin valmiiksi vuoden 1907 aikana. Majakan valmistuttua sen korkeus oli 51 metriä merenpinnasta, ja se on edelleen Itämeren korkein majakka. Majakan tunnus oli kolme valoväläystä 20 sekunnin välein ja valon kantomatka oli 20 meripeninkulmaa.

Elämä majakalla

Aluksi majakan asuinkerroksiin majoittui kolme majakanvartijaa, sumusireeninhoitaja ja majakkamestari perheineen, yhteensä 15 henkilöä. 1920- ja 1930-luvuilla majakan väkimäärä lisääntyi sen ollessa enimmillään 32 henkilöä. Elämä Bengtskärin majakalla riippui täysin luonnonvoimista. Hyvällä säällä oli mahdollista kalastaa, linnustaa, pyytää hylkeitä tai hakea maitoa lähimmästä kylästä Rosalasta 18 kilometrin päästä. Tuolloin myös luotsihallituksen tarkastuslaiva tai jäänmurtaja pystyi huoltamaan majakkaa ja sen asukkaita. Koska luodon korkein kohta on vain kuusi metriä merenpinnan yläpuolella, huonolla säällä aallot löivät koko luodon yli, eikä ulos ollut mitään asiaa.

Luodon koko on vain noin kaksi hehtaaria, josta suurin osa on paljasta graniittia. Kasvillisuutta ja eläimistöä on vain vähän. Kasvillisuus käsittää lähinnä ruohoja ja varpuja, yhtään puuvartista kasvia luodolla ei ole. Luodolla on paljon erikokoisia meri- ja sadeveden täyttämiä kallioaltaita, joissa elää äyriäisiä. Näihin altaisiin myrskyt heittävät satunnaisesti erilaisia pikkukaloja ja kallioaltaat ovat tärkeitä myös luodon sammakkoeläimille.

Ainoa pysyvä nisäkäslaji on peltomyyrä, jonka kannat vaihtelevat vuosittain. Runsaimman eläimistön muodostavat linnut, joita seurataan tarkasti. Muuttojen seuranta luodolla alkoi keväällä 1972, koska pesimälinnusto on vähäinen.

Majakka sodassa

Ensimmäisen maailmansodan aikana Bengtskär toimi luultavasti vain meriliikennettä ohjaavana majakkana. Sodan alettua majakan työntekijät perheineen evakuoitiin, koska luodolle kohdistui saksalaisten risteilijöiden tulitusta. Henkilökunta palasi takaisin jo seuraavana kesänä, mutta majakan valo sytytettiin vasta vuonna 1919.

Sotien välinen aika Bengtskärissä oli rauhallista. Talvisodassakaan luodolla ei taisteltu, mutta jatkosodan aikana tilanne muuttui. Pohjoismaiden korkeimpana majakkana Bengtskär oli erinomainen ympäristön tarkkailupiste. Majakasta näkyi koko Hankoniemen lounaisosa, patterit ja satama, minkä vuoksi sen olemassaolo häiritsi puna-armeijaa.

Aavistus tulevasta saatiin 16.7.1941, kun Neuvostoliiton Hangon tukikohdasta saapui heti puoliyön jälkeen Hankoniemen ja Bengtskärin puolivälissä sijaitsevalle Morgonlandetin saarelle useita moottoriveneitä. Vihollinen oli havainnut saarella majailevan suomalaisten kuusimiehisen valvontaryhmän ja vanginnut sen. Morgonlandet oli arvokas tarkkailu- ja tulenjohtopaikka Suomelle, minkä vuoksi se piti tyhjentää. Tässä onnistuttiin helposti, sillä laukaustakaan ei vaihdettu.

Morgonlandetin helpon voiton jälkeen puna-armeijassa alettiin suunnitella Bengtskärin majakan tuhoamista. Vangeilta saatujen tietojen perusteella maihinnousu päätettiin suorittaa yllätyshyökkäyksenä Bengtskärin luodolle. Majakan puolustajat osasivat kuitenkin varautua tähän. Erikokoisia aluksia siirtyi majakan läheisyyteen ja sen miehitystä lisättiin 38:aan. Lisäksi Örön ja Granholmin linnakkeilla oli valmiit ampuma-arvon Bengtskäriin. Majakan huipulla pidettiin jatkuvaa vartiota ja öisin rannalla oli vartiomies.

Puna-armeija hyökkäsi Bengtskäriin 26.7.1941 kello 01.05. Taistelun alkuvaiheista on useita versioita, mutta joka tapauksessa majakan puolustajat yllätettiin täysin. Yö oli tyyni ja lämmin, mutta näkyvyyttä heikensivät sakea sumu ja Hankoniemeltä tuleva palojen savu. Vihollinen pääsi etenemään majakan terassille saakka ennen kuin majakalle saatiin ulkopuolista tulitukea. Taistelut jatkuivat luodon lisäksi myös merellä ja ilmassa. Päivän kuluessa luodolle saatiin lisää puolustajia, jolloin vihollisen vastarinta saatiin murrettua alkuillasta. Muistona taistelusta majakan portaikossa näkyy käsikranaatin jälki vielä nykyisinkin.

Uutta maihinnousuyritystä ei enää tullut, mutta seuraavana päivänä vihollisen lentokoneet hyökkäsivät luodolle. Ne saivat pommittaa majakkaa rauhassa, koska luodolla ei ollut ilmatorjunta-aseita ja suomalaisten hävittäjien tulo kesti kauan. Pommituksen seurauksena majakan asuinsiiven välikatoista suurin osa romahti ja majakan portaikko sortui.

Bengtskärin majakka heinäkuussa 2010. Kuva: Tovk909 – Oma teos, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=11756264

Bengtskärin majakkaa puolustamassa oli myös nuori Einar Englund (1916-1999), josta sotien jälkeen tuli Suomen eturivin säveltäjä ja taitava pianisti. Englund haavoittui taisteluissa vasempaan käteen, mutta käsi saatiin kuntoon ja pianistin ura pelastettua.

Majakka matkailukäyttöön

Bengtskärin majakka automatisoitiin vuonna 1968 ja majakanvartijoiden virat lakkautettiin. Majakan jäätyä kylmilleen ja tyhjäksirakennukseen alkoi muodostua kosteusvaurioita. Kesäisin rasitteena olivat myös ilkivallantekijät.

Majakan korjaustyöt saatiin päätökseen vuonna 1995, jolloin majakka vihittiin uuteen tehtäväänsä matkailu-, kokous- ja tutkimuskäyttöön. Kesällä 1995 majakka avattiin matkailijoille. Se onkin kiinnostava matkailukohde, jossa voi myös yöpyä. Bengtskäriin pääsee oman veneen lisäksi Hiittisten Rosalasta ja Hangosta järjestetyillä kuljetuksilla.

Raija Pesonen
lehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu