Turvapaikanhakijoista elinvoimaa maakuntaan

Mikko Häkkinen & Kaisa Hiltunen

Suomeen odotetaan saapuvan vuoden 2015 kuluessa 30 000 – 35 000 turvapaikanhakijaa. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kotoutumiseen vaikuttaa ratkaisevasti pääseminen mukaan työelämään. Ammattikorkeakoulut voivat edistää oleskeluluvan saaneiden sosiaalista osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tästä hyötyvät kaikki.

Turvapaikanhakijat Suomessa

Maailmassa on tällä hetkellä noin 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat paenneet kodeistaan muun muassa sodan vuoksi. Kansainvälisen oikeuden mukaan turvallisilla mailla on velvollisuus auttaa turvaa hakevia ihmisiä. (UNHCR 2015.) Turvapaikanhakijalla tarkoitetaan henkilöä, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Pakolaisesta voidaan kansainvälisten sopimusten mukaan puhua vasta, kun henkilö on saanut joltakin valtiolta oleskeluluvan tai YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt henkilölle pakolaisstatuksen. (Juvonen 2012.)

Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän voimakas lisääntyminen liittyy konflikteihin Syyrian, Irakin, Afganistanin ja Somalian alueilla. Valtaosa turvapaikanhakijoista on nuoria, työikäisiä miehiä. (Maahanmuuttovirasto 2015.) Matka konfliktialueilta Eurooppaan on raskas ja vaarallinen, matkaan lähetetään useimmiten ne, joilla uskotaan olevan parhaat mahdollisuudet selviytyä. Tulijoiden taustat ovat erilaisia; osa on korkeasti koulutettuja, mutta joukossa on myös ihmisiä joilta puuttuu koulutus lähes täysin (Raunio 2015).

Työ on parasta kotouttamista

Uuteen ympäristöön asettuva ihminen tarvitsee kodin, riittävän kielitaidon, koulutusta, terveyspalveluita, yhteyden asuinalueensa ihmisiin ja työn. Laaja kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa työn olevan merkittävin yksittäin kotoutumiseen vaikuttava tekijä. (Mayblin 2014, Ager, Strang 2008.) Onnistuneen kotoutumisen näkökulmasta mielekkääksi koettuun työhön olisi tärkeätä päästä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työelämässä mukana oleminen edistää uuteen ympäristöön asettuvan psykososiaalista hyvinvointia, nopeuttaa uuden kielen oppimista ja tarjoaa mahdollisuuksia uusien ihmissuhteiden solmimiselle. (Mayblin 2014.)

Osa turvapaikanhakijoista ja pakolaisstatuksen saaneista on kouluttautunut ammattiin lähtömaassaan ja toiminut työelämässä. Olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ja tunnistaminen on oleellista työelämään pääsemisen näkökulmasta. Konfliktiolosuhteiden keskeltä lähteneillä ei usein ole mukanaan koulutuksesta tai työkokemuksesta kertovia todistuksia. Tässä tilanteessa osaamista on tärkeä voida osoittaa joustavilla ja luotettavilla tavoilla. (Eronen 2014.)

Kansainvälinen tutkimusnäyttö ja Suomesta viime kuukausina saadut kokemukset osoittavat, että turvapaikanhakijat ja pakolaisstatuksen saaneet haluavat työllistyä (mm.Phillimore, Goodson 2006). Turvapaikanhakija voi alkaa tehdä palkkatyötä Suomessa, jos hänellä on rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja ja turvapaikkahakemuksen jättämisestä on kulunut kolme kuukautta (Juvonen 2012).

Pohjois-Karjala tarvitsee työikäistä väestöä

Euroopan reuna-alueet, kuten Suomi ja Pohjois-Karjala, voivat hyötyä turvapaikanhakijoista merkittävällä tavalla. Maakunnan ikärakenteesta johtuen työllisten määrän kasvattaminen on välttämätöntä (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2014). Työvoimaa poistuu työmarkkinoilta erityisesti eläköitymisen takia huomattavan paljon vuoteen 2020 mennessä (Suomen rakennerahasto-ohjelma 2015).

Suomessa tarvitaan vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa, jotta työvoiman määrä ei supistuisi. Tällaisella määrällä on mahdollista tavoitella työllisyysasteen nostamista nykyisestä 69 prosentista kestävälle 75 prosentin tasolle. (Myrskylä, Pyykkönen 2015.) Olemassa oleva työvoimareservi, mukaan lukien maahanmuuttajat, on siis hyödynnettävä täysimääräisesti (Suomen rakennerahasto-ohjelma 2015).

Suomessa kaikista maahanmuuttajista työllistyy tällä hetkellä hieman yli puolet (Myrskylä, Pyykkönen 2015). Esimerkkiä työllistämisen edistämiseen voi hakea vaikkapa Saksasta, jossa autotehtaat rekrytoivat maahan tulevia turvapaikanhakijoita työvoimakseen (Noack 2015). Tällä hetkellä maahanmuuttajia työllistyy Suomessa erityisesti kiinteistöpalveluihin, muita yleisiä aloja ovat ravitsemustoiminta ja talonrakentaminen. Osaajia on myös esimerkiksi tutkijoina, opettajina, hoitajina ja yrittäjinä omissa ravintoloissaan. (Myrskylä, Pyykkönen 2015.)

Ammattikorkeakoulu maakunnan kehittäjänä muutoksessa

Karelia-ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti maakunnan kehittämiseen muun muassa tuottamalla koulutus- ja asiantuntijapalveluita elinkeino- ja työelämälle (Karelia-ammattikorkeakoulun strategia 2013 – 2017). Turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen maakunnassa tarjoaa mahdollisuuksia työnantajille. Karelia-ammattikorkeakoulu voi osallistua rekrytoinnin ja muiden työelämän käytäntöjen kehittämiseen siten, että turvapaikanhakijan osallistuminen työelämään mahdollistuu. Työyhteisöt hyötyvät oikeasta tiedosta ja mahdollisuudesta pohtia uuden tilanteen synnyttämiä kysymyksiä yhdessä asiantuntijoiden kanssa.

Koulutuksen tuloksellisuuden perustana on muun muassa työelämän tarpeita vastaavat ja ennakoivat koulutustuotteet (Karelia-ammattikorkeakoulu 2013). Turvapaikanhakijan yksilöllisen koulutus- ja ammattihistorian huomioiva koulutus lisää hänen mahdollisuuksiaan sijoittua suomalaiseen työelämään (Eronen 2014). Työnantajilla on mahdollisuus rekrytoida tarvitsemaansa työvoimaa ja kehittää samalla toimintaansa entistä kansainvälisemmäksi. Kulttuurisensitiiviset toimintatavat parantavat työelämän laatua ja avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia (Keisala 2012). Tässä kehittämistyössä Karelia-ammattikorkeakoulu voi palvella maakunnan elinkeino- ja työelämää.

Muuttuvat olosuhteet on huomioitava myös ammattikorkeakoulun perustutkintojen opetussuunnitelmissa. Opintojaksojen toteutuksessa nämä on mahdollista huomioida nopeasti. Esimerkiksi terveysalalla terveydenhoitajaopiskelijat harjoittelevat jo nyt syyrialaisten pakolaisten terveystavoitteisten ryhmien ohjaamista.

Karelia-ammattikorkeakoulu on hakenut Euroopan sosiaalirahastosta rahoitusta Turvapaikanhakijoiden sosiaalisen osallisuuden polku WELCOME-hankkeelle. Toteutuessaan hanke edistää turvapaikanhakijoiden osallisuutta, arjenhallintaa, hyvinvointia ja työkykyä sekä työllistymistä. Lisäksi hankkeessa on tarkoituksena edistää niin turvapaikanhakijoiden kuin heidän kanssaan työskentelevien turvallisuutta hyödyntäen Poliisiammattikorkeakoulun erityisosaamista. Hanke tarjoaa ammattikorkeakoulun opiskelijoille mahdollisuuksia muun muassa harjoittelujen suorittamiseen. Muita hankkeen toteuttajia ovat SPR:n Savo-Karjalan piiri, Pohjois-Karjalan Martat ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys.

Turvapaikanhakijoiden määrän voimakas lisääntyminen Pohjois-Karjalassa haastaa maakunnan elinkeino- ja työelämän kehittämään toimintaansa. Karelia-ammattikorkeakoulu voi tässä tilanteessa olla aluetta palveleva, työelämän monimuotoisuutta edistävä ja uusia kumppanuuksia rakentava toimija.

 

Lähteet

AGER, A. & STRANG, A. 2008. Understanding Integration: A Conceptual Framework. Journal of Refugee Studies, Vol. 21(2), pp. 166-191.

ERONEN, A. 2014. Maahanmuuttajien työllistyminen : taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. [Helsinki]: Työ- ja elinkeinoministeriö.

JUVONEN, A. 2012. Maahanmuuton juridiikkaa : käytännön käsikirja. Helsinki: Edita.

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU, 2013. Karelia-ammattikorkeakoulun strategia 2013-2017.

KEISALA, K. 2012. Monikulttuurisen työyhteisön viestintä. [Tampere]: Tampere University Press.

MAAHANMUUTTOVIRASTO. 2015. Turvapaikanhakijat 1.1.-30.9.2015. Maahanmuuttovirasto.

MAYBLIN, L. 2014. Asylum, welfare and work: reflections on research in asylum and refugee studies. International Journal of Sociology and Social Policy, Vol.34(5/6), pp. 375-391.

MYRSKYLÄ, P. & PYYKKÖNEN, T. 2015. Tulevaisuuden tekijät – Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa. Elinkeinoelämän valtuuskunta.

NOACK, R. 2015, September 8. This map helps explain why some European countries reject refugees, and others love them. The Washington Post.

PHILLIMORE, J. & GOODSON, L. 2006. Problem or opportunity? Asylum seekers, refugees, employment and social exclusion in deprived urban areas. Urban Studies, Vol.43(10), pp. 1715(22).

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO. 2014. POKAT – Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan. Joensuu: .

RAUNIO, M. 2015. Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka : kansainvälinen muuttoliike, maahanmuuttajat ja innovaatiopolitiikka. [Helsinki]: Työ- ja elinkeinoministeriö.

SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA. 2015. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020. Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma.

UNHCR. 2015. UNHCR Global Trends. World at War. Forced Displacement in 2014. Geneva, Switzerland: United Nations High Commissioner for Refugees.

Mikko Häkkinen, lehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu

Kaisa Hiltunen, projektipäällikkö
Karelia-ammattikorkeakoulu