Terveyskeskuksen aulassa tanssiksi?

Kaisa Hiltunen

Karelian maakuntakiertueella jututettiin myös paikalle sattuneita kuntalaisia. Kysymykset koskivat Pohjois-Karjalan tulevaisuutta, siihen liittyviä suurimpia uhkia ja huolia, mahdollisuuksia, menestystekijöitä ja voimavaroja sekä kuntalaisten näkemyksiä ja odotuksia tulevaisuuden hyvinvointipalveluista.

Ikääntyminen ja itäraja herättää kysymyksiä

Pohjois-Karjalan tulevaisuutta koskevia uhkia, pelkoja ja vaikeuksia kysyttäessä esille nousi huoli peruspalvelujen riittävyydestä erityisesti väestön ikääntyessä. Erään vastaajan mukaan kotihoidossa on entistä huonokuntoisempia asiakkaita, eikä nykyinen hoitajamäärä riitä toimintakyvyn aktivoimiseen. Myös yksinäisyys on lisääntynyt ja se vaikuttaa heikentävästi mielenterveyteen. Vaikka esille nousi huolia mm. ennalta ehkäisevän työn ja röntgenpalvelujen karsimisesta, ei tilannetta nähty kovinkaan huonona. Voimavaroiksi nimettiin mm. sitoutuneet ja koulutetut ammattilaiset.

Maakuntakiertueella käytiin myös Pohjois-Karjalan itäisimmissä kunnissa, joten on luonnollista, että Suomen ja Venäjän väliset suhteet nousivat esille. ”Ettei mennä liian huonoihin väleihin..”, totesi eräs kuntalainen pohdinnoissaan. Myös pakolaisten saapuminen itärajan kautta mietitytti osaa vastaajista. Toisaalta Venäjä nähtiin myös maakunnan mahdollisuutena, erityisesti matkailun näkökulmasta. Keskeistä on toimivan liikenteen turvaaminen molemmilla puolilla rajaa. Muiksi maakunnan mahdollisuuksiksi, voimavaroiksi ja menestystekijöiksi nähtiin maa, metsä ja luonto. Puutavaraan ja maanviljelyyn liittyvä toiminta ei ole menneisyyttä, vaan edelleen Pohjois-Karjalan nykypäivää, myös tulevaisuutta. Puhdas luonto polkuineen on maakunnan matkailuvaltti.

Myös monialainen ja poikkihallinnollinen kehittäminen nostettiin esiin mahdollisuutena: sote, ympäristö, kulttuuri ja opetus toimimassa yhdessä yhteisiä tavoitteita kohti. Koulujen lakkauttaminen ja toisen asteen koulutuksen puute huolestutti vastaajia joissakin kiertueen kunnissa. Eräs heistä kertoi kuitenkin kansalaisopistotoiminnan tuovan paljon iloa ja virkeyttä omaan kuntaan.

Tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen tarpeita kysyttiin aivan tavallisilta palvelujen käyttäjiltä Tohmajärven terveyskeskuksen kahviossa. Kuva: Mervi Leminen.

Tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen tarpeita kysyttiin aivan tavallisilta palvelujen käyttäjiltä Tohmajärven terveyskeskuksen kahviossa. Kuva: Mervi Leminen.

Aikaa ihmiseltä ihmiselle – ja HUPIA!

Jututettujen kuntalaisten mukaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluissa palvelut kohdentuvat oikein, työtapa sosiaali- ja terveyspalveluissa on kokonaisvaltainen eivätkä sektorien väliset raja-aidat ole esteenä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa sosiaalipalvelut nousevat aidosti esille, ”SoTe” on muutakin kuin terveyskeskuspalveluja. Yhteydensaanti sähköisesti on nopeaa ja helppoa ja palvelut säilyvät yhdenvertaisina asuinpaikasta riippumatta. Robotit eivät korvaa hoitajia vaan ihmisellä on aikaa ihmiselle. Maksut eivät ole kohtuuttomia eivätkä palvelumaksut karkaa ulkomaisille yhtiöille vaan jäävät alueelle elinvoimaksi. ”Jos kunnallinen toimisi hyvin niin se olisi paras tapa järjestää palvelut”, tuumasi eräs kuntalainen sote-palvelujen yksityistämisestä. Toisaalta myös yksityisten palvelujen kannattajia löytyi.

Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut pitävät sisällään myös ajanvietepalveluita kuten yksinäisille vanhuksille suunnattuja ryhmiä ja kerhoja. ”HUPIA!”, totesi vanhempi herrasmies, ja pohti samalla voisiko kerhoja pitää terveyskeskuksen tiloissa. (Kirjoittajan huomio: Kyllähän ainakin uusimpien terveyskeskusten auloissa mahtuu vaikka tanssit pitämään!)

Kaisa Hiltunen
projektipäällikkö
Karelia-ammattikorkeakoulu

805 Artikkelin näyttökerrat