Pistän päivät päälletysten, ja parhaat päivät päällimmäisiksi
Tarja Tuononen
Opiskelijapalveluiden päällikkö Hilkka Korhonen jää eläkkeelle lokakuussa 2016 työskenneltyään koulumaailmassa 40 vuotta. Hilkan toimisto on kulkenut Joensuun Kauppaoppilaitoksesta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kautta Karelia-ammattikorkeakouluun. Pitkään työuraan on mahtunut opiskelijahallinnon rutiinien hoitamisen lisäksi palvelujen jatkuvaa kehittämistä, ammattikorkeakoulun sisäistä yhteistyötä ja valtakunnallisia verkostoja.
Kuva: Tarja Tuononen.
– Kaikki alkoi elokuussa 1976, kun uusi kauppaoppilaitos, eli Kopis valmistui Sortavalankadulle ja sinne tuli toimistosihteerin paikka auki. Minusta tuli ”window girl”, kuten eräs kollega minua kutsui. Toimistossani oli näet senaikainen lasinen palveluluukku, jonka takana asiakkaita palvelin. Ikkunatytön homma oli mukava, siinä näki opettajia mennen tullen, ja osan opiskelijoista oppi tuntemaan nimeltä.
– Silloin opiskelijapalvelun tehtävinä oli monia samoja tehtäviä kuin nykyisinkin. Esimerkiksi opiskelijatodistuksia tehtiin VR:ä ja viranomaisia varten. Nyt jo kadonneita töitä olivat esimerkiksi koulumatkakorvauksien maksu ja puhelinvaihteen hoito. 70-luvulla opettajat pitivät opintokortteja itse. Oli paksut arvostelukirjat, joihin opettajat veivät keväisin ja joulun alla arvosanoja opiskelijoille. Todistukset tehtiin arvostelukirjojen perusteella. Silloin ei jaettu opintosuoritusotteita, vaan jouluna ja keväällä jaettiin todistukset. 80-luvulta eteenpäin toimistoihin tulivat tietokoneet, ja arvosanojen tallennus tuli minun tehtäväkseni. Siinä ei sopinut tehdä virheitä.
1992 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu sai väliaikaisen toimiluvan. Muutaman vuoden ajan kauppaoppilaitoksen ja väliaikaisen amk:n opiskelijahallintoa hoidettiin rinnakkain. Vuonna 1996 ammattikorkeakoulu vakinaistettiin, ja vanhamuotoinen opistokoulutus lakkasi.
– Silloinen henkilöstö siirtyi töihin joko ammatilliselle toiselle asteelle tai ammattikorkeakouluun. Työpaikkoja haettiin, ja minä hain ammattikorkeakouluun esimiehen kehoituksesta, Hilkka nauraa.
– Jo alkuaikoina oli mielenkiintoista. Aloimme kahden muun työntekijän kanssa järjestää ammattikorkeakoulun opiskelijahallintoa. Jo tuolloin oli tavoitteena keskitetyt opiskelijapalvelut.
Hilkasta tuli opiskelijapalveluiden päällikkö vuonna 2001. Hän on toiminut aktiivisesti ammattikorkeakoulujen valtakunnallisissa verkostoissa ja kehittämisryhmissä.
– Uusia toimintamalleja syntyi, kun aloimme kehittää ammattikorkeakoulujen opintotukiasioita, opintotukilautakuntia ja niihin liittyviä järjestelyjä. Olin mukana myös työryhmässä, jossa kehitettiin yhden korkeakoulupaikan säännöstä.
– Yhteishaun kehittäminen on ollut jatkuvaa koko ammattikorkeakoulu-urani ajan. Viimeisin suuri muutos on ollut korkeakoulujen yhteishaku, jossa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishaut yhdistyivät.
Opiskelijahallinnon työ on muuttunut 40 vuodessa olennaisesti. Palvelut sähköistyvät ja automatisoituvat: opiskelijahallinnon, opetuksen suunnittelun ja resurssien kohdentamisen yhdistävän kokonaispalvelun käyttöönottoa ennakoidaan parhaillaan.
-Palveluiden sähköistäminen on nykyaikaa. Ja myös tämä muutos voidaan toteuttaa laadukkaasti. Asioiden hoitaminen kasvokkain on kuitenkin edelleen mahdollista.
Nykyisin opiskelijahallinnon ylläpito, opetuksen tukipalvelut, opiskelijatiedotus, hakijapalvelu ovat olennainen osa opiskelijapalveluiden toimintaa. Opiskelijapalvelut vastaavat myös alumnitoiminnan kehittämisestä.
– Karelia on ollut antoisa ja mielenkiintoinen työpaikka! On ollut etuoikeutettua työskennellä opiskelijoiden kanssa. On tietenkin tilanteita, joissa inhimillisyys törmää säännöksiin ja asiakkaan toiveita ei voi toteuttaa. Silloin tärkeimpiä periaatteita ovat oikeudenmukaisuus ja opiskelijoiden tasavertainen kohtelu. On olennaista perustella tehdyt päätökset, olivatpa ne opiskelijalle myönteisiä tai kielteisiä.
Kiihtyvä muutosvauhti työelämässä ei ole koskaan pelottanut Hilkkaa.
– Muutokset ovat hyvästä! Meidän talossa on aina menty eteenpäin ja Karelian väen kanssa on ollut ilo tehdä töitä. Muutosvauhti vain kiihtyy, mutta se pitää hyväksyä. On parempi elää muutoksen mukana, koska se pitää aivot kirkkaina ja työn mielekkäänä. Silloin työrupeaman voi päättää tyytyväisenä, ja laittaa parhaat päivät päällimmäisiksi.
Tarja Tuononen
opiskelijarekrytoinnin suunnittelija
Karelia-ammattikoreakoulu