Äänenhuoltoa musiikin opiskelijoiden johdolla

Tuija Kuusisto

Alkusyksystä sain työsähköpostiini äänenhuoltoa koskevan viestin ja päätin tarttua tilaisuuteen. Olen omakohtaisestikin havainnut, että kuten muunkin terveyden myös toimivan äänen merkityksen huomaa vasta silloin, kun se väsyy tai jopa sairastuu. Musiikin koulutusalan opiskelijoiden vetämä äänenhuolto-paja starttasi Karelia-amk:ssa lokakuun puolivälissä. Siihen toivotettiin tervetulleiksi kaikki laulamisesta kiinnostuneet, kokemusta ryhmään tulijoilla ei tarvinnut olla. Ryhmä toimii torstaisin klo 16.30–18 Tikkarinteellä C-talon Pirtissä. Pajan ohjaajina toimivat 4. vuoden musiikkipedagogiopiskelijat Miia Stranden ja Kasii Sequeira-Uski.  Kurssi toteutetaan sekä puolentoistatunnin viikoittaisina lähikertoina että viikonloppu-tapaamisena. Joulukuun toisena viikonloppuna pidetään pajaan kuuluva nk. laululeiri, joka on kestoltaan yhteensä seitsemän tuntia. Viikonlopun aikana käydään läpi kurssiin kuuluvia asioita laajemmin ja tarkemmin ja tietenkin lauletaan yhdessä.

Musiikkipedagogiopiskelijat Miia Stranden (vas.) ja Kasii Sequeira-Uski ohjaavat äänenhuoltopajassa Kuva: Salla Anttila.

Monipuolista harjoittelua

Kurssilla tutustutaan omaan äänenkäyttöön ja tehdään erilaisia ääni- ja äänenhuoltoharjoituksia. Aihealueita ovat laulamisen perusasiat kuten hengitystekniikka, tuen käyttö sekä erilaiset ääniharjoitukset. Kurssilla etsitään, tutkitaan ja muokataan omaa ääntä sekä tutustutaan erilaisiin soundeihin mm. äänimaisemaa luomalla ja harjoittelemalla moniäänistä laulamista. Kurssilla on laulettu mm. Jonna Tervomaan, Olavi Uusivirran ja Jenni Vartiaisen tunnetuiksi tekemiä musiikkikappaleita. Vaikka pajaan ilmoittautuneilla ei tarvinnut olla laulukokemusta tai aiempia lauluopintoja, havaintojeni mukaan useimmilla osallistujilla oli jotakin laulukokemusta, mm. kuoro- tai karaoketaustaa. Kurssikavereiden laulu on kuulostanut ainakin tämän osallistujan korviin erittäin hyvältä ja soinnikkaalta. Äänenhuollossa on painotettu hyvän hengitystekniikan, ryhdin ja lihasten käytön lisäksi sitä, että laulajalle on tärkeää juoda vettä harjoitusten lomassa. Laulajan ja mm. puheammattilaisen on huolehdittava kurkkunsa kosteudesta. Toisinaan olen koettanut kohentaa esim. yskäistä ja/tai käheää ääntäni pastilleja imeskelemällä, mutta suun limakalvot voivat siitä vain lisää ärtyä – vesi vanhin voitehista siis tässäkin.

Pajan yhteen tapaamiskertaan kuuluu yleensä monipuolista lämmittelyä, tekniikan harjoittelua ja yhteistä laulamista. Tuntien aikana päästään myös moniäänisen laulamiseen harjoitteluun mm. improvisaation kautta. Ääniharjoitusten avulla tutustutaan erilaisiin tapoihin tuottaa ääntä. Harjoituksiin kuuluu muun muassa eri vokaalien sekä konsonanttien käyttö ja niiden erot, korkealta ja matalalta laulaminen, äänen sijoittaminen ja resonointi sekä kuuntelun harjoittaminen. Tunneilla tehdään välillä myös rytmiharjoituksia. Äänestä huolehditaan lisäksi kotiharjoituksia tehden ja pyritään muistamaan vartalon lihaksiston tiedostava käyttö ja rento ote. Ohjaajamme ovat kysyneet, mikä laulamisessa on haastavaa. Moni totesi, että korkeiden tai toisaalta hyvin pitkäkestoisten äänten tuottaminen saattaa olla vaikeaa. Oikea hengitystekniikka ja ryhdikäs lauluasento jo auttavat, kurssillamme todettiin. Jokaisella tunnilla pyritään kertaamaan tärkeimpiä ja/tai edellisellä tunnilla käsiteltyjä asioita, ja myös uutta otetaan pikkuhiljaa mukaan. Myöhemmin keväällä puhutaan muun muassa tulkinnasta ja artikulaatiosta laulamisessa, ohjaajamme Kasii ja Miia ennakoivat.

Tapaamiskertaan kuuluu äänenavaus, tekniikan harjoittelua ja yhteistä laulamista. Kuva: Salla Anttila

Ääni on tärkeä työkalu ja käyntikortti

Useimmilla työelämän aloilla ollaan paljon äänessä. Foniatrian erikoislääkäri Eeva Sala (2012) toteaa, että äänihäiriöitä esiintyy keskimääräistä enemmän opettajilla ja mm. päiväkotien työntekijöillä. Näissä töissä tarvitaan sekä laadultaan että kestävyydeltään hyvää ääntä. Karkeasti arvioiden noin kolmannes esim. opetusalalla työskentelevistä kärsii jossakin uransa vaiheessa äänihäiriöistä. (Emt.)

Ääni on myös persoonallinen käyntikortti, ja muistamme monet ihmiset vielä vuosikymmenten jälkeenkin juuri äänen perusteella. Ääni on erityisesti puheammattilaiselle tärkeä työkalu ja instrumentti, jota pitää huoltaa kuten mitä tahansa työkalua. Omakohtaisestikin tuttuja ovat toiminnalliset ääniongelmat, joita on ollut esim. suurissa tiloissa pidettyjen laajempien luentojen aikana. Taskumikrofonin tmv. äänenvahvistuslaitteen käyttäminen säästää ääntä näissä tilanteissa. Aslak-kuntoutuksessani kymmenisen vuotta sitten kannustettiin laulamisesta kiinnostuneita treenaamaan ääntä laulunopettajan johdolla ja/tai käymään lisäksi voice-massage-hoidoissa. Kävin sittemmin sekä voice-massagessa että laulutunneilla, jossa keskityttiin äänen huoltamiseen laulunopettajan johdolla. Paitsi että se oli mukavaa ja kiinnostavaa, hyödyin siitä konkreettisesti samoin kuin nyt menossa olevasta äänenhuoltopajastakin. Kiitos Kasiille ja Miialle, toivottavasti äänenhuoltoa tarvitsevat pääsevät jatkossakin iloiseen ja kannustavaan ohjaukseenne!

Lähteet

Sala, E. 2012. Mitä puhetyötä tekevän olisi hyvä tietää äänen käytöstä ja miten huoltaa ääntä. http://docplayer.fi/5367874-Eeva-sala-foniatrian-erikoislaakari-dosentti-tyks-korvaklinikka-eeva-sala-tyks-fi-050-5164525-aaniergonomia-sala-eeva-1.html 5.12.2016.

Tuija Kuusisto
suomen kielen ja viestinnän opettaja
Karelia-ammattikorkeakoulu