Kestävä liiketoiminta kiinnostaa

Kirsi Taskinen

Yhteensä satakunta kuulijaa kerääntyi Karelia-amk:lle Joensuussa sekä etäyhteyksien päähän Kuopiossa ja muualla Suomessa maailman vesipäivänä 22. maaliskuuta. Tuolloin pyörähti käyntiin Itä-Suomen korkeakoulujen ja NPA:sta rahoitetun SECURE-hankkeen yhteinen kestävän kehityksen seminaari projektipäällikkö Helena-Puhakka-Tarvaisen ja yrittäjyyden yliopettaja Heikki Immosen tervehdyksillä.

Aamupäivän aikana keskityttiin kiertotalouteen ja sen mahdollistamaan liiketoimintaan. Seminaarivieraat saivat nauttia asiantuntevista puheenvuoroista, joissa pohdittiin kiertotalouden merkitystä ja esiteltiin erilaisia menestyksekkäitä kestävän kehityksen liiketoimintaideoita.

Jätteet minimiin kiertotaloudella

Sitran kiertotalousasiantuntija Heikki Sorasahi pohjusti puheenvuoroaan nostamalla esiin aikamme suurimman haasteen: Miten pääsemme irti siitä, että hyvinvoinnin lisääntyminen ja talouskasvu johtavat väistämättä luonnonvarojen kulutuksen lisääntymiseen?

– Tälläkin hetkellä noin 80 % kuluttajatuotteista ja niiden materiaaleista heitetään pois ja käytetään tehottomasti, hän totesi.

Ratkaisuja kysymykseen ovat mm. kiertotalous ja digitaalisuus. Kiertotaloudessa materiaaleille saadaan katetta useaan kertaan ja tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä.

Sorasahin mukaan kiertotalouden yhteydessä puhutaan valtavista säästöistä. Euroopalle kiertotalous tuo 600 miljardia euroa nettosäästöjä ja miljoonia työpaikkoja. Kiertotalouden globaali markkina on 1800 miljardia euroa vuodessa.

Sorasahi näkee, että pitkällä aikavälillä painopisteen pitäisi siirtyä raaka-aineiden tuottamisesta pitkälle jalostettuihin laatutuotteisiin. Näin saadaan kehitettyä kiertotalouden mukaista ja elinvoimaista palveluyhteiskuntaa.

Yhtenä esimerkkinä uudenlaisista ratkaisuista Sorasahi esitteli RePackin kehittämän uudelleenkäytettävän postipakkauksen, jonka asiakas voi valita toimitustavaksi verkkokauppatilauksen yhteydessä. Tilauksen saapumisen jälkeen asiakas palauttaa pakkauksen maksutta julkiseen postilaatikkoon ja saa palautuksesta vastineeksi verkkokaupan alennuskupongin seuraavaa ostosta varten. Yksi postipakkaus kestää vähintään 20 käyttökertaa, joten pakkausjäte vähenee merkittävästi. RePack tekee verkkokaupan kanssa leasing-sopimuksen ja saa maksun aina, kun asiakas tilaa toimituksen RePack-pakkauksessa.

Pienen oltava ketterä

EnvorProtech Oy:n projektipäällikkö Mari Eskelinen-Mäki edusti puheenvuorossaan kiteeläistä yritysryhmittymää, joka on erikoistunut biotalouteen ja cleantech-sektorille. Nykyinen toiminta sai alkunsa kahden insinöörin biokaasuteknologiaan keskittyvästä yrityksestä ja on kasvanut 15 vuoden aikana sata henkilöä työllistäväksi Pro Group -yritysryppääksi.

Viimeiset vuodet ovat merkinneet Pro Groupille selkeää kasvua: lisää yrityksiä, toimipisteitä ja työntekijöitä. Menestyksen salaisuus on Eskelinen-Mäen mukaan ketteryys. Yritys on sopeutunut kysyntään, tuotteita ja palveluita on räätälöity ja niistä on muodostettu tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Lisäksi yritysryhmittymän osaamista on osattu hyödyntää kokonaisvaltaisesti.

– Yksi case on poikinut paljon uusia yhteistyömuotoja, resurssien yhdistämistä ja hyötykäyttöä, totesi Eskelinen-Mäki ja kertoi esimerkin yhteistyöstä MetsäFibren kanssa.

MetsäFibren biotuotetehtaan yhteyteen Äänekoskelle on rakenteilla maailman ensimmäinen laitos, joka perustuu EnvorProtechin kehittämään EPAD Forest -biokaasuteknologiaan. Uusi laitos avataan tänä vuonna ja sen avulla käsitellään puu- ja selluteollisuuden jätevesilietteitä. MetsäFibre ostaa laitoksen palveluna, ja tämän lisäksi EnvorProtech on onnistunut saamaan palvelusopimuksen myös laitoksen viereisten jätevedenpuhdistamoiden operoinnista, huollosta ja kunnossapidosta.

Lupa-asiat pohdittava ajoissa

Joensuulainen Linnunmaa Oy palvelee yrityksiä uusiin innovaatioihin liittyvissä lainsäädännöllisissä kysymyksissä. Yrityksen perustaja ja pääomistaja Eeva Punta kertoi puheenvuorossaan, että Linnunmaan tyypillisiä toimeksiantoja ovat ympäristölupahakemuksen laatiminen ja kemikaalien REACH-rekisteröinti.

– Lukuisa määrä lupa-asioita pitää osata, kun perustaa yrityksen, Punta arvioi.

Lupa-asiat voivat olla hyvinkin monimutkaisia, byrokraattisia ja kalliita prosesseja. Esimerkiksi ympäristölupa voi maksaa 30000–100000 euroa ja kemikaalien rekisteröinti jopa miljoona euroa. Ennen kuin ryhtyy projektiin, Punta kehottaa ottamaan selvää, mitä kaikkea on vastassa. Lainsäädännön velvoitteet ovat hallittavissa ja ratkaistavissa, kun ne selvitetään ajoissa.

Puntan mukaan kestävät liiketoimintaratkaisut perustuvat osaamiseen ja korkea osaaminen luo edellytykset innovatiivisille ratkaisuille. Hän kannusti erityisesti nuoria hankkimaan matematiikan, fysiikan ja kemian osaamista.

– Kovien luonnontieteiden osaaminen kuntoon, sillä niiden päälle voi rakentaa mitä vaan.

Maailman vesipäivän julisteet koristivat aulaa Tikkarinteellä Kestävän kehityksen seminaarissa.
Kuva: Helena Puhakka-Tarvainen

Paikallisuus ja vahvuudet keskusteluteemoina

Ennen yleisön kysymyksiä, paneelikeskustelua ja seminaarin ohjelmavastuun siirtymistä Kuopioon kuultiin vielä Karelia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Ari Tarkiaisen esitys hankkeesta Elinvoimaa maaseudulle – yhteiskunnallinen yritys energian ja hyvinvoinnin tuottajana.

Paneelikeskustelussa nousi esiin mm. paikallisuuden teema. Kiertotaloudessa yhtenä ideana on siirtyä paikallisiin ratkaisuihin lähelle asiakasta. Yhteiskäyttöautot toimivat hyvänä esimerkkinä paikallisesta palvelusta, jota ei voi käyttää mistä tahansa.

Yleisöä kiinnostivat myös Pohjois-Karjalan vahvuudet kiertotaloudessa. Vahvuuksiksi tunnistettiin vahva biotalousosaaminen, korkeakoulut ja niiden tutkimustoiminta sekä vireä yrittäjyys. Hyvän pohjan asioiden edistämiseksi tuovat myös hyvä yhteishenki ja sopiva rentous.

Seminaarin Sustainable Business – Kestävä liiketoiminta on jo täällä! järjestivät yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu sekä SECURE-hanke. Kaikki järjestävät korkeakoulut ovat ottaneet kestävän kehityksen edistämisen osaksi strategista toimintaansa mm. kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusten kautta. Maaliskuun seminaari oli jo neljäs yhteinen tapahtuma ja seuraava on suunnitteilla kevääksi 2019.

Kirsi Taskinen
projektikoordinaattori
Karelia-ammattikorkeakoulu