Kokeilukulttuuria ruohonjuuritasolla

Kirsi Taskinen

Kevään 2017 tiede- ja teknologiafestivaali SciFest toi Joensuuhun Valtioneuvoston kanslian tiedeasiantuntija Kaisa Lähteenmäki-Smithin. Hän saapui Karelia-ammattikorkeakoulun vieraaksi festivaaleilla yrittäjyyttä, innovaatioita ja kokeilukulttuuria esitelleeseen tilaisuuteen, joka huipensi samalla Karelian osuuden valtakunnallisessa ammattikorkeakoulujen Kokeileva Suomi -kiertueessa. Kyselin Kaisan ajatuksia kokeilukulttuurin merkityksestä ja kokeilujen luomista uusista mahdollisuuksista.

Suunnittelusta tekemisen kulttuuriin

Kokeilukulttuurin vahvistaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista ja näkyy siksi myös valtioneuvoston kanslian toimissa. Kaisan mukaan hallitusohjelma on haastanut kaikki sekä hallinnossa että yhteiskunnassa miettimään ja määrittelemään kokeilukulttuuria.

”Suomessa meidän vahvuuksiamme ovat vahva osaamisperusteisuus, koulutettu väestö ja hyvä sivistystaso. Hyvä hallinto, yhteiskunnassa vallitseva luottamus ja matalat hierarkiat sekä yleinen vakaus mahdollistavat kokeilukulttuurin ja antavat turvallisen tilan tehdä kokeiluja. Jotta pääsemme vielä uudelle tasolle, meidän täytyy olla valmiita asettamaan itsemme alttiiksi ottamaan uudenlaisia riskejä ja siirtymään suunnittelun kulttuurista tekemisen kulttuuriin.”

Vaikka emme vielä osaakaan sanoa, mikä kokeilukulttuurin lopullinen merkitys on, Kaisan mukaan meillä on valtava potentiaali sen aikaansaamiseksi.

”Lisäksi tarvitaan mahdollistava hallinto, joka tukee ja ottaa vastaan kaiken sen osaamisen ja idearikkauden, mitä kansalaisyhteiskunnassa, yrityskentässä ja korkeakouluissa on tarjottavana.”

Kaisa Lähteenmäki-Smith. Kuva: Minna Nirkko.

Uutta oppia kokeilemalla

Epäonnistuessaan jossain asiassa suomalainen ei perinteisesti pidä siitä kovin suurta meteliä, puhutaanpa joskus maton alle lakaisemisestakin. Kaisa kehottaa miettimään asiaa toiselta kannalta.

”Kannattaisi ajatella niin, että meillähän on tässä näyttöä siitä, että tämä ei toimi ja tieto pitää saada kaikkien käyttöön. Kokeiluissa on lupa epäonnistua, mutta niistä on velvollisuus oppia.”

Hän toivoo, että suomalaisten kynnys kertoa epäonnistumisesta – ja erityisesti siitä mitä niistä on opittavissa – madaltuisi. Yksi tapa yrittää muuttaa asenteita on hyvien ja innostavien esimerkkien nostaminen esiin. Siksi on avattu Kokeilun paikka, joka on valtioneuvoston kanslian ja suomalaisen kokeilijayhteisön yhdessä kehittämä nettialusta kaikille ideoijille, sparraajille ja rahoittajille.

Odotukset Kokeilun paikka -alustan toimivuudesta ovat korkealla ja Kaisa toivookin, että mahdollisimman monet ottaisivat sen käyttöön ja tulisivat yhdessä kehittämään alustaa ja toimintamallia edelleen. Kokeilun paikka tarjoaa rahoitusmahdollisuuksia, mutta Kaisan mielestä sitäkin tärkeämpää on alustan merkitys innoittajana ja tiedon välittäjänä.

”Kokeilun paikka antaa ihmisille äänen ja mahdollisuuden kertoa omin sanoin omista onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan ja siitä, mitä kokeiluista on opittu. Tarkoituksemme on saada alustan avulla tietoa ruohonjuuritasolta siitä mikä toimii, ja viedä tietoa tehokkaammin ja systemaattisemmin päätöksentekijöille saakka.”

Ammattikorkeakouluissa oikea asenne

Kaisa näkee ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet edistää kokeiluja ja kokeilukulttuuria erittäin hyvinä. Valtioneuvoston kanslia on tehnyt tiivistä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa, jotka ovat usein lähempänä työelämää kuin yliopistot ja tutkimuslaitokset. Myös opiskelijoiden ennakkoluulottomuus ja avoimuus sekä rooli tulevaisuuden tekijöinä on jo itsessään kokeilukulttuuria rikastavaa.

”Yhteistyö on ollut todella antoisaa ja hyödyllistä. Ammattikorkeakouluissa on paljon hallituksen peräänkuuluttamaa start up -asennetta ja -ajattelua, ja liityntäpinta käytännön innovaatiotoimintaan ja kokeilemiseen on läheinen.”

Karelia-ammattikorkeakoulussa kokeilut näkyvät käytännössä muun muassa Draft-ohjelmassa, jonka kautta opiskelijat ja työntekijät voivat saada rahoitusta omien ideoidensa kehittelyyn. Kaisa tutustui Draft-ohjelmaan vierailullaan Joensuussa ja näki siinä paljon yhtymäkohtia Kokeilun paikka -alustan näkökulmaan.

”Siinä on samaa ajatusta siitä, että testataan nopeasti pienellä mikrorahoituksella. Siinä on samaa kulttuuria. Tällaisia nimenomaan tarvitaan, ohjelma antaa sysäyksen sille, että opiskelijat ymmärtävät jo varhaisessa vaiheessa oman potentiaalinsa ja roolinsa. Tällaisten aloitteiden kautta kynnys ryhtyä kokeilemaan ja tuotekehittelemään madaltuu, mikä on erinomainen asia.”

 

Kirsi Taskinen
projektikoordinaattori
Karelia-ammattikorkeakoulu

Karelia-ammattikorkeakoulun Draft-ohjelma äänestettiin videohaasteen perusteella Kokeileva Suomi -kiertueen vaikuttavimmaksi kokeiluksi ja palkittiin AMK-päivillä Kajaanissa 17.5.2017. Draft-ohjelman video on katsottavissa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=AQWbLKBp-QQ

1 112 Artikkelin näyttökerrat