Työelämätaitojen ohjauksesta Karelian työvalmentajan silmin

Kaisu Kuittinen

Tulevaisuuden työ muistuttaa jazz-improvisaatiota – vaikka päämäärä tiedetään, eivät tavoitteeseen johtavat nuotit aina ole tarkkoja. Suhteessa työhön ja kaikkiin elämän valintoihin työntekijöiltä edellytetään hyvää itsetuntoa ja oman identiteetin ymmärtämistä. Maailma muuttuu ympärillämme jatkuvasti, siksi työvalmennuksenkin on kehityttävä edelleen tehokkaammaksi ja vaikutuksiltaan vahvemmaksi. Myös oppilaitosten ja opettajien roolit ovat murrostilassa suhteessa aiempaan perinteiseen, melko stabiiliin malliin. Oppilaitoksella on merkittävä rooli auttaa opiskelijoita kehittämään itsetuntoa ja ammatti-identiteettiä. Lisäksi opiskelijoiden työelämään siirtymistä voidaan edistää opettelemalla työelämän vaatimia valmiuksia jo opintojen aikana.

Toimin työvalmennuksen erikoisammattitutkinto[1] opiskelijan roolissa Karelia-ammattikorkeakoulun Work Smart- ja SMErec-hankkeissa. Työvalmentajan työssä tarvitaan paitsi laaja-alaista näkemystä palvelurakenteiden toiminnasta myös ihmistuntemusta. Oppilaitoksissa valmentajat antavat opiskelijoille yksilöllistä tukea, jolla edistetään opiskelijoiden tutkintotavoitteita, työharjoittelujaksojen sujuvuutta ja työllistymisen onnistumista. Tuki voi olla mm. elämänhallinnan kohentamista, ammatillisten valmiuksien lisäämistä, työn hallinnan kehittämistä tai työelämätaitojen parantamista. Tuki voi olla myös sopivan työpaikan etsimistä. Konkreettisen tuen lisäksi työvalmennus voi olla oppilaitoksen strategista toimintaa, jolla edistetään valmistuvien opiskelijoiden työelämään sijoittumista. Työvalmennustyötä tehdään useilla eri työnimikkeillä kuntoutuksen, valmennuksen ja työllistämisen alueilla. Olen työskennellyt sosionomiksi (amk) valmistumisesta 2013 lähtien erityistä tukea työllistymisessään tarvitsevien asiakkaiden kuten pitkäaikaistyöttömät, kehitysvammaiset, vajaakuntoiset ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt parissa. Nykyisten opintojeni myötä sain mahdollisuuden tutustua sekä oppilaitokseen että hankemaailmaan työvalmennusympäristönä.

Hyvät työnhakutaidot ovat välttämättömät, kun yhtä avointa työtehtävää kohti on useita kymmeniä, jopa satoja hakijoita. Karelia-ammattikorkeakoulu on esimerkillisesti ottamassa työelämätaitojen opettelun osaksi ammatillisen kasvun opintoja kaikkien alojen opiskelijoille. Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toteuttama Work Smart – toiminta on kehittänyt ja mallintanut opiskelijoiden työelämätaitojen edistämistä. Molemmilla oppilaitoksilla malli on kuitenkin muotoutunut omanlaisekseen. Työvalmentajan näkökulmasta Work Smart-mallia voi toteuttaa yhtenä työvalmennuksen työmenetelmänä.

Työelämätaidot ovat myös opiskelutaitoja

Oppilaitoksen tuottama substanssiosaaminen antaa sellaista osaamista ja asiantuntijuutta, joka ehdottomasti kuuluu työelämätietojen ja -taitojen joukkoon. Tämän lisäksi opiskelijan on kyettävä tunnistamaan oma osaamisensa ja markkinoimaan se työnantajille. Tämä edellyttää tietoisuutta omasta ammatillisesta identiteetistä, osaamisesta ja omista kehittämistarpeista, näitä asioita harjoitellaan Work Smartissa. Työvalmentajan näkökulmasta entistä vahvempaa harjoittelua jatkossa vaatii työpaikkailmoitusten taustoittaminen; Opiskelijan on opeteltava selvittämään piilotyöpaikat sekä räätälöimään hakemus, jossa osoittaa kyvyn, kokemuksen ja motivaation näihin nimenomaisiin tarpeisiin/odotuksiin. Yhtä oleellista kuin osata kuvata osaamistaan, on omaksua myös työllistymisvalmiuksia, joiden perustana ovat tieto ja käsitykset työllistymisestä ja työelämän eri sektoreista sekä kyky nähdä omia mahdollisuuksia sijoittua työmarkkinoilla.

Kokeiluun kannustava oppiminen ja sparraava opettaja

Tutkimus- ja kehittämishankkeet voivat toimia opetushenkilöstön osaamisen uudistamisen ja ennakoinnin työkaluina. Work Smart-mallissa tavoitteena on opiskelijoiden tutustuminen alansa työnantajiin jo opiskeluaikana ja harjoitella rekrytointitilanteita. Työpajoissa työnantajat saavat tietoa potentiaalisista työntekijöistä, harjoittelijoista ja opinnäytetyöntekijöistä sekä tilaisuuden työnantajakuvan luomiseen ja/tai parantamiseen. Ammatillisen kasvun opettajat saavat valmiiksi testattuja menetelmiä hyödynnettäväkseen työelämätaitojen ohjaukseen. Pidemmällä aikavälillä työpajat kasvattavat myös opiskelijoiden ja työnantajien välisiä verkostoja, jotka osaltaan voivat edistää piilotyöpaikkojen täyttämistä.

Oppimisen luonteesta ja opetukseen käytössä olevista resursseista johtuen suuri osa oppimisesta tapahtuu, ja tulee jatkossakin tapahtumaan, ilman opettajan välitöntä läsnäoloa. Hyvien itsenäisten ja ryhmissä tapahtuvien harjoitteiden kehittäminen ja opiskelijoiden ohjaaminen omaehtoiseen työskentelyyn vaatii kehittämistä. Yrittäjämäisen asenteen kulmakivet – uskallus, kokeileminen ja luovuus sekä toisilta oppiminen ja toisten ideoiden päälle rakentaminen – ovat harjoittelua vaativia taitoja. Luovuutta edistävä koulutus lähenee menetelmiltään työelämää; Opiskelijoita tulee kannustaa entistä enemmän kokeilemaan virheitä pelkäämättä ja tekemään yhdessä. Work Smart mallissa voisi jatkossa panostaa entistä enemmän taitoihin tietojen rinnalla ja yhdessä tekemiseen yksilösuorittamisen sijaan. Työvalmennus menetelmänä mielestäni painottuu yksilölliseen tukeen, työvalmentajana näen Work Smart-mallin kehitetyn ryhmäohjausmenetelmäksi.

Työvalmennusta ja uraohjausta

Opintojen alkuvaiheessa opiskelijoiden kanssa olisi hyvä pohtia tietoa ylipäätään työelämästä ja työllistymisestä. Viimeistään harjoittelupaikkojen etsinnässä olisi hyvä pysähtyä pohtimaan myös ei-niin-tyypillisiä työyhteisöjä. Work Smart-toiminnan tarkoituksena on ollut rohkaista opiskelijoita löytämään sekä piilotyöpaikkoja että markkinoimaan omaa osaamistaan myös niihin paikkoihin joissa kyseisellä ammattinimekkeellä ei välttämättä ole aiemmin kukaan työskennellyt.

Työvalmentaja voisi oppilaitoksessa tarjota tehostettua ohjausta työharjoittelun ja työhön sijoittumisen tukemiseksi esimerkiksi selvittämällä työllistämisen tukimuotoja. Voiko työllistymistä edistää esim. suorittamalla työtaitokortin tai suorittamalla työnetsintää? Tuki voisi edellä mainittujen lisäksi olla mm. työelämän pelisääntöjen ja elämänhallinnallisten taitojen ohjaamiseen, mikäli niille on tarvetta.

Opintojen loppu- ja siirtymävaiheessa korostuvat ura- ja rekrytointipalvelujen kohteeksi perinteisesti ymmärretyt aihealueet, työelämään ja jatko-opintoihin ohjaaminen. Ammattikorkeakoulu voisi tarvittaessa tukea valmistunutta esim. puoli vuotta, ellei työllistyminen itsenäisesti onnistu. Opiskelijoiden työnhakuvalmiuksien vahvistamiseksi Work Smart-menetelmän toteutuksessa voisi tulevaisuudessa käydä läpi kunkin alan työllisyystilannetta, työllistymisen tukimahdollisuuksia alueella sekä testata työnetsintä palvelua työllistymisen tueksi valmistumisen jälkeen.

Sujuvasti oppilaitoksesta työelämään

Opiskelijan työuran kannalta ratkaisevaa saattaa olla se, kuinka hyvin yksilö itse tunnistaa omat persoonallisuuden piirteensä, arvonsa, oppimiseen liittyvät asenteensa ja käytänteensä. Osallisuuden lisäämiseen ja yhteisölliseen toimintaan liittyvien menetelmien kehittämiseen on tarpeen kiinnittää huomiota työvalmennuksenkin sisältöjä suunniteltaessa. Oppilaitoksessa toimiva ja koko opiskelupolun kattava uraohjausjärjestelmä mahdollistaisi ura- ja rekrytointipalvelut systemaattisesti kaikille niitä tarvitseville opiskelijoille. Uraohjauksen resursoinnin tulisi perustua sekä ohjauksen kysyntään että ennen kaikkea ohjaukselle asetettuihin tavoitteisiin. Työ- ja uravalmennustoiminnan kehittäminen aidosti työllistymistä tukevaan toimintaa vaatii ennestään lisättävää työnantajayhteistyötä ja työnetsintää alueella. Riittävätkö resurssit tukemaan opiskelijoita vielä valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä, vai tarvitseeko ammattikorkeakoulu oman ”Uraohjausyksikkönsä”, jää nähtäväksi.

Lähteet

Härkäpää, K., Harkko, J. & Lehikoinen, T. 2012. Työhönvalmennus ja sen kehittämistarpeet. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 128.

Hyppönen, O. & Lindén, S. 2009. Opettajan käsikirja, opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi. Teknillisen korkeakoulun Opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 4/2009.

Kuurila, E. 2014. Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa. Akateeminen Väitöskirja. Turun Yliopisto, Kasvatustieteen laitos. Turun Yliopiston julkaisusarja Sarja SER. C TOM. 38. Painosalama Oy.

Mahlamäki-Kultanen S. & Räkköläinen M. 2016. Tutkimus- ja Kehittämisympäristö oppimisympäristönä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 18. 4/2016, 4 – 8. Pääkirjoitus.

Ora, P. & Setälä, M. 2014. EUSE Toolkit Tuetun työllistymisen työkalupakki. Kiipulasäätiö.

Pikkusaari, S. 2012. Työ(hön)valmennus on taitolaji. Kiipulasäätiö. Hämeenlinnan Offset-Kolmio Paino Oy.

Siltala, R. 2010. Innovatiivisuus ja yhteistoiminnallinen oppiminen liike-elämässä ja opetuksessa. Akateeminen Väitöskirja. Turun Yliopisto, Kasvatustieteiden laitos. Turun Yliopiston julkaisusarja SER. C TOM. 304. KMG Printworks.

[1]  Ensimmäinen työvalmennuksen erikoisammattitutkintoon valmentava koulutus alkoi keväällä 2012.

 

Kaisu Kuittinen
sosionomi (amk), työvalmennuksen erikoisammattitutkinto-opiskelija Work Smart ja SMErec-hankkeissa

1 185 Artikkelin näyttökerrat

1 response

  1. 12/06/2017

    […] Mikään ei leviä innostusta nopeammin, se on kuin tunnepohjainen tartunta! Kun ihmiset ovat innostuneita, syntyy inspiraatiota ja motivaatiota. Yhtenä innostuksen indikaattorina voi toimia flow-kokemus: siis täydellinen uppoutuminen käsillä olevaan asiaan. Tänään vertaisryhmän Skype palaverin jälkeen tunsin Flow-kokemuksen; alla ajatuksiani käsittelemistämme aiheista. Samoista aiheista kirjoitin artikkelissa Työelämätaitojen ohjauksesta Karelian työvalmentajan silmin. […]