Digitalisaatio rakennus- ja kiinteistöalalla

Petri Laitinen

Internet, tietotekniset järjestelmät ja automaatiojärjestelmät ovat muuttaneet ihmisen arkea ja työn tekemisen tapoja kaikilla inhimillisen toiminnan alueilla. Hyödynnämme monenlaista avointa dataa päätöksenteossa enemmän kuin koskaan ennen. Digitaaliset innovaatiot leviävät nopeasti kaikkialle, ja synnyttävät jatkuvasti uusia liiketoimintamalleja haastamalla alan vanhat toimijat ja toimintatavat. Verkkopalvelujen vuorovaikutteinen luonne mahdollistaa uudenlaisten liiketoiminnan alustojen syntymisen, ja alusta hyvin onnistuessaan tunkeutuu kaikkialle maailmaan organisoimaan koko toimialan taloudellista ja inhimillistä toimeliaisuutta.

Useimmat meistä ovat tutustuneet näihin digitaalisten alustayritysten palveluihin käyttäessämme esimerkiksi Alphabetin (Google), Booking.com:in, ebay.com:in tai AirBnB:n palveluja. Globaalisti alustataloudella katsotaan olevat erittäin keskeinen merkitys sekä tutkijoiden, että talouselämän piirissä. Nykyään noin puolet New Yorkin pörssin kahdestakymmenestä arvokkaimmasta (Market Cap) yrityksestä katsoo lukeutuvansa digitaalisiin alustayrityksiin. Ja onpa meidän suomalainen KONE yhtiökin julistanut pyrkivänsä alustayritykseksi.

Uusia toimintamalleja rakennuksen suunnittelusta ylläpitoon saakka

Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, millä tavalla digitalisaatio vaikuttaa perinteisiin teollisuudenaloihin, kuten rakennusteollisuuteen. Rakennusalan tuotteiden tietomallinnuksen IFC-standardin kehitystyö aloitettiin jo 1990-luvun puolivälissä, ja nykyään käytössä oleva versio IFC4 Add2 on vuodelta 2016. Version 5 julkaisu on suunniteltu vuoden 2020 paikkeille. Myös suunnitteluohjelmistot ovat kehittyneet monella tavalla, ja nykyään esimerkiksi määrälaskentaa ja komponenttien suunnittelua voidaan tehdä algoritmien avustuksella.

Ohjelmistoja hyödyntämällä suunnittelijat voivat halutessaan kirjastoida suunnittelutyön tuloksia ja hyödyntää yhden kerran tehtyä työtä tulevissa vastaavanlaisissa tapauksissa useiden vuosien ajan. Toisaalta rakennustuotteiden valmistajat voivat laatia tuotteistaan digitaalisia malleja suunnittelijoiden käyttöön suunnitteluohjelmistojen kirjastoihin. Paljon suurempi taloudellinen merkitys pitkällä aikajänteellä lienee kuitenkin sillä, millä tavalla suunnittelun ja rakentamisen aikana syntyvää digitaalista tuotemallia ja muuta luovutusaineistoa hyödynnetään kiinteistön koko elinkaaren aikana sekä käytössä että ylläpidossa.

Digitaalisuuden haasteet

Tuotetiedon ja operatiivisen datan digitaalinen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin mittavaa määrittely- ja konseptointityötä, erityisesti alustaratkaisun hyödyntämisen ja kehittämisen yhteydessä. Nykyään alusta-termillä voidaan tarkoittaa tuotteiden, palveluiden ja niihin liittyvien vastikkeellisten ja vastikkeettomien transaktioiden välittäjää eli siis markkinapaikkaa kahden tai useamman osapuolen välillä. Tästä voisivat olla esimerkkinä rakennushankkeen osapuolet. Tai rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon liittyvät kaikki organisaatiot ja käyttäjäroolit. Rakennusalalla tähän liittyy useita näkökulmia. RT-kortisto on rakennusalan tietopalvelu ja laatujärjestelmä, joka tarjoaa tarjoaa tietoa, prosessimalleja ja ratkaisuja rakennuttamisesta ylläpitoon. Suomessa on käytössä vuonna 2014 käyttöön otettu eurokoodisto, jossa standardoidaan kantavien rakenteiden suunnittelutyötä. Jos algoritmeilla aiotaan käsitellä tuotteita ja materiaaleja ja välittää tietoja eri järjestelmien ja organisaatioiden välillä, joudutaan määrittelemään täydellinen sanasto ja sanaston käsitteiden sisäinen ontologia tuotetiedolle. Rakennustiedon TEHO-hankkeessa on pyritty määrittelemään keinoja ominaisuuspohjaiseen tuotevertaisuun ja määritelty alalla käytetyille tuotteille yhtenäinen rakennustuotenumero. Toisaalta RT urakoitsijan tuotetieto -sovelluksella voidaan koota ja hallita rakennushankkeen aikana toteutuvaa kelpoisuuden osoittamiseen käytettyä dokumentaatiota ja tuotetietoa luovutusaineistoon.

Mikä muuttuu?

Digitalisaatio voi siis muuttaa rakennusalaa monella tavalla. Mahdollisuuksia on paljon, esimerkiksi:

  • BIM-tietomallin hyödyntäminen koko elinkaaren aikana konseptonnista ja markkinoinnista purkamiseen saakka.
  • BIM-mallista laskettujen tunnuslukujen hyödyntäminen päätöksenteossa.
  • Taloautomaation, asioiden internetin, todellisen mittatiedon, tekoälyratkaisujen ja tietomallin hyödyntäminen kokonaisvaltaisesti operatiivisessa toiminnassa.
  • Automaatio ja robotisaatio talonrakentamisessa, elementtituotannossa ja asumisen palveluiden tuotannossa.
  • Toiminnan- ja tuotannonohjauksen ratkaisujen hyödyntäminen.
  • Tietomalliin liitetyn historia- ja toteumadatan hyödyntäminen (algoritmisessa) suunnittelussa.
  • Asumisen sähköiset palvelut ja palvelualustat.
  • Viranomaistoiminta, lupaprosessi, paloviranomaiset jne.

Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii kuitenkin tutkimus- ja kehittämistyötä monella eri rintamalla.

Petri Laitinen
lehtori, projektipäällikkö
Karelia-ammattikorkeakoulu

 

326 Artikkelin näyttökerrat