SLUSH2018 – tekoälykästä startup-pöhinää

Tero Hyttinen & Paavo Raappana

Onko koulutuksen kehittämisellä markkinapotentiaalia? Kiinnostaako maahanmuuttajien kotoutuminen startup-yrityksiä? Mihin uudet innovaatiot ovat matkalla? SIMHEapp-hanke kävi haistelemassa tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkakuvia SLUSH2018-tapahtumassa. Opittiinko uutta ja mitä Suomen kohkatuimmalle startup-tapahtumalle kuuluu? 

Tekoäly, tekoäly, tekoäly

Pohjoismaiden suurin startup-tapahtuma SLUSH järjestettiin Helsingissä joulukuun ensimmäisellä viikolla. Messukeskukseen oli saapunut yli 20000 henkilöä näkemään ja kokemaan, millaisia uusia innovaatioita eri toimialoille on syntynyt. Keskeisenä kohderyhmänä tapahtumassa ovat uusien ratkaisujen kehittäjät, startup-yrittäjät, rahoittajat sekä innovaatioista kiinnostuneet henkilöt. 

Näkyvimmin innovaatioissa esillä olivat tekoälyn tuomat mahdollisuudet, kestävä kehitys sekä useissa käyttöympäristöissä kokemuksellisuutta ja lisäävät extended reality -ratkaisut. Lähes kaikessa oli kyse digitaalisuudesta ja sen hyödyntämisestä. Samat teemat ovat olleet pinnalla jo muutaman vuoden ajan, mutta tekniikan kehityksen myötä ideoiden muuttaminen konkretiaksi on nyt edullisempaa. Myös kasvanut ymmärrys ilmastonmuutoksesta on nopeuttanut kestävää kehitystä ja ekologisuutta lisäävien innovaatioiden saamaa rahoitusta. Oli myös helppo huomata, miten innovaatiot tarvitsevat ja tukevat toisiaan. Esimerkiksi virtuaalitodellisuuteen perustuvat ratkaisut lisäävät tietokoneiden ja palvelinkeskusten tarvetta. Näiden pyörittämiseen tarvitaan laitteita, jotka tarvitsevat energiaa ja joka olisi tuotettava mahdollisimman ekologisesti. 

Paljon puhetta, vähemmän asiaa 

Puheenvuorot ja paneelikeskustelut ovat SLUSHin houkuttimena heille, jotka eivät etsi ideoilleen rahoittajaa tai ideaa rahoitettavaksi. Puhujiksi oli kutsuttu kansainvälisten yritysten johtajia, meritoituneita toimittajia sekä muutamia digitaalisuuden arvostettuja guruja. Lavalle nousivat esimerkiksi verkkokauppajätti Amazonin teknologiapäällikkö Werner Vogels, Spotifyn varatoimitusjohtajiin lukeutuva Kieran Del Pasqua sekä lastenkirjailija ja ohjelmointi-innostaja Linda Liukas. 

Puheenvuorojen kesto oli rajattu korkeintaan noin puoleen tuntiin ja puheenvuoroja pidettiin samanaikaisesti kolmella eri lavalla. Valintoja joutui tekemään ja lopputuloksena oli infromaatioähky. Huikeita oivalluksia puheenvuorot eivät kuitenkaan tarjonneet. “Oikeat työntekijät oikeille paikoille”, “Johtajuus osoitetaan teoilla, ei titteleillä” tai “johtajan on hyvä pitää huolta myös itsestään” ovat tsemppilatteuksia, jotka tietää myös ilman SLUSHiaYrityselämän huipulta tulleet näkökulmat kuitenkin muistuttivat, että kehityksessä mukana pysyminen edellyttää aina kykyä nopeaan reagointiin. Tämä näpäytys oli kohdistettu erityisesti yhteiskunnallisille päättäjille sekä isoille koulutusorganisaatioille. 

Kotoutuminen ei ole startupin arvoinen 

SIMHEapp-hankkeen tavoitteena on kehittää maahanmuuttajille digitaalinen työväline helpottamaan suomalaiselle korkeakoulupolulle ohjautumista. Maahanmuuttajien osaamisen sujuvampi hyödyntäminen yritysten tarpeisiin, koulutusmahdollisuuksien monipuolistaminen ja kotoutumisen kehittäminen on ollut hankkeiden keskeinen teema eri puolella Suomea. Suuresta hankeinnostuksesta huolimatta maahanmuuttoon liittyvät teemat eivät nousseet esille startup-yritysten innovaatioissa.

Ideoita oli opetuksen kehittämiseksi, jotka tukevat myös maahanmuuttajien koulutusta.  Yhteiskunnassa tehdyt satsaukset eivät ole kuitenkaan räjäyttäneet startup-yrittäjien ideapankkeja esimerksi helpottamaan maahanmuuttajien osaamisen ja yritysten osaamistarpeen parempaa kohtaamista. Teema luultavasti konkretisoituu yritysideoiksi vasta muutaman vuoden viiveellä, kun osaajapula koskettaa yhä laajemmin eri kokoluokkien yrityksiä. 

SLUSHin monet puheenvuorot kiinnostivat yleisöä. Kuva: Paavo Raappana.

Mihin SLUSH on menossa? 

SLUSHin hyödyllisyys riippuu siitä, mitä tapahtumalta haluaa saada irti. Tapahtuma toimii parhaiten yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville tarjoten ikkunan yhteen vaihtoehtoon startup-maailmassa, jossa silmissä kiiltää menestyminen, raha ja hirvittävä tarve erottautua massasta – etenkin potentiaalisten sijoittajien silmissä. Slush voi toimia opettavaisena kokemuksena yrittäjyyttä ajatteleville, jos muistaa varoa tapahtumien kirkkaiden valojen vääristävää vaikutusta. Yritystoiminnassa on oltava muitakin tavoitteita, kuin seuraavan sijoituskierroksen varmistus vaikeasti kannattavalle liiketoimintaidealle.

Suomessa järjestetään seminaareja, jotka ovat asiasisällöltään Slushia tukevampia. Useimmille toimialoille löytyy myös messuja, joihin osallistuminen on yrityksille myynnillisesti SLUSHia kannattavampaa. Silti tapahtumassa on sitä jotain, miksi se kerää vuosittain yli 20000 kävijää. Kontaktit, verkostot, sijoittajatapaamiset ja uudet ideat ovat yhdistelmä, joka toimii tietyssä vaiheessa olevalle yritykselle. Sijoitushaaveiden ulkopuolelle jättäytyvälle, julkisen organisaation hanketyöntekijälle tämän vuoden tapahtuma oli melko suppea. Parasta antia oli pysyä kärryillä startup-yritysten innovaatioista ja imeä kehittäjien halua luoda jotain uutta ja erilaista. Kaikesta tästä on itäsuomalaisen hanketyöläisen hyvä ottaa oppia esimerkiksi tulevia hankesuunnitelmia ajetellen.

SLUSHin tapahtumaympäristö on huikea ja visuaalisuus erittäin näyttävää, on järjestäjien tarpeellista pohtia, tehdäänkö tapahtumaa startup-yrittäjille, rahoittajille vai kenties innovaatiotrendien metsästäjille. Yrittäjyydessä, tapahtumatuotannossa ja elämässä pätee periaate, että kaikille on vaikeaa olla kiva.

Tero Hyttinen & Paavo Raappana 
SIMHEapp-hanke 
Karelia-ammattikorkeakoulu

759 Artikkelin näyttökerrat