ABLOYxIT – uutta osaamista korkeakouludiplomilla
Mervi Lätti, Nina Hynninen, Jyri Roihuvuo, Petri Laitinen
Yrityksissä tarvittavan IT-osaamisen vahvistamiseksi Karelia-ammattikorkeakoulu järjestää verkko-opintoina korkeakouludiplomikoulutusta, johon osallistuu Abloy Oy:n henkilöstöä. Jatkuvan oppimisen hengessä koulutuksen sisällöt vastaavat sekä yksilön osaamisen kehittymisen että työpaikan kehittämisen tarpeita, ja opiskelu on mahdollista joustavasti työn ohessa.
Mikä korkeakouludiplomi on?
Korkeakouludiplomi tarkoittaa laajuudeltaan 60 opintopisteen kokonaisuutta, joka suoritetaan avoimen ammattikorkeakoulun opintoina. Korkeakouludiplomin sisältö on suunniteltu yhteistyössä työelämän ja sidosryhmien kanssa. Opinnot kestävät 1,5–2 vuotta ja ne koostuvat olemassa olevien korkeakoulututkintojen osista. Opintojen eteneminen on aikataulutettu ja niihin sisältyy myös henkilökohtaista ohjausta.
Koulutus ei johda tutkintoon, mutta opiskelija saa todistuksen eli korkeakouludiplomin. Korkeakouludiplomissa kuvataan suoritettujen opintojen sisältö ja laajuus niin, että se antaa työnantajalle selkeän kuvan koulutuksen tuottamasta osaamisesta. Suoritetut opinnot voi sisällyttää ammattikorkeakoulututkintoon, jos opiskelija myöhemmin hakee ja tulee valituksi tutkinto-opiskelijaksi.
Korkeakouludiplomiin hakeutuvat ovat tyypillisesti yli 40-vuotiaita henkilöitä, joilla on pitkä työkokemus ja heillä on joko ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto sekä paljon erilaista täydennyskoulutusta. Korkeakouludiplomikoulutus tarjoaa heille osaamisen kehittämiseen ja päivittämiseen uudenlaisen kokonaisuuden aikaisempien koulutusten ja työtehtävien välille. (Aittola, Laine ja Välimaa 2016, 59-62).
Kumppanina Abloy – koulutuksen toteutus ja keskeiset sisällöt
Abloylla, kuten monilla muilla yrityksillä, on jatkuvasti kasvava tarve IT-osaamiselle liiketoiminnan eri osa-alueilla. Paitsi uusia osaajia rekrytoimalla, Abloy pyrkii luomaan uutta osaamista organisaatioon myös vahvalla henkilöstön koulutusorientaatiolla. Koska liiketoimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä tahdilla, uuden tiedon ja taidon tulisi olla nopeasti omaksuttavissa. Perinteisen korkeakoulututkinnon suorittaminen työn ohessa on usein raskas prosessi. Tämän vuoksi uudenlaiset oppimisen tavat ja selkeät, erikoistumiseen tähtäävät opinnot tarjoavat ketteriä vaihtoehtoja kartuttaa osaamista työelämän keskellä.
ABLOYxIT-opintokokonaisuus on suunniteltu Abloyn henkilöstön IT-osaamisen vahvistamiseen. Karelian ja sen kumppaniverkoston kattavasta valikoimasta on räätälöity 60 opintopisteen laajuinen suosituskokonaisuus, josta kuka tahansa Abloyn henkilöstön jäsen voi valita itselleen sopivan kattauksen opintoja. Jos opinnot tekee koko laajuudessaan, saa suorituksesta korkeakouludiplomin – ja halutessaan opintoja voi myöhemmin hyväksi lukea perinteisen tutkinnon osaksi. Opintokokonaisuuden sisällöt on pyritty valikoimaan niin, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin liiketoiminnan nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeisiin. Opintoihin kuuluu mm. ohjelmointia, IoT:ia, Big Data -ymmärrystä, tieto- ja kyberturvaa sekä palvelumuotoilua. Yksittäisiä kursseja suorittamalla voi saada tarvittavaa ymmärrystä oman työn tueksi, ja koko kokonaisuuden kautta voi jopa päätyä täysin uudenlaisiin työtehtäviin organisaatiossa. Kurssitöiden ja projektien myötä ABLOYxIT-opiskelijoita halutaan integroida yrityksessä käynnissä oleviin projekteihin ja antaa käytännön osaamista kursseilla opitun ympärille.
Mitä opiskelu vaatii opiskelijalta?
Arkihavaintojen ja aiemman tutkimuksen perusteella aikuisopiskelijoiden suurin haaste on eri elämänalueiden, eli työn, perheen ja opiskelun, yhteensovittaminen. Haasteita voivat aiheuttaa ajankäytön suunnitteleminen, opiskelutaidot, itsesäätelykeinot, opintojen ja odotusten vastaamattomuus, elämätilanteiden muutokset ja työssä tapahtuvat muutokset (Repo, Vuoksenranta ja Ruokolainen 2014). Jos aiemmista opinnoista on pitkä aika, voivat haasteita aiheuttaa esimerkiksi uudenlaiset opiskelutavat sekä sähköiset järjestelmät ja oppimisympäristöt. Opintoja voivat vaikeuttaa myös opiskelijan tietoteknisen osaamisen puutteet, opintoihin sisältyvät kirjalliset tehtävät, kokemus opintojen vaativuudesta ja epäilys omista kyvyistä. (Tiainen ja Lätti, 2018).
Miten koulutusta arvioidaan ja kehitetään?
Työn ohessa opiskelevien tilanne on erilainen kokoaikaisesti opiskeleviin tutkinto-opiskelijoihin verrattuna. Myös koulutuksen toteutuksessa tulee ottaa tämä huomioon. Opetusmenetelmänä verkko-opetus on ylivoimainen, sillä se on opiskelijan kannalta aikaan ja paikkaan sitomatonta. Fyysistä läsnäoloa edellyttäviä laboratorioharjoituksia on vaikea, ellei mahdoton järjestää. Tietotekniikan koulutuksessa kuitenkin pilvipalvelut tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden opetella erilaisia tietojärjestelmiä ja ohjelmointiympäristöjä: niitä ei enää ole tarpeen asentaa omalle tietokoneelle.
Opiskelijoille tehdyn kyselyn perusteella verkko-opetusmenetelmä koetaan hyväksi ja nauhoitetut opetustilanteet on koettu hyödyllisiksi itsenäisen opiskelun kannalta. Lisäksi opetuksessa arvostetaan hyvää palveluasennetta, ohjausta ja joustavia opetusjärjestelyjä. Oppimateriaalin osalta arvostetaan pelkistettyä selkeyttä ja koulutuspalvelun hyvää muotoilua.
Ammattikorkeakoulun koulutustehtävän painopiste siirtyy nuorison tutkintokoulutuksesta yhä enemmän jatkuvaan oppimiseen. Nuorisoikäikäluokat pienenevät; toisaalta jo työelämässä olevien ammatillista osaamista pitää uudistaa ja jopa suunnata uudelleen. ABLOYxIT-koulutus toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella, jota on jälleen haettavissa. Vastaavista diplomikoulutuksista näyttääkin muodostuvan varteenotettava jatkuvan oppimisen koulutusinstrumentti.
Teksti:
Mervi Lätti, Karelia-ammattikorkeakoulu
Nina Hynninen, Abloy Oy
Jyri Roihuvuo, Karelia-ammattikorkeakoulu
Petri Laitinen, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Aittola, H., Laine, K. & Välimaa, J. 2016. Tärkeintä on, että kehittyy ja oppii – titteli ei ole niin tärkeä. Korkeakouludiplomikoulutuskokeilun seuranta- ja arviointitutkimuksen loppuraportti. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 53.
Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2019. Tiedote. https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/jatkuvaan-oppimiseen-esitetaan-taydennysbudjetissa-20-miljoonaa-euroa-tyollisyyden-ja-koulutuksen-liittoa-vahvistetaan. 3.12.2019.
Repo, S., Vuoksenranta, S-T. & Ruokolainen, O. 2014. Kuinka avoimen yliopiston opiskelija yhdistää opiskelun, työn ja perheen. Aikuiskasvatus 4 (34), 259-268.
Tiainen, A-I. & Lätti, M. 2018. Terveysalan lähijohtajaksi: Avoimen ammattikorkeakoulun opinnoilla ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2/2018, 62-72.