Kalevala – mytologiasta arvoa liiketoimintaan

Timo Rui, Tarja Kupiainen, Marika Turkia, Riikka Simonen

Muutaman vuoden ajan hartaasti valmisteltu Kalevala – mytologiasta arvoa liiketoimintaan -hanke on vihdoin saanut myönteisen rahoituspäätöksen. Hanketta hallinnoi Karelia-amk, sen toisena toteuttajana on Itä-Suomen yliopisto. Mukana ovat myös Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, alueelliset kehitysyhtiöt, sekä luonnollisesti iso joukko pohjoiskarjalaisia yrityksiä. Hankkeen perusideana on jalostaa kalevalaisuudesta uusi, moderni ja nykyaikainen toteutus. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset mikro- ja pk-yritykset, jotka haluavat kehittää palvelu ja/tai tuotevalikoimaansa kalevalaiseen mytologiaan perustuen.

Hankkeen taustana on tutkimustieto, että erityisesti kansainvälisillä markkinoilla koetaan kalevalaisuus vetovoimaiseksi, mikä on Pohjois-Karjalan etu kilpailussa kansainvälisistä asiakkaista ja vientituloista. Kalevalaisuuden vetovoimaisuus perustuu siihen, että Kalevala, sen teemat ja kalevalaiset henkilöhahmot tunnetaan maailmalla laajasti. Kalevala on käännetyin suomalainen teos, sen on käännetty 60 kielelle. Olennaista kuitenkin on, että tradition myyttiset ja arkityyppiset teemat resonoivat muiden maiden myyttien ja kertomusperinteiden kanssa. Siten henkilötyypit, teemat ja tilanteet ovat tuttuja, vaikka itse Kalevalaa ei tunnettaisikaan. Tällaisen kollektiivisesti jaetun tiedon ja kokemuksen varaan voidaan lähteä toteuttamaan globaalisti vetoavia sisältöjä perustellusti alueena juuri Pohjois- Karjalasta.

Hanke tukeutuu myös Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmaan. Ohjelman mukaisesti alueen matkailua tulee kehittää vahvistamalla yritystoiminnan kilpailukykyä, erilaista osaamista, kansainvälistymistä ja resurssiviisautta. Pysyäkseen kehityksessä mukana, Pohjois-Karjalan matkailun on pystyttävä erottautumaan kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Näkyvyys edellyttää alueen erityispiirteiden esille nostamista, palveluiden paketointia sekä vahvaa yhteistyötä alueen toimijoiden kesken, muun muassa matkailupalvelujen yhteismarkkinoinnissa ja -myynnissä. Kun myös huomioidaan, että kulttuuriympäristöt ovat merkittäviä identiteetin rakennusosia, niihin liittyy potentiaalia alueiden elinvoiman ja hyvinvoinnin vahvistamisessa sekä kehittämisessä. Taitavasti brändätty kulttuuriympäristö lisää alueen houkuttelevuutta niin asukkaiden, yritysten kuin matkailijoidenkin näkökulmasta.

Hankkeen toteutuksessa keskeisenä teemana ovat digitaalisuuden ja tarinallisuuden hyödyntäminen, ja toisaalta asiakasymmärryksen kartuttaminen. Matkailumarkkinointi, kuten markkinointi yleisesti, digitalisoituu voimakkaasti kaikkialla maailmassa. Hankkeen toteutus on jaettu neljään työpakettiin, jotka muodostavat hankkeen kaupallistamispolun. Se perustuu nopeisiin kokeiluihin, monialaisiin innovaatiotyöpajoihin ja eri toimijoiden törmäytyksiin. Näiden perusteella luodaan demoja, pilotteja ym. kokeiluja, joiden avulla yritykset ja yritysryhmät voivat hyödyntää kalevalaisuutta liiketoiminnassaan.

Ajankohtaisen korona-tilanteen takia pääosa hankkeen toiminnoista aloitetaan syksyllä 2020, mikäli virus niin suo. Hankkeen toiminnoista ja aikatauluista lisää tämän kevään aikana sosiaalisesta mediasta, mahdollisuuksien mukaan myös muista medialähteistä, muun muassa Vasusta.

Teksti:
Timo Rui (projektipäällikkö), Tarja Kupiainen (yliopettaja), Marika Turkia (TKI-asiantuntija),
Riikka Simonen (projektiasiantuntija), Karelia-ammattikorkeakoulu

Etusivun kuva: Lemminkäisen äiti, tekijä Akseli Gallen-Kallela 1897–1906, Museoviraston kokoelma. CC BY 4.0