Kerta keittää, kahesti syöpi – rekrytaitoja yrityksille ja työnhakijoille

Marja-Liisa Ruotsalainen

 Ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyön tavoitteena on palvella opetusta ja tukea alueensa kehitystä, elinkeinoja ja työelämää. Näin ollen on loogista ulkoisen rahoituksen vipuvoimalla tehdä asiat niin hyvin, että TKI-toiminnalla saadaan hyötyä niin hanketoteutuksen varsinaisille kohderyhmille kuin ammattikorkeakoulun omaan koulutus- ja palveluliiketoimintaan. Keinoja on monia. Tässä luon katsauksen esimerkkiin, jossa yhdistyy perinteisempi järjestelmäkehittäminen sekä toimintamallia varten toteutunut iteratiivisesti ja nopeilla kokeiluilla edennyt hankkeen asiantuntijatyö.

Ammattikorkeakoulut ja alueelliset kehittämisyhtiöt haluavat olla yrittäjien ystäviä. Paikallisina toimijoina nämä julkiset organisaatiot mahdollistavat niin liiketoimintaan kuin laajemmin osaamisen kasvuun kohdentuvia ratkaisuja. Uusien rekrytointitaitojen edistämiseksi toteutettu kehittämistyö SMErec vuosina 2017-2019 oli Karelian ja Turun ammattikorkeakoulujen sekä Business Joensuu Oy:n yhteistyönä tällainen täsmäratkaisu, joka toteutettiin Euroopan Unionin Sosiaalirahaston tuella.

Valmennukset paranivat vanhetessaan

Valmentamalla yrittäjiä ja pk-yritysten henkilöstöä rekrytointiosaamisessa saatiin osaamisen kasvua osallistujille henkilöstöresurssien johtamisessa ja työnantajamielikuvan hallintaan. Näin saadaan vaikutusta rekrytointiprosessien nopeutumiseksi sekä tehoa opiskelijoiden nivelvaiheeseen eli koulutuksesta työelämään siirtymiseen.

Toteutuksessa käytettiin työnantajaorganisaatioille suunnattua Rekrytaitoja yrityksille! –valmennussarjaa, jossa tarjottiin koulutusta rekrytointiprosessin kaikkiin vaiheisiin sekä luonnollisesti opiskelijoille ja muille työnhakijoille järjestettiin omat valmennuskertansa. Pohjois-Karjalassa järjestettiin yrityksille parisenkymmentä valmennustilaisuutta, niin Joensuussa, Pielisen Karjalassakin (Lieksa, Nurmes) kuin myös Keski-Karjalassa (Kitee). Toimme tuulahduksia teknologian mahdollisuuksista kun esimerkiksi virtuaaliteknologiasta pidettiin työpajasarja, joissa yrityksille haluttiin tuoda tuntumaa hyödyntää 360-videotallenteita ja virtuaalisimulaatioita rekrytointihaastatteluissa, yritystilojen esittelyssä turvallisesti ja ennakkoon tai hakijan osaamisen arvioinnin tueksi.

Valmennustyöllä on testattu hankkeessa laadittuja pedagogisia ratkaisuja ja niitä on edelleen kehitetty iteratiivisesti Karelia-amk:ssa toimintamallia varten, jotta opiskelijoiden siirtyminen opinnoista työelämään olisi sujuvaa. Tätä nivelvaihetta varten hankkeessa tehdyssä kehittämistyössä elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välillä on myös inhimillistä vaikutusta kohdistuen valmistuvien opiskelijoiden elämänhallintaan.

Rekrytaitoja yrityksille! –valmennussarja sai hyvää palautetta yrittäjiltä. Kuva: Kirsi Taskinen.

Ikuisuuskysymyksiä ei ole – on vain tartuttava toimeen

Korkeakoulutuksessa koetaan toisinaan haasteena yhdistää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta opetukseen. Integraation hyödyt tunnustetaan, mutta käytäntö on hankalampaa. SMErec-hankevalmistelussa päätettiin tietoisesti toimia tavoitteellisesti ja saada kehittämistyön hyödyt jo hanketoteutuksen aikana osaksi koulutuksen sisältöjä ja näin tuottamaan lisää ajankohtaista osaamista opetussuunnitelmiin. Rekrytaitojen paraneminen on jokaista koskettava aihe, joten tarttumapintaa hankkeen teemaan löytyi niin tietojenkäsittelyn kuin sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen näkökulmista. Hanketoteutukseen sitoutui opettajia, jotka halusivat kasvattaa substanssiosaamistaan ja työelämäverkostojaan ja samalla antaa asiantuntijuuttaan hankkeelle.

Kun opettajat olivat mukana jo suunnittelemassa hanketta, he myös hankkeen toiminnan aikana edistivät asiasisältöjen käsittelyä opetuksessa. Esimerkiksi Karelia-amk:n ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittavia opiskelijoita kiinnosti onnistuneiden rekrytointien teema. Hankkeen aikana valmistui kuusi (6) YAMK-opinnäytetyötä, joiden kehittämistehtävinä valmistui yrityksille sovellettavia ohjeita työkaluiksi rekrytointiprosessin eri vaiheisiin. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat olivat myös mukana varsinaisessa kehittämistyössä niin virtuaaliteknologioiden teknisissä ratkaisuissa kuin myös menetelmien laadinnassa yrityksille soveltuviin työkaluihin.

Palvelurakennetta luomassa

Karelia-amk:n vastuulla toteutui ura- ja rekrytointipalvelumalli ammattikorkeakouluihin, ja se tarjoaa työkaluja opiskelijan työelämään siirtymistä tukevien urataitojen valmennukseen.

Hankkeen aikana luotiin uusi, ainutlaatuinen digitaalinen työkalu (Rekrytointityökalu mikroyrityksille) yrittäjien rekrytointiosaamisen tueksi ja avuksi rekrytointiprosessiin. Yrittäjillä ja yritysasiantuntijoilla on nyt työkalu, joka auttaa heitä onnistumaan rekrytoinneissa.

Vastaavasti ammattikorkeakoulujen tarpeisiin on luotu Virtual CV. Virtual CV on sähköinen opiskelijan kehitystä seuraava työkalu, johon opiskelija pystyy päivittämään kompetenssinsa ja linkittämään esimerkiksi video CV:n. Rekrytoiville tahoille pystytään kohdentamaan työntekijöiden hakua halutuilla kriteereillä. Toteutus tukee koko opintojen mittaista rekrytointiprosessia, sillä rekrytoivat tahot pystyvät seuraamaan potentiaalisten opiskelijoiden kehitystä, kun opiskelija päivittää profiiliaan osaamisen karttuessa.

Hyvä kello kauas kaikaa

Suorat kontaktit opiskelijoiden ja yritysten välillä mahdollistettiin useissa verkostoitumistyöpajoissa. Pajoista tuli erinomaista palautetta osallistujilta, ja niitä toivottiin lisää. Osaavasta työvoimasta on pula ja yritykset näkevät opiskelijoiden poluttamisen harjoittelujen, kesätöiden ja osa-aikatyön kautta erittäin relevantiksi tavaksi sitouttaa yritysten tarpeisiin sopivimpia uusia työntekijöitä – alalla kuin alalla

Kiitosta kuului myös yritysvertaistarinoista. Jokaiseen yrityksille suunnattuun valmennukseen pyydettiin asiantuntijaroolissa eri yritysten hr-toiminnasta vastaavat henkilöt kertomaan käytänteistään. Osallistuvat yritykset saivat koulutusaineiston lisäksi käydä keskustelua ja oppia toisiltaan sekä viedä omaan yritykseen kehittämisaihioita.

Esimerkiksi seuraavien yritysten kanssa saatiin aikaan konkreettisia tuloksia rekrytointeihin tai rekrytointiosaamiseen liittyen:

Belgian benchmarking-matkalla mukana olivat Anu Savolainen, (Cobham Mast Systems) ja Suvi Toivola (Puhdas Ilo Oy). Yritykset pääsivät World Cafén yhteydessä tapaamaan belgialaisia kollegoita sekä vaihtamaan hyviä käytäntöjä. Lisäksi belgialaisen partnerimme johdolla he pääsivät oppimaan uutta employer branding -teemasta.

Fastroi Oy sai hankkeen aikana rekrytointiin uusia työkaluja ja vahvistusta yrityksen hr-osaamiseen ja työnantajamielikuvan rakentamiseen. Verkostoituminen alan opiskelijoiden kanssa on taannut yhteydet potentiaalisiin työnhakijoihin.

Silenna Oy paransi työnantajamielikuvaansa ja loi verkostosuhteita potentiaalisiin rekrytoitaviin. Yritys sai hankkeen vaikutuksesta osaavaa työvoimaa sekä verkostoitui alueen muiden toimijoiden kanssa.

HR Consulting Oy hyötyi erityisesti uusien teknologioiden oppimisesta ja niiden soveltamismahdollisuuksista rekrytointiprosessissa. Lisäksi yritys verkostoitui alueen muiden yritysten kanssa ja sai lisäarvoa toimintaansa vertaisoppimisesta.

Metallityö Mutanen Oy sai hankkeen vaikutuksesta osaavaa työvoimaa sekä tietämystä työntekijän palkkaamisesta, työnantajana toimimisen vastuista ja velvoitteista sekä hyvän työsopimuksen periaatteista.

Asiakkailta ja sidosryhmiltä kerättiin suullista, välitöntä palautetta tapahtumien yhteydessä sekä käydyissä keskusteluissa, joiden perusteella muokattiin ketterästi palvelujen sisältöä ja suunniteltiin uutta toimintaa.

Työkaluja käytännön tarpeisiin

Voit lukea tarkemmin kehittämistyöstämme rekrytointien onnistumiseksi nettisivuiltamme www.smerc.karelia.fi tai julkaisustamme Rekrytoisitko kunnolla?

Avoimet verkkosivut tarjoavat helposti ja aika- & paikkariippumattomasti yrityksille, uraohjaajille, työnhakijoille tietoa ja osaamista rekrytointien onnistumiseksi niin videoin, podcastein kuin hankkeen toteutuksen aikana tehdyin ajankohtaisartikkelein.

Teksti: Marja-Liisa Ruotsalainen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu