Pitchaustaitoja naisyrittäjille ja yrittäjiksi aikoville
Satu Mustonen
Monenlaista sanaa tarjotaan tilanteelle, jossa yrittäjä kertoo lyhyesti ja ytimekkäästi omasta yrityksestään, tuotteestaan tai palvelustaan. Yritysesittely, myynti- ja markkinointipuhe ovat tuttuja termejä lähes kaikille. Viime vuosina Suomessa on alettu käyttämään laajemmin termiä ”pitchaus”, joka on tullut puhekieleemme englanninkielisestä verbistä ”pitching”. Erilaisiin liikeideakilpailuihin on yleisesti sisällytetty pitchausosio, jossa osallistuja esittää oman ideansa kisan tuomaristolle mahdollisimman tiiviisti ja joukosta erottautuen. Televisiosta tutut ohjelmat, kuten amerikkalaisen ABC-tuotantoyhtiön ”SharkTank” eli kotoisasti suomennettuna ”Leijonan luola” – ohjelmaformaatti perustuu ohjelmaan osallistuvien yrittäjien pitchaamiseen. Hyvin pitchattu idea herättää enkelisijoittajien mielenkiinnon pohtimaan, onko yritysidea niin hyvä, että siihen kannattaisi sijoittaa omia varojaan. Yritysidean ydinajatuksen kirkastaminen ja suullinen esittely vain muutamassa minuutissa on taitolaji, jota kannattaa harjoitella.
Mitä, kenelle ja miten
”Oikeastaan pitchauskin on vuorovaikutusta, ei vain esittäjänsä oma show”, tiivisti kouluttaja Mirja Ulmanen Koulutus- ja kehittämispalvelut Mirja Ulmanen Oy:stä. Valtakunnallisen Yrittäjän päivän kunniaksi Spark Joensuussa järjestettiin naisyrittäjille ja yrittäjyyttä harkitseville pitchaustaitovalmennus. Valmennuksen tavoitteena oli antaa eväitä vaihteleviin tilanteisiin sopivien esittelypuheiden valmisteluun , ja lisätä osallistujien itsevarmuutta pitchata kouluttaja Ulmasen oppeja hyödyntäen. Bonuksena valmennukseen osallistujille tarjoutui mahdollisuus verkostoitua työpajatyöskentelyn lomassa. Painopiste työskentelyssä oli vuorovaikutuksella ja tiedonvaihdolla, jotka Petra Manner mainitsee opinnäytetyössään työpajatyöskentelymetodin keskeisiksi käsitteiksi (Manner, 2016, 10).
Osallistujat saivat alkuun mahdollisuuden kokeilla itsensä esittelyä kahdenkymmenen sekunnin tutustumiskierroksella. Lyhyessä ajassa on tärkeintä miettiä, millaisen vaikutelman haluan kuulijoille antaa. On aina tiedettävä, kenelle puhuu, sillä samaa esittelyä ei kannata käyttää kaikille kohderyhmille. Oman nimen ja yrityksen nimen kertomisen lisäksi lyhyessä ajassa on hyvä osata jo myydä omaa osaamistaan. ”Miten jäädä kuulijan mieleen?” on pohtimisen arvoinen kysymys, kun rakentaa omaa esittelyään. Myös katse, keho, apuvälineet ja äänenkäyttö on osa hyvää esitystä.
Kuva 1. Hyvän esityksen elementit. Mirja Ulmanen, valmennuksen koulutusmateriaali 5.9.2020.
Ja sitten töihin!
Valmennuksessa käytiin läpi pitchauksen suunnittelua helpottavia kysymyksiä ja annettiin esimerkki esittelypuheen rakenteesta. Suunnittelu ja harjoittelu, terävä aloitus, joukosta erottautuminen, ytimekkyys, yleisön huomioiminen ja konkreettisen edun tai hyödyn tarjoaminen olivat tärkeimmät sisältövinkit. Tämän jälkeen osallistujat valmistivat pienryhmässä oman pitchauksensa. Sisältö on tärkeä, mutta sitäkin merkityksellisempää on, että esittelyssä pärjää parhaiten olemalla oma itsensä.
Roolit sovittiin pienryhmissä: kuka esittää, kuka kuvaa esityksen esittäjän älypuhelimella ja kuka kellottaa esityksen. Esitykselle annettiin aikaa kaksi minuuttia. Osallistujat häikäisivät rohkeudellaan pitchata ja erityisesti ottaa vastaan palautetta, jota annettin jokaiselle esityksen jälkeen. Pithausesitykset videoitiin, jotta esittäjä saattoi katsoa itse oman esitykseensä myöhemmin. Valmennuksen parasta antia järjestäjälle oli nähdä ja tuntea se vilpitön innostuneisuus, joka valmennettavissa oli. Aamun esittelykierroksen ja harjoitellun pitchauksen välillä havaittiin kehittymistä monen kohdalla, joten kouluttajan taidot vakuuttivat järjestäjät. Osa valmennettavista kuvasi oman esittelynsä uudestaan valmennuksen jälkeen ja jakoi sen valmennusryhmäläisille saadakseen lisää kehittävää palautetta. Lyhyessä ajassa ryhmään syntyi siis luottamuksellinen ilmapiiri.
Kuva 2. Pitchaustaitoja harjoiteltiin pienryhmissä. Kuva: Satu Mustonen.
Mitä tästä eteenpäin?
Pitchausvalmennuksen toivottiin madaltavan osallistujien kynnystä hakea W-Power yritysideakilpailuun, jonka pohjana on käytetty Karelia-ammattikorkeakoulussa kehitettyä Draft-ohjelmaa. Kilpailukategoriat ovat laadittu tukemaan naisyrittäjyyttä. Hakijatiimin jäsenten tulee asua tai toimia vakituisesti Pohjois-Karjalan maakunnassa. Tiimin koko on 1-5 henkilöä.
Hakija voi osallistua esittämällä täysin uuden palvelu- tai tuoteidean. Vaihtoehtoisesti hakija voi esitellä ideansa oman yritystoiminnan kansainvälistymiseen, tai naisyrittäjyyttä tukevan idean tai toimintamallin. Hakemuksia otetaan vastaan 28.10.2020 asti, jonka jälkeen alkaa jatkoon päässeiden hakijoiden valmistautuminen varsinaiseen pitchauskilpailuun. Kilpailu tapahtuu verkossa 30.11. ja siihen valitaan hakemuksista enintään 15 ideaa.
Tuomaristo valitsee pitchausten perusteella 1-4 voittajatiimiä, joiden kesken max. 6 000 euron voittosumma jaetaan. Voittosumman jako perustuu tuomariston arvioon ja voitto-osuudet voivat vaihdella tiimeittäin riippuen idean toteuttamisen vaatimuksista. Voittajille tarjotaan myös mahdollisuus osallistua heille kohdennettuun yritysneuvontapalveluun. Kilpailun järjestäjät sopivat voittaneiden henkilöiden /tiimien kanssa 31.12.2020 mennessä, miten voittosumma hyödynnetään idean testaukseen.
Kolmivuotinen kansainvälinen W-Power hankkeen on rahoittanut Pohjoisten ja Arktisten alueiden rahoitusohjelma 2014-2020. Hankkeessa tuetaan naisia, jotka haluavat yrittäjiksi, autetaan tunnistamaan jo olemassa olevien yritysten liiketoimintapotentiaalia esimerkiksi yritysideakilpailuja järjestämällä. W-Power tarjoaa naisyrittäjille mahdollisuutta verkostoitumiseen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tätä varten hanke on aloittanut vertaismentorointiohjelman, johon osallistuvat yrittäjät saavat apua vertaiseltaan oman liiketoiminnan kehittämisessä.
Teksti: Satu Mustonen, projektikoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet
Manner, P. 2016. Osallistavat työpajamenetelmät Case: Martela pelisääntötyöpaja monitilatoimistoon. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. Muotoilu- ja taideinstituutti. Muotoilun koulutusohjelma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016072113602 17.9.2020