Tulevaisuus ei muutu todeksi ilman tekemistä – hyvinvointialallakaan
Marketta Hämäläinen, Anssi Kekkonen, Anneli Muona
Tulevaisuutta on hankala ennustaa, mutta ennakointitietoa voi kerätä monella tavalla. Ennakointitietoa taas voidaan hyödyntää vaikkapa liiketoiminnan kehittämisessä. Karelia-ammattikorkeakoulun TKI-hanke Hyvinvointialan kumppanuuksilla vaikuttaviin palveluihin, eli tuttavallisemmin VaPa, pyysi liiketalouden opiskelijoita kirjoittamaan tekstejä tulevaisuuden skenaarioista.
Toimeksiannossa pyydettiin luotaamaan tulevaa erityisesti hyvinvoinnin näkökulmasta. VaPa-hankkeessa pyritään luomaan hyvinvointialan yksityisten toimijoiden välille verkostoja, joissa luodaan uusia ja uudenlaisia asiakaslähtöisiä palveluketjuja sekä toteutetaan digitaalisia palvelukokeiluja. Alan uudistumista tuetaan paitsi huomisen, myös 10-20 vuoden päästä odottavaa palveluntarvetta varten. Siksi opiskelijoiden näkemystä tulevaisuuden trendeistä pidettiin tärkeänä.
Liiketalouden opiskelijoiden tekstit muodostavat osan hankkeessa mukana olevien hyvinvointialan toimijoiden kanssa hyödynnettävästä ennakointitiedosta. Myös asiakasraateja palvelutarpeen kartoittamiseksi järjestetään hankkeen aikana.
Opiskelijoiden teksteissä käytiin läpi mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja niin uhkien kuin mahdollisuuksienkin kautta.
Monet opiskelijoista olivat valinneet tausta-aineistokseen sattumalta Demos Helsingin julkaiseman ja verkosta löytyvän Terveys 2050 -julkaisun (Koponen & al. 2015), jossa on esitetty neljä terveyden ja valinnanvapauden tulevaisuusskenaariota (kuva 1). Skenaarioiden yhdistelmistä on luotavissa erilaisia yhteiskunnan suhtautumistapoja, jotka kaikki toteutuessaan edistäisivät väestön terveyttä ja toimintakykyä, mutta sisältävät omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Kansalaisvetoista painotusta edustavat kyvykkäiden demokratia ja avoin terveys. Yhteiskuntamallissa kansalaiset osallistuisivat terveyspalveluiden tärkeysjärjestyksestä päättämiseen ja luovuttaisivat terveystietojaan vaikkapa mittausteknologian kautta.
Merkityksellisyyden edistämistä korostavia skenaarioita ovat jo mainittu kyvykkäiden demokratia ja uuskuuselainen yhteiskunta, jossa terveydenhuollon haasteita käsitellään yhteisinä asioina ja niitä pyritään ratkaisemaan kollektiivisesti. Hyvinvointi nähdään yhteiskunnan menestymisen ja toimivuuden kannalta keskeisenä rakennusaineena.
Älykkään ennaltaehkäisyn painotus taas näkyy sekä älykkään ennaltaehkäisyn että sankarilääkäreiden skenaariossa. Sankarilääkäriskenaariossa asiantuntijoiden valta korostuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Instituutiovetoista yhteiskuntaa rakentaisivat kollektiivisen uuskuuselaisuuden ja asiantuntija- sekä auktoriteettivaltainen sankarilääkärit-skenaario.
Terveys 2050-julkaisu siis tarjosi sitä pohja-aineistonaan hyödyntäneille opiskelijoille hyvän työkalun jäsentää ja pohtia tulevaisuuden kehityskulkuja.
Kuva 1. Neljä terveyden ja valinnanvapauden tulevaisuusskenaariota. Mukaellen Koponen & al. 2015, 18).
Karelia-ammattikorkeakoulussa liiketalouden koulutuksessa syksyllä 2020 aloittaneille opiskelijoille siis annettiin toimeksianto nimellä ”Ennakoiva riskienhallinta – ennusta tuleva etukäteen – varaudu”. Oppimistehtävässä pyydettiin kuvaamaan tulevaisuutta hyvinvoinnin näkökulmasta. Kirjoitetuista pohdinnoista on tehty sanapilvi, josta ilmenee termien esiintyvyys oppistehtävän käsitellyssä. Mitä enemmän painotusta, sitä kookkaampi sana (kuva 2).
Kuva 2. Tulevaisuuden hyvinvointia kuvaava sanapilvi on koostettu opiskelijoiden pohdinnoista.
Oppimistehtävissä parhaiksi tavoiksi varautua tulevaan nähtiin sopeutuminen uusiin teknologioihin, tekoälyyn ja digitaalisuuteen:
”Digitaalisen osaamisen kelkasta ei kannata tässä vaiheessa pudota, sillä tulevaisuudessa siihen on vaikea päästä enää mukaan. Mooren lain mukainen noin joka toinen vuosi kuluttajahintaisten prosessorien transistorien määrä kaksinkertaistuu”.
”Teknologia tulee kulkemaan ihmisen kanssa käsi kädessä jatkossa; Tärkeää tasapainon löytyminen teknologian hyödyntämiseen siten, että ihmiset hyväksyvät ja pitävät teknologiaa järkevänä toimenpiteenä. Teknologiaa tulee hyödyntää työpaikkoja säästäen”.
”Tekoäly tunnistaa kasvojen skannauksella kaupassa, jolloin ei tarvita enää rahaa tai luottokorttia. Tekoäly tunnistaa sairaudet jo ennen kuin itse edes tiedämme niistä”.
Teknologian kehittyessä ja tiedon määrän kasvaessa tietoturvan rooli korostuu:
Tietojen suojaamisessa / tietoturvassa pitäisi pysyä teknologian kehityksen edellä eikä jäljessä kuten nykyisin.
Teknologian, robotiikan ja työn muutoksen pelätään vievän ainakin nykyisen kaltaiset työpaikat. Työpäivien nähtiin lyhenevän, kun robotit hoitavat yksinkertaiset työtehtävät. Teknologian ja robotiikan kehityksen arveltiin toisaalta nostavan ihmisläheisyyden ja hoivan arvoa:
”Robotit ja keinoäly voivat toimia apuna ja tukena, mutta tulevaisuudessa arvostetaan ihmisläheistä, ihmiskontaktein tapahtuvaa palvelua, hoitoa ja hoivaa. Robotti ei voi tarjota vielä empatiaa. Viihtyvyys, hyvinvointi ja kiireettömyys valtteina. On ennustettu, että 1/5 osa hoitotyöstä korvautuu roboteilla”.
”Ihmiset haluavat koko ajan vaivattomampia, sekä nopeampi palveluja itselleen. Nappia painamalla ja tekoälyä hyödyntämällä koti kuntoon, robottiauto liikkeelle, työviikko 20 h.”
Sosiaalisen median nähtiin lisäävän lasten, nuorten ja työikäisten mielenterveysongelmia.
”Puhelin ja sosiaalinen media, ylikuormittuminen tulevat lisäämään mielenterveysongelmia, paniikkihäiriöitä, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, masentuneisuutta, ahdistusta ja yhä nuoremmilla havaitaan erilaisia mielenterveysongelmia”.
Erityshuomiota haluttiin kohdistaa ikääntyneeseen väestöön ja lapsiin. Myös ylipainoisuuden vähentäminen nähtiin tärkeäksi samalla, kun teknologia helpottaa elämää ja vähentää hyötyliikuntaa. Lapsien kohdalla pelillistämistä ja teknologiaa ajateltiin käytettävän liikunnan lisäämiseen.:
”Vanhempi väestö, jolla on ostovoimaa, haluaa konkreettista tekemistä ja toimintaa sekä virkistystä (ei niinkään mobiilisovelluksia).
”Liikkuminen ja ihmisten liikkeelle saaminen on entistä tärkeämpää ja siihen tulisi aktiivisemmin vaikuttaa esim. pelit enemmän liikunnallisia. 20 vuodessa ylipainoisten määrä kasvaa. Näyttöpääte ja etätyö tuo TULE -sairauksia. Eliniän odote kasvaa. Lasten liikuntaan tarvitaan innostavia ideoita”.
Yllättäviäkin näkökulmia nostettiin esille ja tietenkin myös korona ja sen vaikutukset nousivat esille useassa tekstissä:
”Mitä vaikutuksia on sillä, jos maapallon ulkopuolelta löytyy elämää”?
”Pandemia opetti lisäämään omavaraisuusastetta ja uusi normi tulee olemaan kasvomaskien käyttö. Napajäätiköiden sulaminen vapauttaa ikijäässä säilyneitä viruksia ihmisten pariin”.
” kierrätys ja kestävät ratkaisut pitäisi nostaa kunniaan”.
Tehtävää tehneitä opiskelijoita haastateltaessa yllättävää oli, että tulevaisuuteen liittyviä oppimistehtäviä ei heillä ole aiemmin ollut. Tehtävä koettiin tärkeäksi myös opiskelun ja hanketyön yhdistämisen näkökulmasta. Tulevaisuuden työtehtävissä hanketyö korostuu. Tehtävä herätti miettimään tulevaisuuden työelämää ja työmarkkinoita uudella tavalla; myös työuran kannalta. Oppimistehtävä koettiin kaiken kaikkiaan mielenkiintoisena.
Tulevaisuus voi olla joko paratiisi tai katastrofi. Molempia vaihtoehtoja tarjottiin.
Tulevaisuus on siis tekemistä vaille valmis!
Teksti:
Marketta Hämäläinen, harjoittelija, YAMK-opiskelija, Karelia-ammattikoreakoulu
Anssi Kekkonen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Anneli Muona, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Koponen, J., Korhonen. S., Lahtinen, V., Leppänen, J., Neuvonen, A., Parkkinen, M., Parkkinen, M. & Sandelin, I. 2015. Terveys 2050 – Neljä skenaariota ihmislähtöisestä terveydestä ja valinnan vapaudesta. Demos Helsinki. https://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/terveys-2050-nelja-skenaariota-ihmislahtoisesta-terveydesta-ja-valinnanvapaudesta/