Virtuaalinen todellisuus osana rakennussuunnittelua
Ville Mertanen
Virtuaaliteknologialla on mahdollista luoda realistisia ja havainnollistavia virtuaalisia tiloja jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Arkkitehtisuunnittelussa tämä tarjoaa sekä tilaajalle, että suunnittelijalle täysin uudenlaisen mahdollisuuden päästä hahmottamaan suunnittelukohde. VR-lasien avulla suunniteltu ympäristö on mahdollista nähdä realistisena ympärillä ja ne mahdollistavat vapaan liikkumisen mallissa.
Karelia-ammattikorkeakoulu toteutti osana Puurakentaminen – Rakentamisen Vähähiiliset Ratkaisut- hanketta yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy:n kanssa pilotin VR-teknologian hyödyntämisestä. Pilotissa virtuaalitodellisuuteen liittyvää osaamista kasvatettiin ensin kahdella kaikille avoimella asiaan liittyvällä työpajalla. Tämän jälkeen Arcadia Oy:lle mahdollistettiin hankkeen toimenpiteenä Karelia-ammattikorkeakoulun VR-mallin tarkasteluvälineistön käyttäminen rakennuksen suunnitelmien visualisoinnin apuna. Käytettävät ohjelmistot ja muut laitteistot olivat Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy:n hankkimia. Tästä toimenpiteestä saatiin kahdensuuntaista hyötyä, sillä se mahdollisti ensimmäisten mallien tarkastelun yritykselle ilman investointeja ja toisaalta Karelia-ammattikorkeakoululle saatiin tietoa VR-laitteistojen soveltumisesta ja käyttämisestä osana arkkitehtisuunnittelua.
Pilottikohteeksi valikoitui Karsikon uusi koulukeskus. Arcadia Oy toteutti VR-mallin arkkitehtisuunnitelmiensa pohjalta.
”VR-mallin luominen oli jopa yllättävän sujuvaa nykyisillä ohjelmistoilla. Esimerkiksi seinäpintojen ja kalusteiden materiaalit pitää joka tapauksessa määrittää suunnitelmiin kustannuslaskentaa varten. Malliin kerran oikein syötettynä tieto menee samalla myös VR-malliin”, toteaa Arcadia Oy:n arkkitehti ja varatoimitusjohtaja Jesperi Vara.
Karsikon koulun havainnekuva. Kuva: Arcadia Oy.
Pilotoinnin tavoitteena oli, että valmista virtuaalimallia olisi voitu esitellä VR-lasien avulla tilaajalle ja tuleville käyttäjille. Kokemuksia tiloista sekä virtuaalimallista olisi kerätty ja niistä olisi koostettu yhteenveto, minkä pohjalta olisi ollut vielä mahdollisuus tehdä muutoksia suunnitelmiin. Vallitsevasta korona-tilanteesta johtuen tällaisen tilaisuuden järjestäminen ei ollut kuitenkaan mahdollista.
Toteutettua VR-mallia voitiin kuitenkin hyödyntää käyttäjien osallistamisessa mallista otettujen havainnekuvien kautta. Pilotoinnista opittiin, että nykyisillä työkaluilla VR-mallin tekeminen osana arkkitehtisuunnittelua ei ole normaalista tietomallintamisesta niinkään erillinen kokonaisuus vaan sen luominen on itseasiassa erittäin sidoksisissa normaaliin tietomallin luomiseen ja havainnekuvien toteuttamiseen. Pilotti osoitti käytännössä, että virtuaalimallin toteuttaminen arkkitehtitoimistolle on toimiva ratkaisu ja mahdollisesti myös kustannustehokkaampaa kuin se, että VR-mallin toteuttaisi ulkopuolinen yritys.
Karelia-ammattikorkeakoulun näkökulmasta pilotti syvensi tietämystä virtuaalisen todellisuuden hyödyntämisestä osana rakennussuunnittelua. Pilotin kautta hankittua oppia sekä prosessin aikana tuotettua materiaalia pystytään hyödyntämään myös osana normaalia opetusta.
Teksti: Ville Mertanen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu