Kansainvälinen osaaja työhön

Kirsi Autio, Sini-Tuuli Saaristo, Kaisa Peuhkurinen

Karelia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat sitoutuneet edistämään koulutusperäistä maahanmuuttoa ja korkeasti koulutettujen kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Itä-Suomessa. Alueella tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälistä osaamista, verkostoja ja globaalia yhteistyötä. Samaan aikaan valtakunnan tasolla tilastotiedot osoittavat suuren eron työllistymisen osalta suomalaistaustaisten ja ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden välillä. Etenkin Euroopan ulkopuolelta tulleiden korkeakoulututkinto-opiskelijoiden on haastavaa löytää ja pitää saamansa työpaikka Suomessa. (Opetushallitus 2020)

Kansainvälisten osaajien uraohjaus-, koulutus- ja valmennuspalveluita lähdettiin kehittämään jo vuonna 2018 Karelia-amk:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteisessä KOVAT – kansainvälinen osaaja työhön -hankkeessa. Hankkeen työskentelyssä huomioitiin kohderyhmän erityistarpeet yhdistettynä maakunnassa havaittuihin osaamistarpeisiin. Tavoitteena oli helpottaa yritysten ja osaavan työvoiman kohtaanto-ongelmaa ja vastata kansainvälisten osaajien toiveeseen työelämässä tapahtuvasta kielivalmennuksesta, ammatillisen osaamisen ja työelämätaitojen kehittämisestä suomalaisessa kontekstissa (Kaarniemi 2019). Pitemmän aikavälin tavoitteena hankkeessa oli mahdollistaa entistä useamman alueen korkeakouluista valmistuneen tai alueelle muutoin muuttaneen korkeakoulutetun kansainvälisen osaajan työllistyminen ja jääminen Pohjois-Karjalaan.

Työllistymisen kynnystä matalammaksi

KOVAT-hankkeessa oli kaksi kehittämiskärkeä:

  1. Kansainväliset osaajat yrityksiin -taitovalmennukset, jossa tavoitteena oli pilotoida yrityksissä tapahtuvaa, kansainvälisen henkilöstön rekrytointia ja perehdytystä tukevia palveluita
  2. Kansainvälisten osaajien palvelupolut, työllistyminen ja uraohjauksen kehittäminen, jossa tavoitteena oli kansainvälisten työnhakijoiden työelämä- ja työnhakutaitojen sekä verkostojen kehittäminen yhteistyössä alueen toimijaverkoston kanssa.

Hankkeen toteutukseen kuului keskeisesti tiivis verkostoyhteistyö kansainvälisten osaajien työllistymistä edistämiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi hanke toimi yhteistyössä 24 alueen yrityksen ja useiden eri sidosryhmien kanssa. Tämän lisäksi hanke tavoitti monipuolisesti yrityksiä Pohjois-Karjalan alueella ja kaiken kaikkiaan hanke kontaktoi 53 eri toimialan ja kokoluokan yritystä. Pääosin yhteistyötä tehtiin IT-konsultointiin ja -palveluihin sekä sovelluksiin ja ohjelmistoihin keskittyneiden yritysten kanssa. Lisäksi hankkeen toimintoja markkinoitiin eri yhdistyksille, järjestöille, kehittämisyhtiöille sekä toimijoille, jotka tavoittavat yrityksiä sekä kv-osaajia omien verkostojensa kautta.

Yhteistyön kannalta hedelmällisintä olivat kasvokkain tapahtuva verkostoituminen ja henkilökohtaiset tapaamiset. Vuoden 2020 aikana COVID-19 pandemia haastoi yhteistyön tekemistä, sillä verkostotapahtumien ja muiden tilaisuuksien peruuntumisen takia alueen yrityksien, toimijoiden ja kv-osaajien tavoittaminen kasvokkain ei ollut enää mahdollista. Kv-osaajien rekrytoinnit keskeytyivät useissa yrityksissä pandemian vuoksi, jolla oli myös suoria vaikuttanut hankkeen toimintoihin. Tämän myötä verkostoitumista ja yritysten kontaktointia jatkettiin virtuaalisesti ja puhelimitse sekä tapaamiset järjestettiin verkkoyhteyksien välityksellä.

Vuoden 2020 haasteista huolimatta hanke tavoitti toimiaikana yli 200 kansainvälistä osaajaa.  KOVAT-hanke tuotti konkreettisia toimintatapoja korkeasti koulutettujen kansainvälisten osaajien uraohjaukseen ja sekä yritysten rekrytoinnin ja perehdytysprosessien tueksi.

Suomea ympäristössä -kurssilla suomen kielen opettajat Kaisa Peuhkurinen ja Virpi Moilanen opettavat kieltä tutustumalla Joensuun kaupungin historiaan ja nähtävyyksiin pyörälenkin lomassa. Kuva: Sini-Tuuli Saaristo.

Kielivalmennukset yrityksissä perehdytyksen ja sitoutumisen tukena

Yrityksissä toteutettavat taitovalmennukset muotoutuivat hankkeen aikana kielivalmennuksiksi. Räätälöityä kielivalmennusta toteutettiin kahdessa yrityksessä, Blanccossa ja Fastroilla, sekä Siun sotella yhteensä vajaalle 20 eri osallistujalle. Tavoitteet ja sisältö sovittiin alkukartoituksen ja alkukeskustelun yhteydessä, ja ne muotoituivat sekä yrityksen että valmennukseen osallistuvien työntekijöiden omista tarpeista käsin. Alkukartoitukseen kuului myös varjostus, jossa kielivalmentajat seurasivat osallistujien työpäivää sovitun ajan. Varjostus osoittautui tärkeäksi valmennuksen suunnittelussa. Se auttoi määrittelemään tavoitteita ja antoi valmentajille arvokasta tietoa yrityksen kieliympäristöstä sekä autenttisista viestintätilanteista työpaikalla. Yritysten tarpeet liittyivät olennaisesti siihen, että työntekijöitä haluttiin auttaa sitoutumaan työyhteisöön ja asettautumaan Pohjois-Karjalaan. Yritysten huolena on usein osaajien pysyminen alueella, ja kielivalmennus nähtiin yrityksissä yhtenä pitovoimatekijänä. Osallistujat itse halusivat saada varmuutta ja rohkeutta käyttää suomen kieltä arkisissa tilanteissa.

Englanniksi työskentelevissä yrityksissä valmennuksen sisältöinä olivat erilaiset arjen kielenkäyttötilanteet, mm. esittäytyminen, työpaikan viestintätilanteet, ruokailu työkavereiden kanssa, kahvitauolla juttelu ja erilaiset asioimistilanteet, esim. kaupassa käynti. Siun sotella lääkäreiden valmennuksessa keskityttiin asiakas- ja muihin vuorovaikutustilanteisiin ja kirjaamiseen. Valmennukset toteutettiin yritysten tiloissa ja etävalmennuksena Teamsissa. Osana valmennusta käytiin myös ostoksilla kodinkoneliikkeessä ja marketissa sekä kahvilassa. Valmennusta oli 50 tuntia, ja se toteutettiin yrityksissä 5–6 kuukauden aikana. Tapaamisia oli noin kaksi kertaa viikossa, ja tapaamiset kestivät 1–2 tuntia.

Valmennuksen onnistumisen edellytyksenä oli tiivis yhteistyö yrityksen kanssa. Osallistujat arvostivat sitä, että kieltä oli mahdollista oppia työaikana ja että työnantaja suhtautui kielenopiskeluun kannustavasti. Yritys oppimisympäristönä antoi valmennuksen sisällölle autenttisen taustan, kun kieltä opiskeltiin ympäristössä, jossa sitä oli tarkoitus myös käyttää. Autenttisuus ja toiminnallisuus osoittautuvat valmennuksessa tärkeiksi. Antoisimpia oppimiskokemuksia syntyikin arkisissa kahvitteluhetkissä ja markettikäynneillä – niissä tilanteissa, joissa kielellä toimittiin, tehtiin ja saatiin aikaiseksi jotakin. Osallistujat itse kokivat, että he rohkaistuivat käyttämään kieltä aiempaa enemmän.

Hankkeessa kertyneitä kokemuksia tarpeiden kartoittamisesta, toiminnallisesta opetuksesta ja autenttista kieliympäristöä hyödyntävästä toimintatavasta on tarkoitus käyttää jatkossa erilaisten koulutusten suunnittelussa. Niin ikään kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelujen tukena kielivalmennuksellinen tuki yrityksen toimitiloissa voisi edesauttaa hyvän harjoittelukokemuksen syntymistä ja alusta asti toimivaa vuorovaikutusta työyhteisön kanssa.

Uraohjaus ja työllistymisen edistäminen

Hankkeen koulutuksiin ja valmennuksiin osallistui arviolta 250 henkeä, ja erityisesti lyhyet teemallisesti täsmälliset koulutukset vetivät laaja-alaisesti osallistujia mukaan. Kohderyhmänä olivat pääasiassa kansainväliset osaajat itse, mutta myös yrityksille järjestettiin koulutusta muun muassa kielitietoisuudesta ja selkeästä viestinnästä sekä inkluusion merkityksestä työpaikoilla.

Hankkeen tuloksena uraohjauksen koulutukset, menetelmät ja aineistot uudistuivat ja digitaalinen pedagogiikka nousi keskeiseksi uraohjauksen monipuolistamisen työvälineeksi. Yhteinen uraohjaus konkretisoitui pilottivalmennusten kokemusten ja materiaalin avulla yhteiseksi urakurssiksi DigiCampus-alustalla, jota hyödynnetään niin korkeakoulujen omien kansainvälisten opiskelijoiden uraohjauksessa, SIMHE-ohjaustyössä kuin uudessa MOKOMA-monipaikkainen valmennus asiantuntijatehtäviin korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille -hankkeessa.

Monialainen tiimiharjoittelu avaimena työelämäkontakteihin

Hankkeessa pilotointiin KOVATeam-toimintamalli kahdessa yrityksessä. KOVATeam-mallissa eri alojen kansainväliset osaajat muodostavat yritysten kehittämistarpeita vastaavan osaajatiimin ja toteuttavat yrityksen asettaman kehittämisprojektin monialaisena ja monikulttuurisena lyhyenä työelämäharjoitteluna.

Esimerkiksi Process Geniuksessa tiimin tavoitteena oli lisätä yrityksen suomenkielisten työntekijöiden englanninkielen osaamista. Tehtävänä oli madaltaa kynnystä puhua englantia ja lisätä puhekielen osaamista työtilanteissa. Tiimi toteutti Process Geniuksen henkilökunnalle 10 kerran kielivalmennuksen.  KOVATeamin yhteinen työskentely rakentui tiimin jäsenten erinomaisille tiimityövalmiuksille ja monipuoliselle lingvistiikan, pedagogiikan ja aikuisten ohjauksen osaamiselle monikulttuurisissa ympäristöissä. Process Genius arvioi valmennuksen onnistuneen hienosti ja konkreettiset tulokset henkilöstön rohkeudessa ja taidossa käyttää englantia alkoivat näkyä käytännön työssä, kuten asiakaspalavereissa.

Toiminnallinen suomen kielen opiskelu voi makeimmillaan tarkoittaa lettujen paistoa Kuhasalossa. Kuva: Sini-Tuuli Saaristo.

Molemmissa piloteissa KOVATeam-työskentely toi kansainvälisille osaajille kokemusta suomalaisesta työelämäkulttuurista, kontakteja ja suosittelijoita. Yritykset saivat puolestaan toteutettua nopeasti tarvettaan vastaavan projektin tai kehittämistarpeilleen ratkaisuja. Keskeistä kansainvälisten osaajien työllistymiselle onkin asiantuntijaverkostojen syntyminen, työpaikkojen ja oman alan ammattilaisten tunteminen ja mahdollisuus päästä näyttämään käytännössä osaamistaan.

Entä nyt?

Kansainvälisten tutkinto-ohjelmien määrä on noussut yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa viime vuosina. Myös Pohjois-Karjalassa englanninkielisten tutkintokoulutusten määrä kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana. Opiskelijoiden työllistyminen koulutusta vastaaviin tehtäviin on olennainen ratkaistava kysymys alueella. KOVAT-hanke toi työkaluja ja avauksia, mutta ei tarjonnut tyhjentäviä ratkaisuja kohtaanto-ongelmaan.

Karelia-ammattikorkeakoulussa on sitouduttu jatkamaan pitkäjänteistä SIMHE-vastuukorkeakoulutyötä, jossa tavoitteena on korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden entistä sujuvampien koulutus- ja urapolkujen toteutuminen Itä-Suomessa. Huhtikuussa käynnistyvä MOKOMA-hankkeen koulutus KAVA – asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus kansainvälisille osaajille on seuraava Itä-Suomen korkeakoulujen yhteinen satsaus korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden kielikoulutukseen, osaamisen tunnistamiseen ja käyttöönottoon alueella. KAVA-koulutuksessa hyödynnetään KOVAT-hankkeessa kehitettyjä työkaluja niin korkeakoulutettujen suomen kielen opetuksessa kuin yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä ja viedään yhteistyötä entistä pidemmälle.

Suomen kielen taidon keskeneräisyys nousee edelleen yhdeksi keskeiseksi työllistymisen esteeksi kansainvälisten työnhakijoiden kohdalla. Kieli on kuitenkin kehittyvä taito ja suomen kielen opettelija taitaa usein vähintään kahta tai kolmea muuta kieltä varsin hyvin. Monikielisyyden näkeminen rikkautena sekä suomen kielen taidon näyttäytyminen työssä kehittyvänä osaamisena ovat asenteellisia avaimia, jotka voisimme ottaa käyttöön. Jokainen meistä voi edistää työkaverin suomen kielen kehittymistä pitämällä mielessä yksinkertaiset vinkit arjen tilanteisiin. Samaan aikaan myös meillä on paljon opittavaa moninaisuudesta ja aidosti inklusiivisesta työkulttuurista.

 

Teksti:
Kirsi Autio, lehtori / KOVAT-hankkeen projektipäällikkö
Sini-Tuuli Saaristo, kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin suunnittelija / KOVAT-hankkeen yrityskoordinaattori
Kaisa Peuhkurinen, lehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu

809 Artikkelin näyttökerrat