Työkaluja uraohjaukseen ja oman uran suunnitteluun

Niina Pennanen

Korkeakoulustartti-hankkeessa (ESR 2018-2020) kehitettiin runsaasti uusia menetelmiä ja materiaaleja urasuunnittelun ja ohjauksen tueksi. Kehittämistyössä kohderyhmänä olivat jatko-opintoja pohtivat pohjoiskarjalaiset alle 30-vuotiaat henkilöt. Tuloksena saatiin materiaalipaketti, joka soveltuu monen ohjaustoimijan käyttöön kaiken ikäisten uraohjaukseen.

Hanke toteutui Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Kehittämistyö tapahtui hankkeen uravalmennusryhmien myötä ja siihen liittyi yhteistyötä muiden ohjaustoimijoiden ja työelämän kanssa.

Työkalut nuorten ohjaukseen

Uraohjauksen ja sen uusien menetelmien kehittäminen tapahtui pääosin Korkeakoulustartin uravalmennusryhmien suunnittelun ja toteuttamisen kautta. Hanke järjesti yhteensä 11 avointa valmennusryhmää 18-29 -vuotiaille pohjoiskarjalaisille. Yhteensä noin 150 nuorta osallistui näihin vailla korkeakoulupaikkaa oleville nuorille suunnattuihin valmennusryhmiin. Osa valmennuksista keskittyi nuoren oman tulevaisuuden suunnitteluun ja itselle sopivimman opiskelualan kartoittamiseen, osassa petrattiin yleisiä opiskelu- ja hakutaitoja tulevia korkeakouluvalintoja ajatellen. Valmennuksia vetivät hankkeen työntekijät.

Kehittämistyönä syntyi mm. uusi kokonaisvaltainen uraohjausmalli ja Palaset paikalleen – Vaihtoehdoista valinnoiksi -uraohjausopas, jossa esitellään hankkeessa kehitetyt ja testatut ohjausmenetelmät ja työkalut. Alavaihtoehtojaan pohtivat ja puntaroivat henkilöt saavat kätevästi lisätietoa Korkeakoulukortit -korttisarjasta, jossa on esitelty kaikki maamme korkeakoulujen opintoalat. Interaktiivinen ja informatiivinen Palaset paikalleen – urasuunnitteluverkkopeli soveltuu hyvin itsenäisesti pelattavaksi sekä uraohjaajan työkaluksi. Hankkeessa tehtiin myös useita uratarina- ja työelämävideoita lisäämään urasuunnittelijan ja -ohjaajan tietoutta työelämästä. Materiaalit ovat sähköisesti saatavilla hankkeen verkkosivulla www.karelia.fi/korkeakoulustartti/materiaalit. Uraohjausoppaasta ja Korkeakoulukorteista on myös painetut versiot, joita jaamme yhteistyökumppaneillemme. Ne ovat tukimateriaalia ohjaajan käyttöön ja ne sopivat myös urasuunnittelua tekevän henkilön itsenäiseen käyttöön.

Alavaihtoehtojaan pohtivat ja puntaroivat saavat kätevästi lisätietoa Korkeakoulukortit -korttisarjasta, jossa on esitelty kaikki Suomen korkeakoulujen opintoalat.

Yhteiskehittäminen osallistaa ja vahvistaa yhteistyökumppanuutta

Urasuunnitteluosaamista vietiin myös maakunnan lukioiden opiskelijoille. Uravalmennusta järjestettiin yhdeksässä lukiossa ympäri maakuntaa yhdessä lukion opinto-ohjaajan kanssa. Lukiovalmennusten kautta tavoitimme noin 400 pohjoiskarjalaista nuorta. Huomasimme, että lukiolaisille syntyy helposti paineita oman jatko-opintoalan löytämiseen jo lukioaikana yo-kirjoitusten ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen muutosten takia. Lukiolaiset kaipasivat tietoa eri vaihtoehdoista ja tulevaisuuden näkymistä. Mm. näitä teemoja opinto-ohjaajat pystyvät käsittelemään opiskelijoiden kanssa käytännönläheisen uraohjausmallimme ja siihen liittyvien työkalujen avulla. Materiaalit jäävät lukioiden opojen käyttöön myös tulevien opetusryhmien kanssa hyödynnettäviksi.

Korkeakoulustartin uravalmennukset ja uraohjausmalli ovat tulleet tutuiksi myös maakunnan muille ohjaustoimijoille. Hankkeen toiminta ja sen tuotokset nähdään hyödyllisiksi mm. Ohjaamoissa, TE-palveluissa ja erilaisissa työllistämishankkeissa, joiden kanssa hanke teki tiivistä yhteistyötä. Näille yhteistyökumppaneille järjestettiin seminaareja ja koulutuksia, jossa pohdittiin ohjauksen kysymyksiä eri teemojen ympärillä. Hankkeen lopulla järjestimme Kuinka ohjaan korkeakouluun? -koulutuksen. Yhteistyökumppanuudet maakunnan ohjaus- ja työllisyystoimijoiden sekä lukioiden kanssa vahvistuivat hankkeen myötä.

Uraohjaus ja sen kehittäminen kiinnostavat alan toimijoita laajalti. Palaset onnistuneesti paikalleen – päätöswebinaari keräsi n. 80 uraohjausmallistamme ja materiaaleistamme kiinnostunutta kuulijaa ympäri Suomen. Palautteen mukaan hankkeen konkreettiset materiaalit tulevat käyttöön, ja jo pitkäänkin ohjaustyötä tehneet ammattilaiset saivat ideoita ja työkaluja omaan työhönsä.

Korkeakoulustartin tuottamia ohjauksen työkaluja käytetään myös meillä Kareliassa. Ohjausmateriaalia voidaan hyvin soveltaa Karelian opiskelijoiden uraohjaukseen. Niitä hyödynnetään myös palveluliiketoiminnassa, myytävissä uravalmennuksissa. Materiaalit ovat hyvin sovellettavissa mm. alle 30-vuotiaille suunnatussa Älykkäästi työuralle -valmennuksessa. Karelian avoimen amk:n tarjonnassa on urasuunnittelu-opintojakso, joka perustuu pitkälti hankkeen uraohjausmalliin ja materiaaliin. Jatkossa hankkeen materiaalia voidaan hyödyntää myös mm. maahanmuuttajille suunnatuissa valmennuksissa ja koulutuksissa.

Miksi uravalmennusta ja ohjausta tarvitaan?

Korkeakoulustartin valmennuksiin osallistuneet nuoret aikuiset olivat taustoiltaan hyvin erilaisia, mutta heille kaikille oli yhteistä motivaatio ja halu tavoitella opiskelupaikkaa korkeakoulusta. Joukossa oli aiemmissa hauissa ilman opiskelupaikkaa jääneitä, mutta myös nuoria, joilla ei vielä ollut suunnitelmaa, mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä. Jos toisen asteen opinnoista oli kulunut jo useampi vuosi, välivuodet olivat saattaneet nakertaa nuoren itsetuntoa ja aloitteellisuutta. Toisaalta jo työelämässä olleet pohtivat omia mahdollisuuksiaan päästä vielä kiinni jatko-opintoihin. Näissä tilanteissa valmennusryhmät tarjosivat nuorille tilan ja mahdollisuuden miettiä, mitä haluan tavoitella elämässäni.

Vertaisryhmän merkitys nuorille on suuri. Ryhmässä voi kokea, että ei ole yksin pohtimassa tulevaisuuttaan, kun muilla kavereilla on jo opiskelupaikka tai selvät tulevaisuuden suunnitelmat. Ryhmävalmennus koettiin hyödylliseksi, sillä siinä pystyttiin käsittelemään kaikkia koskettavia teemoja, ja nuoret saivat vastauksia heitä askarruttaneisiin kysymyksiin. Myös sellaisiin kysymyksiin, joita ei ollut huomannut ajatellakaan. Toisten osallistujien kokemuksista pystyi oppimaan uutta ja niistä sai myös uusia näkökulmia omaan elämään. Ryhmävalmennukset toimivat alustana, jossa nämä asiat voivat tapahtua. Onnistumisen iloa on saatu kokea puolin ja toisin, kun valmennuksessa mukana ollut on kertonut löytäneensä oman tulevaisuuden alansa, tai kun näemme heitä oppilaitoksemme uusina opiskelijoina.

Valmentajien rooli valmennuksissa oli luoda toimiva ja turvallinen ryhmä ja olla mahdollistajina ja tukijoina nuoren omalle prosessille. Mahdollisuus ohjaukseen juuri silloin, kun itsellä on siihen tarve, on ohjausprosessin onnistumisen kannalta olennaista. Hienoa, että niin moni nuori tarttui tähän tarjolla olleeseen mahdollisuuteen. Osallistuminen hankkeen avoimiin valmennusryhmiin oli vapaaehtoista ja se tapahtui ns. nuoren omalla ajalla eikä se ollut sidottu nuoren statukseen työttömänä työnhakijana, tai muuhun nuoren saamaan palveluun tai tukeen. Ryhmään osallistuminen pyrittiin tekemään mahdollisimman helpoksi.

Lähes hankkeen alusta saakka valmennuksiin oli mahdollista osallistua joko etäyhteydellä tai paikan päällä. Koronarajoitusten ollessa tiukimmallaan valmennuksia järjestettiin pelkästään etäyhteyden välityksellä. Hankkeen jälkeen on mietitty, lisääkö esimerkiksi lukioissa koronapandemian takia lisääntynyt etäopiskelu ja siitä aiheutuva kuulumattomuuden tunne tarvetta jatkossa vastaaville ryhmille tai toiminnoille, joissa nuori voi tuntea kuuluvansa joukkoon.

TKI-toiminta on hedelmällistä myös oman osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Käytännön tekeminen, TKI:n hyvät tukipalvelut ja kollegojen vertaistuki opettavat projektipäällikköä uudessa tehtävässä, mutta myös formaalia koulutusta on tullut hankittua. Hankkeen alkumetreillä pääsin osallistumaan hyödylliseen Dialoginen kohtaaminen -koulutukseen ja työni ohessa suoritin Itä-Suomen yliopistossa Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen. Hankkeen kehittämistyö ja uravalmennusryhmät ovat olleet erinomainen paikka sekä oppimiselle että uuden osaamisen käytäntöön viemiselle.

Teksti ja kuvat: Niina Pennanen, Karelia-ammattikorkeakoulu, projektipäällikkö