Digimentorointia Kareliassa

Sini Puustinen & Matti Korhonen

Digikehittämistä on toteutettu Kareliassa aktiivisesti jo 2000-luvun alusta lähtien, johon liittyvää digimentoritoimintaa nykyisessä muodossaan vuodesta 2018. Toiminnan tavoitteena on tukea henkilöstön digipedagogisen osaamisen kehittymistä (Nenonen 2019).

Karelian digimentorit toteuttivat sähköisen kyselyn digimentoritoiminnan kartoittamiseksi alkuvuodesta 2021. Kysely lähetettiin Karelian henkilöstölle sähköpostitse 21.1.2021 (N=207). Vastausaikaa oli 5.2.21 saakka ja vastauksia kertyi yhteensä 58 (Vastausprosentti 28 %). Tässä artikkelissa kuvataan kyselyn antia digimentoroinnin toteutumisesta ja kokemuksista sekä kehittämisehdotuksista.

Mitä on digimentorointi?

Kareliassa digimentori on asiantuntija, joka tukee opettajia verkko-oppimis- ja ohjausprosessin ideoinnissa ja suunnittelussa.  Digimentoroinnilla kohdistetaan tukea opettajalähtöisen, yksilöllisen tarpeen mukaisesti oppimisprosessin kokonaisuuden ideointiin ja suunnitteluun tai kohdennetummin yksittäisempiin tarpeisiin, esim. opintojakson rakenteen, sisällön, ohjauksen ja oppimistehtävissä käytettävien menetelmien ideointiin ja suunnitteluun sekä testaamiseen, toteutukseen ja jatkokehittämiseen. Kampuksilla toimivat digimentorit hyödyntävät ja välittävät saamaansa tietoa ja syntyneitä ajatuksia yhteisön erilaisissa kehittämiskohteissa ja koulutustarpeissa. (Karelia-ammattikorkeakoulu 2019.)

Digimentoreina Kareliassa toimivat opettaja Matti Korhonen (Wärtsilä), lehtori Sini Puustinen (Tikkarinne, Sote-koulutus) ja lehtori Juha Valonen (Tikkarinne, Media-alan koulutus). Digimentoritoimintaa koordinoi Karelian opintoasianpalvelut. Koordinaattoreina toimivat monimuotopedagogiikan suunnittelijat Maarit Ignatius ja Antti Kauppila. (Karelia-ammattikorkeakoulu 2019.)

Digimentori on tuki ja kanssaideoija

Digimentorointikyselyyn vastanneista lähes 70% (n = 39) oli hyödyntänyt digimentorointia. Vastausten perusteella digimentori on mm. pedagoginen ja tekninen tuki, uusien opettajien digipedagogiikkaan perehdyttäjä, peili opintojakson päivittämisessä, kanssaideoija, toinen silmäpari, matalan kynnyksen vertaispalvelu ja -tuki ja paljon muuta. Opettajat ovat vastausten perusteella saaneet tukea mm. Moodlen erilaisten ominaisuuksien ja työkalujen käyttöön (esim. Collaborate ja suoritusten seuranta), verkkotenttien luomiseen, verkkoluentojen suunnitteluun ja tallentamiseen, etä- ja hybridiopetuksen toteuttamisen ideointiin sekä tietojärjestelmien käyttöön (esim. Office 365 ja Exam).

Vastauksissa niin uudet kuin kokeneemmatkin opettajat kuvaavat digimentoroinnin olevan hyödyllinen ja helposti saavutettava, matalan kynnyksen palvelu: Palvelu on hyvin saavutettava ja tehokas apu”. Vastaajat kokivat tärkeänä digimentoroinnin käytännönläheisyyden ja vuorovaikutteisuuden: ”Digimentori on pystynyt antamaan minulle aikaa ja neuvonut käytännönläheisesti”; ”Helppo tapa kehittää vuorovaikutuksellisesti omaa työtä”. Digimentorointia hyödyntäneet uudet opettajat ovat kokeneet saaneensa siitä paljon apua: Olen uusi opettaja ja olen päässyt hyödyntämään työaikaani paljon tehokkaammin, kun meillä on tällainen digimentoritoiminta”. Digimentorointia hyödynnetään laajalla skaalalla pienistä vinkeistä isompien kokonaisuuksien kehittämiseen: Moodle, yms. järjestelmien detaljeista saanut vastauksia. Pikku juttuja, mutta usein ratkaisevia” tai ”Sain loistavaa ohjausta virtuaaliopintojakson tekoon sekä sisällön että teknisen toteutuksen osalta”.

Digimentorointikyselyyn vastanneista noin 30% (n = 19) ei ollut hyödyntänyt digimentoripalvelua. Syyt, miksi digimentorointia ei ollut hyödynnetty, olivat mm. aikapula, tarpeen puuttuminen, epäselvyys millaisissa tilanteissa digimentorin tukea voisi pyytää, sekä digimentoreita pidemmällä oleva oma osaaminen.

Digimentoroinnin kehittäminen Kareliassa

Kyselyssä vastaajia pyydettiin kirjaamaan digimentorointiin liittyviä kehittämisehdotuksia. Kehittämisehdotukset koskivat mm. opettajan digitaalisen työkalupakin luomista, johon koottaisiin Kareliassa olevat sovellukset, jotka on todettu hyviksi ja toimiviksi tuomaan interaktiivisuutta opetukseen. Vastaajat toivoivat myös digimentoreiden viikoittaisia tai kuukausittaisia työpajoja vaihtuvista teemoista; digimentoreiden saavutettavuuden ja näkyvyyden lisäämistä; säännöllistä digimentoreiden vinkkien jakamista eri kanavissa (esim. viikkotiedotteessa, Facebook tai Teams-ryhmässä) ja digimentoreiden oppimisfilosofian ajantasaistamista tai yhteensopivuuden lisäämistä kaikkien muiden opettajien kanssa. Toisaalta kehittämisideoissa tuli esille myös toiminnan toimivuus tällaisenaan: ”Pitäkää digimentoripalvelut ennallaan”; ”Digimentorilta on apua saanut tarvittaessa nopeastikin, järjestely toimii minusta hyvin”; ”En keksi kehitettävää, paitsi että oli ihan paras mentorointi ikinä!”

Kyselyssä esille tuodut kehittämisehdotukset otetaan huomioon tulevaisuuden toiminnan suunnittelussa. Kehittämisehdotuksiin on pyritty jo vastaamaan esim. Karelia-Intraan rakennetun Pedapalvelu -sivuston avulla sekä kaikille Karelialaisille Howspaceen muodostetun Digipedayhteisön avulla (lisätietoja peda.tuki@karelia.fi).  Digimentoroinnin kehittämiseen tulevaisuudessa liittyy olennaisesti mm. digimentoreiden toimenkuvan selkiyttäminen, monimuotopedagogien kanssa tehtävä yhteistyö sekä digimentoreiden lisäkoulutus.

 

Lähteet:

Karelia-ammattikorkeakoulu. 2019. Kampusten digimentorointi. Viikkotiedote 5/2019. https://intranet.karelia.fi/viestinta/uutiskirje/2019/Sivut/05_2019.aspx 16.2.2021.

Nenonen, M. 2019. Järjestelmämuutoksista – mietteitä menneestä ja tulevasta. DigIT -blogi. https://vanha.karelia.fi/blogit/digit/2019/03/20/jarjestelmamuutoksista-mietteita_menneesta_ja_tulevasta/ 16.2.2021.

 

Kirjoittajat:

Sini Puustinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Matti Korhonen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

274 Artikkelin näyttökerrat