Robotiikka terveydenhuollossa – pelkkää science fictionia?

Elina Nevala & Pirjo Vesa

Tulevaisuudessa erilaisten robottien hyödyntäminen terveydenhuollossa tulee kasvamaan ja niiden käyttäminen tulee muuttamaan terveydenhuollon työtä ja sen prosesseja. Robottien vieminen terveydenhuollon käytännön prosesseihin ei ole kuitenkaan yksinkertaista eikä helppoa. Omalta osaltaan robotiikka pystyy myös vastaamaan terveydenhuollon koko ajan kasvaviin kustannuksiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan terveydenhuollon robotiikkaa yleisellä tasolla.

EAFS -hankkeen (Excellence in Creating an Age-friendly Society in Remote Areas) yhtenä tehtävänä on uusien teknologisten ratkaisujen kehittäminen ja kokeilu pitkien välimatkojen alueilla. Työpakettiin osallistuu Karelia-amk:n lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulu sekä alueiden sote-toimijat Siun sote ja Kainuun sote. Yhtenä uusien teknologisten ratkaisujen toimenpiteistä on robotiikkaan liittyvien kehittämistarpeiden selvittäminen ja kokeilut yhteistyössä sote-toimijoiden kanssa. Tämän artikkelin tarkoitus on olla pohjustus tälle hankkeen toimenpiteelle, eli selvittää mitä hoito- ja hoivarobotiikka tarkoittaa yleisellä tasolla.

Robotti, humanoidi vai pelkkä ohjelmisto?

Terveydenhuollon robotiikkaa voidaan jaotella ja määritellä eri tavoilla. Business Finlandin (2021) jaottelun mukaan hyvinvointi- ja terveydenhuoltoaloilla robotiikka koostuu ekosysteemistä, jossa robotiikka jaetaan lääketieteellisiin robotteihin, terveydenhuollon palvelurobotteihin sekä hoito- ja hoivarobotteihin (kuvio 1.) Robotiikka kytkee sisälleen siis hyvin laajasti erilaisia robotteja ja sitä kautta sillä on myös erilaisia hyödyntämismahdollisuuksia terveydenhuollossa. Käsitteet ja nimikkeet sekä englannin että suomen kielissä hakevat vielä muotoaan, eikä selkeitä vakiintuneita termejä kaikille roboteille vielä ole.

Kuvio 1. Katsaus hyvinvointi- ja terveysrobotiikan ekosysteemistä (Business Finland 2021).

Sana ‘robotti’ tuo perinteisesti mieleen robotin näköisen laitteen, joka kaukaisesti muistuttaa ihmistä ulkomuodoltaan. Robotiikka on kuitenkin paljon muutakin kuin humanoidin näköisiä robotteja. Se voi olla esimerkiksi automaatiorobotiikkaa tai ohjelmistorobotiikkaa, ilman että se muistuttaa ihmistä ulkomuodoltaan. Ihmiset voivat kokea robottien ulkomuodon häiritsevänä, koska ne ovat liian ‘robottimaisia’. Ne voivat tuoda mielleyhtymän Terminator –elokuvaan ja kauhukuvaan, jossa robotit korvaavat ihmiskunnan. Toisaalta kuvitelma roboteista voi olla myös liian inhimillinen ja odotukset voivat olla liian korkealla. Todellisuus on kuitenkin tällä hetkellä se, ettei terveydenhuollossa ole vielä käytössä täysin ihmisen kaltaisia robotteja (Creswell, Cunningham & Sheikh 2018).

Nykypäivän ratkaisu vai tulevaisuuden työkalu?

Robotiikan käyttöönotto terveydenhuollossa mahdollistuu paremmin lähitulevaisuudessa, koska niissä käytettävät teknologiset ratkaisut kehittyvät koko ajan paremmiksi ja niiden hinnat laskevat. Käyttöönotossa voi kuitenkin esiintyä sosio-teknisiä haasteita, mikä tarkoittaa sitä, että erilaisten teknologisten laitteiden ja ohjelmistojen yhdistäminen sosiaaliseen rakennelmaan (esim. organisaation toimintaan ja prosesseihin) voi olla haastavaa (Creswell ym. 2018). Puhumattakaan erilaisten robottien teknisestä käytöstä, mikä on suurimmalle osalle terveydenhuollon ammattilaisille vielä vierasta.

Robotiikka tulee siis muuttamaan terveydenhuollon työtä ja sen prosesseja, mutta robottien käyttäminen laajemmin terveydenhuollossa luo uusia eettisiä ja lainsäädännöllisiä haasteita. Ihmisen vastuun ja teknologioiden autonomian raja voi hämärtyä, jos eettiset periaatteet eivät ole selkeät (Creswell ym. 2018). Esille nousevia eettisiä kysymyksiä ovat muun muassa: Kuka kantaa vastuun, jos tekoäly tekee virheen tai millaiset eettiset periaatteet ovat tekoälyn algoritmien taustalla? (Koski & Sihvo 2020, 180).

Suomessa Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -ohjelma eli #hyteairo toimii yhtenä vauhdittajana tekoälyn ja robotiikan hyödyntämisessä hyvinvointialoilla. Sen tavoitteena on myös edistää alan teknologioiden liiketoimintaa Suomessa ja niiden vientiä maailmalle. Suomessa osaamista ja asiantuntemusta on eniten teollisesta robotiikasta ja siksi suurin potentiaali on terveydenhuollon palvelurobotiikassa (Business Finland 2021). Hyvä esimerkki palvelurobotiikasta on kotihoidossa käytettävä lääkeannostelurobotti Evondos®, mikä varmistaa lääkehoidon oikea-aikaisen toteutumisen, parantaa lääketurvallisuutta, vähentää lääkehoitokäyntien tarvetta ja helpottaa hoitohenkilöstön työn suunnittelua. Siun sotella Evondos lääkeannostelurobotteja on jo käytössä, ja yhtenä hankkeen toimenpiteenä alamme yhteistyössä Siun soten kanssa selvittää, miten tätä robotiikkaa voitaisiin vielä enemmän hyödyntää kotihoidon prosesseissa.

 

Lähteet:

Business Finland. 2021. Robotics in Healthcare. Final report 11(12/2020. https://www.businessfinland.fi/48f48c/globalassets/julkaisut/future-watch_robotics-in-healthcare-report-201211.pdf. 29.4.2021.

Creswell, K., Cunningham-Burley, S. & Sheikh, A. 2018. Health Care Robotics: Qualitative Exploration of Key Challenges and Future Directions. Journal of Medical Internet Research 20 (7). doi:10.2196/10410.

Evondos. 2021. https://www.evondos.fi/palvelunkuvaus.html. 22.3.2021

Hyvinvoinnin AiRo-ohjelma #hyteairo. 2021. Sosiaali- ja terveysministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160988/STM_hyteairo_julkaisu_final.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 23.3.2021.

Koski, A., Sihvo, P., Malkavaara, M. & Vesterinen, O. 2020. Kehittyvä eettinen toimintamalli koulutukseen ja sote-alan työhön. Teoksessa Sihvo, P. & Koski, A. (toim.) Eettinen toimintamalli – osaamista tulevaisuuden koulututukseen ja sote-alan työhön. Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B:65. 179-187.

 

Kirjoittajat:

Elina Nevala, projektiasiantuntija & Pirjo Vesa, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

 

Etusivun kuva: Possessed Photography / Unsplash 

 

1 072 Artikkelin näyttökerrat