Havaintoja moniammatillisuudesta – Case geronomikoulutuksen opetussuunnitelmatyö

Terhi Myller, Jonna Puustinen, Piia Kauhanen, Katri Palpatzis

Pohdimme  tässä artikkelissa moniammatillisen yhteistyön ja toiminnan rakentumista geronomikoulutuksen opetussuunnitelman laatimistyön kautta.

On ollut ilo ja kunnia saada osallistua Karelia-ammattikorkeakoulun geronomikoulutuksen opetussuunnitelmatyöhön. Tammikuussa 2022 alkava geronomikoulutus on ainoa laatuaan Itä-Suomessa. Ikääntymiseen liittyvät ilmiöt koskettavat meitä kaikkia jollain tavalla ja Karelia-ammattikorkeakoulun geronomikoulutus vastaa osaltaan alueellisiin, paikallisiin ja valtakunnallisiinkin ikääntymiseen liittyviin yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Geronomikoulutus tuo kentälle ammattilaisia, joilla on monialainen työote ja tulevaisuuden tarpeita vastaavaa osaamista.

Moniammatillista työtä, poikkitieteellistä työotetta ja ikääntyneen ihmisen yksilöllisten tarpeiden sekä voimavarojen huomioimista edellytetään jatkossa entistä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Eri alojen asiantuntijuuksien yhdistäminen ja toimiva moniammatillinen yhteistyö ovat välttämättömiä, kun yhteisenä tavoitteena on asiakkaan aktiivinen, terve ja toimintakykyinen ikääntyminen. Edellä mainittujen näkökulmien toteutuminen käytännön työssä edellyttää ammattilaisilta vallitsevien toimintatapojen ja asenteiden kriittistä tarkastelua sekä perinteisinä pidettyjen työrakenteiden ja -käytäntöjen ”tuulettamista”.

Miten geronomikoulutuksen opetussuunnitelmatyö ja moniammatillisuus liittyvät toisiinsa? Tässä esimerkkitapauksessamme nämä kytkeytyvät olennaisesti yhteen.  Ensinnäkin, geronomin osaamisen tietoperusta rakentuu monialaisesta gerontologisesta tiedosta (sosiaalialan työ, hoitotyö ja kuntoutus). Toiseksi, geronomikoulutuksen opetussuunnitelman laatimiseen on osallistunut neljä erilaisista ammatillisista taustoista tulevaa sosiaali- ja terveysalan opettajaa. Monialaisen opetussuunnitelman laatimisprosessin rinnalla kehitimme moniammatillisen tiimimme toimintaa edeten työskentelyn käynnistämisestä, suunnitteluun, toteuttamiseen ja arvioimiseen.

Yhteisesti määritellyt arvot koulutuksen perustana

Alusta alkaen opetussuunnitelmatyötämme ohjasivat lainsäädäntö, ammattikorkeakoulun strategiset tavoitteet, geronomin valtakunnalliset osaamiskompetenssit, substanssiin liittyvät ydintiedot ja ajankohtainen tutkimuskirjallisuus. Työskentelyn alussa olimme toisillemme lähes tuntemattomia, minkä vuoksi näimme tarpeelliseksi ensin tutustua toisiimme ihmisinä. Pysähdyimme kertomaan sekä itsestämme ja omista taustoistamme, että geronomikoulutukseen liittyvistä ajatuksistamme ja unelmistamme. Pohdimme yhteisiä arvojamme, visioimme geronomikoulutuksen tavoitteita ja suunnittelimme, miten teemme edellä mainitut asiat näkyviksi käytännössä. Omien arvojemme ja geronomikoulutuksen sisältöjen sekä tavoitteiden lisäksi ryhmämme pohti geronomikoulutuksen keskeisiä arvoja. Määrittelimme tärkeimmiksi geronomikoulutusta ohjaaviksi arvoiksi eettisyyden, esteettömyyden ja esteettisyyden. Tavoitteenamme on toteuttaa työkulttuuria, jossa arvoperusta näkyy selkeästi omassa toiminnassamme ja ohjaa näkyvästi myös koulutusta. Toivomme, että geronomikoulutuksen aikana opiskelijoille syntyy kokemus monialaisuuden ja yhteisöllisyyden mahdollisuuksista sekä merkityksestä.

Opetussuunnitelmatyöskentelyn aloitusvaihe loi vahvan perustan moniammatilliselle yhteistyöllemme ja sen edelleen rakentumiselle. Prosessin edetessä huomasimme, että avoin vuorovaikutus ja yhteisesti märitellyt arvot tukivat työskentelymme etenemistä sekä vahvistivat yhteishenkeämme koko prosessin ajan. Työskentely oli samanaikaisesti luovaa ja vapauttavaa, mutta myös erittäin tavoitteellista ja etenevää. Geronomikoulutuksemme opetussuunnitelmassa monialaiset sisällöt ovat rakentuneet dialogisen vuorovaikutuksen kautta syntyneistä keskusteluista, näkemyksistä ja synteeseistä. Synteesiä tuki ajankohtainen monialainen tutkimus, ohjaavat asiakirjat ja säädökset, muiden geronomikoulutusten opetussuunnitelmien benchmarkkaus, alan opiskelijoiden näkemykset vanhustyön tulevaisuuden tarpeista sekä yhteistyö alueellisen työelämänohjausryhmän ja valtakunnallisen geroverkoston kanssa. Uuden opetussuunnitelman synnyttäminen neljässä kuukaudessa on ollut suuri ponnistus, mutta samaan aikaan työ on imaissut meidät positiivisella tavalla mukaansa ja olemme päässeet käyttämään kukin omaa spesifiä asiantuntemustamme yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Moniammatillinen työskentely avartaa näkökulmia

Nyt opetussuunnitelmaprosessia reflektoidessamme tiedostamme, että ammatillisilla taustoillamme on ollut vähäisempi merkitys, kuin alussa ajattelimme niillä olevan. Moniammatillisessa yhteistyössämme merkityksellistä on ollut yhteisten tavoitteiden sopiminen, avoin vuorovaikutus ja tavoitteellinen työskentely, jossa jokainen ryhmän jäsen on tuonut oman yksilöllisen osaamisensa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Se on edellyttänyt eri alojen osaamisen yhdistämistä, arvostusta ja luottamusta osallisten välillä ja erilaisten näkökulmien yhteensovittamista. Havaitsimme, että moniammatillinen yhteistyö ei ole rinnakkaisilla ”tonteilla” työskentelyä, vaan myös raja-aitojen purkamista ja näkökulmien avartamista toisenkin ”tontille”. Luottamukseen ja avoimuuteen kannustava ilmapiiri yhtäältä sallii ja toisaalta edellyttää toisen ”tontilla” piipahtamisen. Tätä moniammatillista viestiä toivomme voivan viedä eteenpäin myös geronomikoulutuksessa, sillä geronomien työssä moniammatillisen yhteistyön merkitys kirkastuu ikääntyneen ihmisen kokonaisvaltaisessa tukemisessa ja sen mahdollisuuksissa.

Mielenkiinnolla jatkamme koulutuksessamme moniammatillisen yhteistyön ja moniammatillisen työotteen kehittämistä!

Kirjoittajat:
Terhi Myller, yliopettaja
Jonna Puustinen, lehtori
Piia Kauhanen, lehtori
Katri Palpatzis, opettaja
Karelia-ammattikorkeakoulu

Etusivun kuva: Tamanna Rumee / Unsplash