Hanketoverina Venäjä

Paavo Raappana

Kansainvälisen toiminnan vahvistaminen on yksi Karelian strategian läpileikkaavista teemoista. Pohjois-Karjalan naapurina Venäjä on kansainvälisen yhteistyön luonnollinen partneri. Yksi kumppanuuden muodoista ovat yhdessä toteutettavat hankkeet. Maantieteellinen välimatka on lyhyt, mutta tavat tehdä asioita ovat erilaisia, mikä vaikuttaa myös Karelia-ammattikorkeakoulun toteuttamiin hankkeisiin venäläisten kumppaneiden kanssa.

Erilaiset toimintaympäristöt

Tavoitteita hanketoiminnalle voivat olla jonkin havaitun ongelman ratkaiseminen, uuden kokeileminen tai aiemmin hyväksi havaitun käytännön levittäminen laajemmalle alueelle. Motiivina ovat esimerkiksi alueellisen houkuttelevuuden ja työllisyyden lisääminen tai puhtaampi ympäristö. Ymmärrys hankkeiden tavoitteiden hyödyllisyydestä on yksimielinen rajan molemmilla puolilla, mutta erot yhteiskuntarakenteissa sekä alueiden kehityksessä voivat vaikuttaa toimenpiteisiin. Kun Suomessa ympäristöhankkeen konkreettisena tavoitteena voi olla ilmastoneutraalin energiantuotannon lisääminen, venäläisen kumppanin kehityskohteeksi voi riittää yksinkertaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen. Vastavuoroisesti Suomessa ihmisten aktivoiminen kasvipalstaviljelyyn ja lähiruoan kasvattamiseen voi olla hankkeen arvoinen asia, kun omavarainen ruoantuotanto on Venäjällä arkipäivää ilman hankkeiden tukea. Poikkeavan lähtötason takia myös tapahtuneen muutoksen mittaaminen rajan molemmin puolin voi olla haastavaa.

Erot yleisessä tulotasossa vaikuttavat myös yhteisen hanketoiminnan kulurakenteen suunnitteluun. Merkittävässä asemassa ovat henkilöstökustannukset. Palkkataso Suomessa on Venäjää suurempi, mutta budjetti on kuitenkin suunniteltava siten, että venäläinen kumppani voi nähdä hankkeessa mahdollisuuden konkreettiseen kehittämiseen. Siksi hankkeen aikana tapahtuvien investointien määrä on monesti suurempi Venäjän puolella. Näin voidaan kompensoida suomalaisten kumppaneiden palkkakustannuksiin kohdistettua rahasummaa. Budjetista sopiminen onkin ajoittain hankalaa neuvottelua, jonka lopputuloksena syntyy kaikkia osapuolia miellyttävä kompromissi.

Ymmärrys hankkeiden tavoitteiden hyödyllisyydestä on yksimielinen rajan molemmilla puolilla, mutta erot yhteiskuntarakenteissa sekä alueiden kehityksessä voivat vaikuttaa toimenpiteisiin.

Kumppanuuden merkitys

Perusoletus hankkeille on, että onnistuneet toimenpiteet vakiintuvat käytännöiksi hankkeen päättymisen jälkeen. Tämän lähtökohdan toteutumista voidaan edesauttaa hyvällä suunnittelulla ja hankkeen kohteena olevien ryhmien onnistuneella sitouttamisella. Karelia-ammattikorkeakoulun rooli hiipuukin usein hankkeiden päättymisen myötä, mutta hankkeen aikana syntyneet kumppanuusverkostot jäävät toivottavasti elämään esimerkiksi uusien ideoiden suunnitteluna. Pitkäaikaiset, hyväksi havaitut kumppanuudet helpottavat tulevien hankkeiden valmistelua. Hyöty on erityinen juuri kansainvälisessä hanketoiminnassa, jolloin kumppaneiden toimintaympäristöt voivat olla aiemmin kuvatun mukaisesti erilaisia.

Kumppanuuden kaikissa vaiheissa on ymmärrettävä eroja kulttuurin ja työtapojen välillä. Esimerkiksi hankkeiden valmisteluvaiheessa venäläiset arvostavat henkilökohtaista tapaamista. Tunteja kestävä matkustaminen Venäjälle muutaman palaverin takia voi turhauttaa, mutta kohtaaminen kasvokkain on uskottavampaa, kuin tapaamisen etäyhteyden avulla. Myös organisaatioiden välinen yhteydenpito on vahvasti henkilökeskeistä. Venäläiselle ei ole epätavallista ajatella, että yhteistyö suomalaiseen kumppaniorganisaatioon voi katketa yhden ihmisen lopetettua työnsä sen palveluksessa. Ymmärrettäviin asioihin kuuluu myös aikakäsityksen kansalliset erikoisuudet. Hankedokumentit saattavat olla puutteelliset vielä vuorokautta ennen viimeistä mahdollista päivämäärää. Deadlinen hetkellä kaikki on kuitenkin kunnossa ja suomalainen osapuoli voi taas rauhoittua.

Kumppanuuden kaikissa vaiheissa on ymmärrettävä eroja kulttuurin ja työtapojen välillä. Esimerkiksi hankkeiden valmisteluvaiheessa venäläiset arvostavat henkilökohtaista tapaamista.

Menneet vuodet EU:n ja Venäjän välisessä yhteistyössä eivät ole olleet ruusuisimpia. Tämä on näkynyt myös Karelia-ammattikorkeakoulun toteuttamien Venäjä-hankkeiden määrässä, mutta tulevaisuusorientoitunutta ideointia venäläisten kumppaneiden kanssa ei kokonaan lopetettu. Nyt Karelia-ammattikorkeakoulu on kumppanina useassa suomalais-venäläisessä hankehaussa, joita rahoitettaisiin maaliskuun alussa auenneen Karelia CBC -ohjelman kautta. Yhteistyötä ohjelman hankekumppaneiden kanssa on synnytetty tai syvennetty viime vuosina tavoitteella, että EU:n ja Venäjän suhteiden taas elpyessä, on kumppanuus valmiiksi aktiivista. Yhteistyö Pohjois-Karjalan maantieteellisesti läheisimmän naapurin kanssa ei ole itsestään selvää ja vaatii opettelua. Kevään aikana haettavat hankkeen toivottavasti jalostuvat toteutukseen saakka ja monipuolistavat Karelia-ammattikorkeakoulun kansainvälistä toimintaa.

Paavo Raappana
projektisuunnittelija
Karelia-ammattikorkeakoulu