”Kamera käy, kuvausryhmä piiloon”

Hannele Laine

360-kuvaus poikkeaa ns. perinteisestä videokuvauksesta mm. kuvakerronnan, äänisuunnittelun ja leikkauksen osalta. Virtuaaliluonto-hanke ja Karelian media-alan opiskelijat kuvasivat lokakuussa Ruunaalla 360-tekniikalla luontoaiheisia matkailumarkkinointivideoita. Mitä reissusta ja 360-kuvauksesta jäi käteen?

Virtuaaliluonto-hanke testasi 360-kuvausta viime vuonna pienillä action-kameroilla. Kamerat mahdollistivat 360-kuvauksen testauksen ja ”aiheeseen sisäänpääsyn”, mutta valmiiden videoiden kuvanlaatu ei ollut riittävä esim. VR-laseilla katseluun. Tänä vuonna käytössämme oli astetta järeämpi kamera, GoPron Omni, jolla pystyttiin tuottamaan huomattavasti parempilaatuista kuvaa. Hankkeen kuvaukset on integroitu media-alan opetukseen ja valmiissa lopputuloksessa näkyy vahvasti opiskelijoiden kädenjälki.

Action-videoita suomalaisesta luontomatkailusta

Tämän syksyn kuvauksissa oli mukana 3. vuosikurssin opiskelijoita. Valtaosalle heistä 360-videot ja -kuvaaminen olivat täysin uutta. Yhtenä tavoitteena Ruunaan kuvausmatkalla oli antaa opiskelijoille mahdollisuus päästä sisään 360-kuvauksen maailmaan, harjoitella kameran käyttöä ja testata kameraa eri olosuhteissa.

Toisena tavoitteena oli saada hankkeelle laadukasta sisältöä julkaistavaksi. Karelian vastuulla on kuvata action-teemaan videoita, joten Ruunaalla keskityttiin erityisesti toiminnan kuvaamiseen. Muita hankkeessa kuvattavia teemoja ovat hiljaisuus ja mökkielämä.

Kun katsojasta tulee ohjaaja

Opiskelijat olivat 360-kuvauksessa täysin uuden asian äärellä. Aiemmin opitut kuvakerronnan muodot ja tapa tehdä eivät päteneet enää. 360-kuvassa videon tekijä ei päätä mitä katsojalle näytetään, vaan katsojalla on valta päättää mihin suuntaan hän katsoo. Samalla katsoja siirtyy passiivisen tarkkailijan paikalta toiminnan keskiöön.

Kuvauksissa mietimme paljon, millaisen kokemuksen haluamme katsojalle välittää. Mihin kohtaan kamera kannattaa sijoittaa ja mille korkeudelle.  Kun kuvataan ihmisiä nuotiolla, sijoitetaanko kamera kaiken keskelle (ei kuitenkaan keskelle nuotiota!) vai yhdeksi ”henkilöksi” nuotiopiiriin. Entä jos kameran sijoittaa nuotion ulkopuolelle, tuleeko silloin katsojasta epämääräinen sivustaseuraaja?

Oman haasteensa kuvaustilanteeseen toi myös kuvassa näkyvän alueen laajuus. Koska 360-kamera näyttää kaiken ympärillään olevan, tuli kaikki mikä ei saanut näkyä kuvassa piilottaa − Kuvausryhmä kivien ja puiden taakse, mikrofoni naamioverkon alle jne. Tämä vaikutti luonnollisesti myös kuvan valaisuun. Käytännössä kuvaa ei voinut valaista, vaan kuvaustilanteessa oli pärjättävä luonnonvalolla ja muilla kuvassa näkyvillä elementeillä esim. iltakuvauksissa nuotiolla.

Testasimme myös erilaisia tapoja liikuttaa kameraa kohtauksissa. 360-kuvauksessa kamera-ajojen tulee olla rauhallisia, sillä liian nopeasti pysty- tai vaakasuunnassa liikkuva tai heiluva kamera saattaa aiheuttaa katsojalle pahoinvointia, varsinkin VR-laseilla katsottaessa.

Myös 360-kuva tarvitsee laadukasta sisältöä

Tuotannon näkökulmasta meillä on vielä 360-kuvauksen saralla paljon opittavaa. Saimme Ruunaalta laadukasta kuvaa, mutta se on vielä liian staattista. Kuvasimme mm. Ruunaan koskia ja suomaisemia, veneajelua sekä metsässä vaeltamista. Riippuu kuitenkin katsojasta, kuinka pitkään jaksaa katsella kuvaa, jossa ei ”tapahdu juuri mitään”. Kun 360-videoista katoaa uutuuden viehätys, tarvitaan laadukkaita sisältöjä ja tarinan kerrontaa.

Kun kamera-ajot tulee toteuttaa rauhallisesti ja kuvan leikkaaminen on haasteellista, niin miten pitää katsojan mielenkiintoa yllä? Seuraavat kuvaukset toteutetaan talvella 2018, jolloin tavoitteena on siirtyä maisemakuvauksesta tarinan kerrontaan. Kuvaan pyritään tuomaan enemmän liikettä ja tapahtumia ennalta suunnitellun koreografian sekä kamera-ajojen avulla.

Myös äänisuunnittelu tulee olemaan seuraavissa kuvauksissa merkittävämmässä roolissa. Ruunaalla meillä ei vielä ollut 360-mikrofonia käytössä, joten äänimaisema joudutaan luomaan perinteisin keinon.

360-videokuvaus on ottanut maailmalla ensimmäiset askeleensa pari vuotta sitten ja meillä Kareliassa ensimmäiset videot kuvattiin viime vuonna. Vaikka 360-kuvaus ja muut VR-sisällöt ovat yleistyneet, ei niitä vielä hyödynnetä kovin laajasti. Matkailuun 360-videot tarjoavat markkinoinnin lisäksi mahdollisuuden esteettömien matkailuelämysten kokemukseen.  VR-lasien avulla esimerkiksi liikuntarajoitteiset henkilöt pääsevät kokemaan uusia elämyksiä.

Mistä on kyse?

Virtuaaliluonto-hankkeessa edistetään suomalaisen luonnon ja siihen kytkeytyvien maaseudun palveluiden tunnettuutta ja houkutellaan uusia kohderyhmiä palveluiden äärelle.
Toteuttajat: hankkeessa ovat mukana Lahden amk, Karelia-amk, Haaga-Helia amk, UEF:n Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos.
360-videossa kamera kuvaa samanaikaisesti jokaisesta suunnasta kameran ympäriltä. 360-videoita voi katsoa tietokoneen näytöltä tai älypuhelimella, mutta parhaimman kokemuksen antavat VR-lasit.
VR eli virtuaalitodellisuus vie katsojan keinotekoiseen todellisuuteen, joka voi olla animoitu tai 360-kameralla kuvattu. Parhaimmillaan VR-todellisuus tuntuu realistiselta ja antaa katsojalle uusia elämyksiä.

Hannele Laine, projektisuunnittelija
Karelia-ammattikorkeakoulu