Mikä TKIO? – Yhteistä ymmärrystä rakentamassa

Kaisa Varis & Helena Puhakka-Tarvainen

Karelia-ammattikorkeakoulussa on panostettu avoimen toimintakulttuurin edistämiseen jo usean vuoden ajan ja alkuvuonna 2020 julkaistussa OKM:n kypsyystasoselvityksessä Karelia olikin yksi parhaimmaksi arvioiduista korkeakouluista avoimuudessa. Osana avoimen toimintakulttuurin kehittämistä myös avointa TKI-integroitua oppimista – eli TKIO:ta – kehitetään luontevaksi osaksi ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa. Tavoitteena on valtakunnallisessa yhteistyössä luoda suosituksia ja toimintamalleja niin, että avointen toimintatapojen osaaminen siirtyy opiskelijoiden mukana luontevasti myös työelämään.

Karelian ensimmäinen tähän tematiikkaan pureutunut TKIO-iltapäivä järjestettiin elokuussa 2020 tavoitteena kartoittaa jo olemassa olevia hyviä toimintamalleja sekä kehittämistarpeita. Keskustelua ja työpajaa taustoitettiin niin avoimen toimintakulttuurin viitekehyksen esittelyllä kuin hyvillä esimerkeillä sekä organisaation sisältä että ulkopuolelta Lapin ammattikorkeakoulusta. Tilaisuuteen osallistui paikan päällä ja verkossa yli 100 henkilöstön jäsentä, joten opetuksen ja TKI:n integraation pohtimiselle ja yhtenäisten toimintamallien luomiselle on selkeä tarve. Seuraaviin kappaleisiin on koottu iltapäivän keskeiset huomiot ja esiin nousseet kehittämisteemat.

Lapissa TKI-integroitua oppimista on edistetty pitkäjänteisesti

Iltapäivän vierailijana oli erityisasiantuntija Helena Kangastie Lapin ammattikorkeakoulusta. Lapin AMK:ssa on tehty pitkäjänteistä kehittämistyötä TKI-integroidun oppimisen edistämisessä ja laadittu mm. avoimen TKI-toiminnan ja oppimisen linjaukset sekä periaatteet. TKI-integroitu oppiminen on huomioitu opetussuunnitelmissa ja pedagogisissa toteutuksissa. Myös organisaation johtamisjärjestelmää on uudistettu siten, että se tukee TKIO:ta, ja TKI-toiminta ja opetus toimivat nyt samoissa osaamisryhmissä.

Kangastien mukaan avoin TKI-toiminta ja oppiminen muodostavat kokonaisuuden, jossa opetus mahdollistaa ammattiosaamisen kehittymisen, TKI-toiminta puolestaan työelämän tutkimus- ja kehittämisosaamisen.  TKIO:ssa työelämä toimii oppimis- ja kehittämisympäristönä, jossa teoria ja käytäntö integroidaan työelämän käytännön ongelmien ratkaisuun.

Opiskelijat osallistuvat TKI-toimintaan mm. tutkimusapulaisina, harjoittelijoina ja opinnäytetyön tekijöinä. Työelämän toimeksiannot ja käytännön oppimisprojektit ovat olennainen osa koulutusta. Työn opinnollistamisen kautta opiskelija voi hyödyntää työssä hankkimaansa osaamista osana tutkintoa. TKIO:n kautta opiskelijat kehittävät niin ammatillista osaamistaan, kuin yleisiä työelämätaitoja, kuten projektiosaamista, verkostoitumista ja uusien innovaatioiden luomista.

Lapin AMK:n TKI-henkilöstö on mukana opetuksen toteutuksessa tyypillisesti sivutoimisina opettajina, opinnäytetöiden ohjaajina tai laboratoriotehtävien kautta. Työantaja tukee TKI-henkilöstön pedagogista kouluttautumista.

Onnistunut TKIO vaatii henkilöstöltä oman työn näkemistä osana laajempaa TKI:n ja oppimisen kokonaisuutta. Opetus ja TKI ovat perinteisesti toimineet ammattikorkeakouluissa erillään, ja kulttuurin muutos vie aikaa. Lapissa TKIO otetaan huomioon hankkeiden suunnitteluvaiheesta lähtien, ja hankkeilta vaaditaan TKI:n ja opetuksen integraatiosuunnitelma. YAMK-tutkinnon opiskelijoita on mukana jo hankkeiden ideointivaiheessa.

TKIO edellyttää sitä, että organisaatio sitoutuu jatkuvaan pedagogiseen kehittämistyöhön ja uusien menetelmien käyttöönottoon. Myös tulevaisuuden ennakointi sekä vuoropuhelu kumppaneiden ja alueen toimijoiden kanssa ovat ensiarvioisen tärkeitä.

Hyvät käytännöt jakoon

Tilaisuudessa kuultiin myös Karelian asiantuntijoiden puheenvuorot. Karelian projektipäällikkö Mikko Matveinen esitteli rakennustekniikan koulutuksen ja puurakentamisen TKI-hankkeiden monipuolista yhteistyötä. Hankkeiden henkilöstö käy luennoimassa rakennustekniikan opintojaksoilla ja on ollut mukana rakennustekniikan intensiivikurssien toteutuksessa. Lukuisat Karelian opiskelijat ovat tehneet opinnäytetöitä sekä harjoittelujaksoja puurakentamisen hankkeissa. Opiskelijat ovat päässet työskentelemään todellisissa puurakennuskohteissa, kuten Joensuu Lighthouse -puukerrostalossa. Hankkeet ovat myös järjestäneet opintomatkoja puurakentamisen tapahtumiin kotimaassa ja ulkomailla.

Projektipäällikkö Timo Rui kertoi kahden eri hankkeen TKIO-toimenpisteistä. Virtuaaliluonto-hankkeen yksi keskeisimmistä tavoitteista oli opiskelijoiden ja opettajien osaamisen kehittäminen. Hankkeen tuella Karelian median opiskelijat opettajat perehtyivät käytännössä 360-videokuvaukseen ja toteuttivat videoita suomalaisesta luontomatkailusta.

Lumo2 – Tehoja kasvuun! -hankkeessa kehitettiin puolestaan hackathon-toimintamalli, jossa opiskelijat työstävät ratkaisuja työelämältä tulleisiin todellisiin toimeksiantoihin.  Hackathonit ovat saaneet opiskelijoilta erittäin hyvää palautetta ja niitä on hyödynnetty eri koulutuksissa ja hankkeissa.

TKIO:n kehittäminen on kaikkien yhteinen asia

Opetuksen ja TKI:n intergraation kokeilut, toimintatavat ja pullonkaulat herättivät vilkasta keskustelua. Kehittämisiltapäivän lopuksi osallistujia pyydettiin miettimään pienissä ryhmissä ideoita ja ehdotuksia TKIO:n kehittämiseen Kareliassa. Seuraavassa kootusti ryhmien kirjaamia teemoja:

TKIO:n systematisointi opetussuunnitelmissa ja opetuksen lukuvuositoteutuksissa. Opetussuunnitelmiin toivottiin selkeät paikat integroinnille, samoin opintojaksojen toteutussuunnitelmiin. Lukuvuoden opetuksen suunnitteluun olisi hyvä ottaa mukaan myös TKI-henkilöstö ja miettiä yhdessä TKIO-toimenpiteitä opintojaksotasolla. Suunnittelun apuna voidaan käyttää hankkeiden ja opetuksen vuosikelloa. Koulutuspäällikön aktiivinen rooli nähtiin tärkeänä mm. henkilöstöresurssien käytön ennakoinnissa ja opetus- ja TKI-henkilöstön yhteistyön syventämisessä.

Käytännön toteutustavat. Yleisimpiä TKIO:n toteuttamisen tapoja ovat opinnäytetyöt TKI-hankkeissa sekä hankkeiden konkreettiset toimeksiannot tietyllä opintojaksoilla. TKI-henkilöstö osallistuu jo opetukseen vierailevina luennoitsijoina tai tuntiopettajina, mutta sen lisäämistä toivottiin.  Uusina avauksina ehdotettiin hankekumppaneita opiskelijaryhmille ja opintojaksoille, ja media-alan koulutuksen Projektihautomo-konseptin hyödyntämistä laajemmin. Projektihautomossa opiskelijat osallistuvat pro­jektiaihioiden valintaan ja heidän tuottamansa raportit jaetaan TKI-palveluiden käyttöön, jossa toimivat hankevalmistelun tausta-aineistona.

Yhteistyön tiivistäminen. Opetus- ja TKI-henkilöstö tarvitse yhteistä aikaa ja tilaa keskusteluille ja ideoinnille, yli koulutusalojen. Yhteistyö ei synny itsekseen. Ehdotettiin mm.  henkilöstön TKIO-hackathonia sekä virtuaalista alustaa (esim. Howspace) ideoiden vaihdolle.

TKIO:n näkyvyys ja viestintä.  TKIO:ta tehdään, mutta sitä ei osata aina tuoda näkyväksi. Niin opiskelijoille kuin henkilöstölle olisi syytä kertoa laajemmin meneillään olevista hankkeista ja niissä tarjolla olevista tehtävistä ja yhteistyömahdollisuuksista. Kehittämisideana esitettiin mm. avoimen portaalin rakentamista TKI-hankkeiden tarjoamien opinnäytetyöaiheille, harjoittelupaikoille ja toimeksiannoille. Hankkeista voisi myös tehdä esittelyvideoita opiskelijoille ja opettajille. Opettajille hanketyö voi toimia oman osaamisen sekä opetuksen kehittämisen välineenä sekä verkostoitumiskanavana, ja tätä pitäisi markkinoida enemmän.

Jatkuva oppimisen huomioiminen TKIO:ssa. Jatkuvan oppimisen näkökulman ottaminen mukaan hankkeiden suunnittelun, toteutukseen ja hyödyntämiseen on yksi selkeistä kehittämiskohteista. Hankkeissa voidaan esim. luoda uusia opintokokonaisuuksia avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan. Oman korkeakoulun opiskelijoiden ohella TKI-toimintaan voitaisiin integroida enemmän myös toisen asteen opiskelijoita.

Teksti: Kaisa Varis, tietoasiantuntija & Helena Puhakka-Tarvainen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Etusivun kuva:  Kvalifik on Unsplash