Karelian hankkeet ylemmän AMK:n opinnäytetöiden kumppaneina

Marja-Liisa Ruotsalainen & Kim Wrange

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tulivat suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään 2000-luvun alkupuolella. Duaalimallin mukaisesti haluttiin luoda myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille mahdollisuus suorittaa ylempi korkeakoulututkinto. Näin luotiin maahamme koulutusinnovaatio, jossa ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan työn ohessa ja tutkintoa suorittavilla tulee olla tietty vähimmäistyökokemus ennen tutkintoon johtavan koulutuksen aloittamista.

Karelia-ammattikorkeakoulussa ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuli ensimmäisenä tarjontaan vuonna 2003 tekniikan alalla ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilun muodossa. Vuoden 2005 syksystä alkaen kyseinen koulutus vakinaistettiin samalla kun vahvistettiin laki ylemmistä ammattikorkeakoulutukinnoista.

Nykyisin Karelia-ammattikorkeakoulussa voi suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tekniikan, sosiaali- ja terveysalan, ikäosaamisen, liiketalouden sekä kestävän energiatalouden koulutuksissa. Aloituspaikkoja on lähes 150 kun huomioon otetaan myös avoimen ammattikorkeakoulun polkuopiskelijat. Vuosittain opiskelijoita valmistuu jo noin 80 ja lähivuosina tavoitellaan 100:n valmistuvan opiskelijaa rajaa per vuosi.

Opinnäytetyön merkitys ylemmissä AMK-tutkinnoissa

Opintojen laajuus ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa on 60 tai 90 opintopistettä riippuen koulutusalasta sekä taustalla olevan ammattikorkeakoulututkinnon laajuudesta. Esimerkiksi tekniikan aloilla suoritettavat tutkinnot ovat laajuudeltaan 60 opintopistettä ja sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketalouden alalla suoritettavat tutkinnot ovat laajuudeltaan 90 opintopistettä.

Kaikkiin tutkintoihin sisältyy syventäviä ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja sekä opinnäytetyö. Opinnäytetyö on laajuudeltaan 30 opintopistettä. Ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyö on määritelty Karelia-ammattikorkeakoulun tutkintosäännön mukaan seuraavasti: ”Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.” (Karelia-ammattikorkeakoulu 2020a, 9.)

Opinnäytetyöt työelämän kehittämishankkeina

Opinnäytetyöt ovat parhaimmillaan työelämän kehittämishankkeita ja interventioita, joilla opiskelija kehittää oman osaamisensa lisäksi esimerkiksi oman työnantajansa prosesseja ja toimintoja. Pelkästään Karelia-ammattikorkeakoulusta valmistuneet opiskelijat ovat tehneet useita satoja tällaisia kehittämishankkeita omille työnantajilleen.

Yhä useampi opinnäytetyö tehdään nykypäivänä myös muille tahoille kuin juuri omalle työnantajalle. On myös mahdollista, että opiskelija ei ole työsuhteessa opintojensa aikana. Ammattikorkeakoulun erilaiset hankkeet ovat osoittautuneet erinomaiseksi vaihtoehdoksi suorittaa opinnäytetyö. Ne voivat myös olla opiskelijan ensisijainen vaihtoehto opinnäytetyön suorittamiseen, sillä ammattikorkeakoulun hanketoiminta toimii ajan hermolla ja hankkeissa kehitetään niitä asioita, jotka ovat yhteiskunnallisten trendien ytimessä. Seuraavaksi tuomme esiin pohdintoja hankkeista ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöiden toimeksiantajina sekä esimerkkejä opinnäytetöistä, joita on laadittu osana ammattikorkeakoulun hanketoimintaa. Esimerkkinä tässä artikkelissa on käytetty SMErec-hanketta.

Hankkeet opinnäytetyön toimeksiantajina

On useita syitä miksi kehittämishankkeissa syntyy opinnäytetöitä, mutta tärkeintä lienee opiskelijan kiinnostus hankkeen teemaan ja kykyä tunnistaa tutkimuskohde, johon keskittyä ja pureutua syvästi. Useimmiten hankesuunnitelman kirjoittamisvaiheessa tunnistetaan osa-alueita, joiden tarkempi selvitystyö tuottaa lisäarvoa toteutukselle. Toisaalta ihmisille tulee suoda valitsemisen mahdollisuus, sillä opinnäytetyön tekeminen on vaativa prosessi, johon tekijän on sitouduttava parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaan saamiseksi.

Toimivaa siis on, että hanketta esitellään opiskelijoille opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa yhtenä potentiaalisena toimeksiantajavaihtoehtona. Tällöin tuodaan ilmi jo kertynyttä tietoa ja kokemusta sekä avataan toiveita sekä tarpeita, joihin vielä tarvittaisiin keskittymistä. Tarkentavat aihealueen rajaamiskeskustelut käydään sitten myöhemmin. Hyvä vaihtoehto on myös ohjata ilman omaa taustaorganisaatiota oleva opiskelija keskustelemaan hankkeen vastuutahon kanssa opinnäytetyömahdollisuuksista. Pääsääntöisesti on aina tunnistettu jokin tematiikka, johon hankkeen sen hetkiset resurssit eivät ehdi tarttua, mutta opinnäytetyön tekijän ohjaamiseen voidaan panostaa tarvittavan tuloksen aikaan saamiseksi.

Karelia-amk:ssa on vahva hankesalkku ammattikorkeakoulun kokoon suhteutettuna. Hanketoiminnalla tehdään strategiaperustaisesti kehittämistyötä yhdistäen yritysten kanssa toteutuva osaamisen kehittäminen osaksi koulutusta. Toimintatapoja on lukemattomia ja ne valitaan aina tapauskohtaisesti riippuen esimerkiksi henkilöstöresursseista hankkeessa. Erilaiset työelämätaidot, kuten kansainvälisuus ja digitalisaatio, painottuvat usein hankkeiden toteutuksissa, jolloin niissä on mahdollisuuksia monialaisuuteen ja moniammatillisuuteen myös varsinaisen substanssialan kehitystyön lisäksi. (Karelia-ammattikorkeakoulu 2020b.)

Esimerkkejä Kareliassa tehdyistä ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöistä

Opinnäytetyössään opiskelijan tavoitteena on osoittaa asiantuntijaosaamistaan ja kykyään soveltaa tutkimustietoa valittujen menetelmien kautta. YAMK-opinnäytetöiden kautta halutaan tuottaa työelämälle hyötyä esimerkiksi havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Ammattikorkeakouluissa toteutuvat ulkoisen rahoituksen kehittämishankkeet ovat yleensä käytännönläheisiä, eikä niissä ole rahoittajista johtuen tilaa tutkimustyölle. Tällöin YAMK-opinnäytetyöt ovat avainasemassa antamassa hankkeille painoarvoa. Teorian kautta syntyvä tutkimuksellinen ote käsiteltävään aihealueeseen antaa uskottavuutta sille käytännön tekemiselle, johon opinnäytetyöt kytkeytyvät. Opinnäytetyöt antavat opiskelijalle mahdollisuuden keskittyä tietyn asian pariin ja näin vahvistaa samalla omaa ammatillista substanssiosaamista. Syventymällä ammatillisesti suoritettavan tutkinnon erityiseen osa-alueeseen opiskelija kasvattaa kompetenssiaan, joka erottaa hänet muista samaa tutkintoa suorittavista. Se edesauttaa työmarkkinoille sijoittumista. (Ruotsalainen 2019.)

Oheisessa taulukossa on esitetty koonti vuosina 2017-2019 toteutuneen SMErec-hankkeen (New generation recruitment skills) valmistuneita opinnäytetöistä.

Taulukko 1. SMErec-hankkeessa toimeksiannoista valmistuneet ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöt.

Laadullisesti erinomaisesti tai kiitettävästi arvioidut opinnäytetyöt näyttävät syntyvän, kun opiskelijoilla on omakohtainen kokemus kehittämishankkeen teemaan ja näin ollen vahva kiinnostus opinnäytetyön kehittämisotteeseen. Koulutusalan ja kehittämishankkeen ns. kaksoisohjaus raamittaa opiskelijoiden työskentelyä. Kaksoisohjauksella tarkoitetaan hanketta toimeksiantajana ja koulutusta tutkinnon antajana, jolloin yhteinen tavoite on saada opiskelija valmistumaan alansa ammattilaisena työelämään.

Hankesuunnitelmat rajaavat osaltaan kehittämistyötä yhdessä resurssien kanssa, jolloin YAMK-opinnäytetöiden antamilla lisäresursseilla saadaan kehittämishankkeisiin monenlaisia hyötyjä. Esimerkiksi edellä mainitulle SMErec-hankkeelle tehtyjen opinnäytetöiden kautta saatiin laajennettua rekrytointiprosessin käsitettä niin hyvin, että sille voitiin luoda uusi visualisoiva havainnekuva perustelemaan rekrytointiprosessin eri vaiheiden limittymistä ja kokonaisuuden muodostumista. Lisäksi toimeksiannoista syntyneet kehittämistuotokset olivat laadukkaita ja ne voitiin hyödyntää aivan uuden verkko-opintojakson koulutusaineistona. (Ruotsalainen 2019.)

Yhteistyön tulevaisuus

Karelia-ammattikorkeakoulu on matalahierakinen organisaatio, jossa ihmiset kohtaavat toisiaan arjessa sujuvasti. On jo olemassa hyvää yhteistyötä kehittämishankkeiden projektihenkilöstön ja yliopettajien kesken, jolloin vuorovaikutus mahdollistaa tarpeista ja toiveista kuulluksi tulemisen.  Voidaan esimerkiksi luoda mahdollisuuksia potentiaalisten opinnäytetyöaiheiden esittelemiseksi YAMK-opiskelijoille heti opintojen alkuvaiheessa.

Ulkoisen rahoituksen hankkeilla toteutetaan osaltaan Karelian strategiaa, joten yhteistyö koulutuksen kanssa tuottaa hyötyä moninaisesti. Avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti hankkeiden toimeksiannoista valmistuvat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöt voivat antaa tutkittua tietoa ja työkaluja hyödynnettäväksi omaa työnantajaa laajemmalle kohderyhmälle. Mahdollistamalla jatkossakin uudet toimeksiannot hankkeista YAMK opinnäytetöiksi, edistämme osaltamme toimintaympäristömme elinvoimaa (kts. erityisesti Karelia-amk:n strategia 2020-2030).

Teksti: Marja-Liisa Ruotsalainen, projektipäällikkö & Kim Wrange, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

Karelia-ammattikorkeakoulu. 2020a. Tutkintosääntö. 3.11.2020

Karelia-ammattikorkeakoulu. 2020b. Tutkimus- ja kehitysprojektit. https://www.karelia.fi/tutkimus-ja-kehitysprojektit/. 2.11.2020.

Karelia-ammattikorkeakoulu. Karelia-ammattikorkeakoulun strategia 2020-2030. https://intranet.karelia.fi/johtaminen/Sivut/karelia-2030.aspx. 4.11.2020.

Ruotsalainen, M-L. 2019. Opinnäytetyöt osana SMErec-hankkeen kehittämistyötä. Ruotsalainen, M-L. & Tiainen, A-I. (toim.) SMErec –New generation recruitment skills for SMEs and workforce – Rekrytoisitko kunnolla? Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B, Oppimateriaaleja ja kokoomateoksia: 59, 73.   http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-288-8

Etusivu: Chiara F / Unsplash