Joululaulujen liepeiltä

Raija Pesonen

Joululauluja on laulettu maailmassa aina. Vanhimpana joululauluna pidetään jouluevankeliumissa mainittua ylistyslaulua Gloria in excelsis deo (Kunnia Jumalalle korkeuksissa). Italiassa on esitetty jouluaiheisia mysteerinäytelmiä 700-luvulta alkaen, mutta näihin liittyviä joululauluja ei ole säilynyt. Varsinainen joululauluperinne syntyi keskiajalla, jolloin jouluun liittyviä lauluja alettiin kirjoittaa muistiin. Joululaulut alkoivat kansanomaistua 1200-luvulta lähtien ja vähitellen eri maihin syntyi oma jouluvietto- ja joululauluperinne.

Maailman tunnetuin joululaulu

Maailman tunnetuin joululaulu syntyi Itävallan Oberndorfin kylässä Joseph Mohrin ja Franz Gruberin laadittua laulun Stille Nacht, heilige Nacht (Jouluyö, juhlayö). Se esitettiin ensimmäisen kerran 24.12.1818 keskiyön messussa, minkä jälkeen laulu levisi nopeasti Euroopassa. Suomessa se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1883 nimellä Jouluyö, juhlasa yö.

Piae Cantiones -perinne

Suomalaisen joululauluperinteen vanhinta osaa ovat teinien esittämät keskiaikaiset Piae Cantiones –laulut. Näitä lauluja laulettiin kouluissa n. 1850-luvulle saakka, jolloin latinankielen asema koululaitoksessa heikkeni. Laulut kokivat toisen tulemisensa 1900-luvun alkupuolella kuoronjohtaja Heikki Klemetin sovitettua niitä uudelleen. Piae Cantiones –joululauluista suosituimpia ovat Ave maris stella, Personent hodie, Psallat scholarum concio ja Puer natus in Bethlehem. Nykyisin näitä lauletaan jo alakoulussa ja kuorojen ohjelmistossa ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa.

Jouluvirret

Suomalaisten joululaulujen vanhaa kerrostumaa ovat myös luterilaiset jouluvirret, joista suurin osa on kirjoitettu 1500-1600 –luvuilla. Alun perin nämä olivat latinan- ja saksankielisiä. Latinankieliset virret periytyvät alkuseurakunnan laulutraditiosta ja keskiaikaisesta lauluaineistosta. Virsikirjassa (1986) näitä virsiä ovat Jeesus Kristus meille nyt (n:o 16) ja Sinua, Jeesus kiitämme (n:o 22). Tunnetuin jouluvirsi on Martti Lutherin vuonna 1535 perheensä joulunviettoon kirjoittama Enkeli taivaan (n:o 21).

Perinteiset joululaulut

Monet Suomessa laulettavat joululaulut ovat ulkomaista alkuperää. Näitä ovat mm. Maa on niin kaunis (saksal.), Heinillä härkien kaukalon (ransk.) ja Nyt riemuiten tänne (engl.). Toinen suomalaisille joululauluille tyypillinen piirre on kansansävelmien käyttö. Esimerkiksi O Tannenbaum (Oi kuusipuu) on saksalainen ylioppilaslaulu. Myös monet 1800-luvulla syntyneet laulut perustuvat kansansävelmiin, mm. Joulu, joulu tullut on, Joulupuu on rakennettu sekä No, onkos tullut kesä.

1800-luvulla suomalaisten joulunviettotavat muuttuivat ja maalliset joululaulut alkoivat tulla suosituiksi jouluvirsien rinnalla varsinkin Tapaninpäivänä laulettuina. Myöhemmin koulun kuusijuhlan, joulukuusen, joulupukin, kynttilöiden ja koristeiden lisäksi joulutunnelmaa loivat joululaulut, joita opeteltiin koulun laulutunneilla mm. Otto Kotilaisen (1924), Lauri Parviaisen (1942), Olavi Pesosen (1949) ja Wilho Siukosen (1955) laulukirjoista.

Uudet joululaulut

Joululaulun vakiintuminen käyttöön voi kestää vuosia. Karl Collan sävelsi Sakari Topeliuksen kirjoittaman Sylvian joululaulun vuonna 1855, mutta laulu suomennettiin vasta vuonna 1918. Laulun voittokulku alkoi vuoden 1940 levytyksen jälkeen ja radiokuuntelijat äänestivät sen kauneimmaksi joululauluksi  1950-luvulla, noin 100 vuotta laulun syntymisen jälkeen.

Vaikka uusia joululauluja syntyy joka vuosi, vain harva niistä pystyy kilpailemaan vanhojen joululaulujen kanssa. Poikkeuksen tässä ovat tehneet mm. Pekka Simojoen Tulkoon joulu (1986) sekä Vexi Salmen ja Kassu Halosen Sydämeeni joulun teen (1988). Jälkimmäinen äänestettiin vuonna 2005 parhaaksi joululauluksi.

Suositut esiintyjät

Suomessa on joululauluja, joista halutaan kuulla tietyn artistin esittämä tulkinta. Esimerkiksi Sulo Saaritsin Tauno Äikään säestämänä esittämä Taas kaikki kauniit muistot on aloittanut joulurauhan Suomessa lähes 50 vuotta. Ruotsalainen tenorien tenori, Jussi Björling, levytti O helga natt (Oi jouluyö) –laulun vuonna 1959. Suomen radiossa puhelintoivekonsertti Jouluhaloo päättyi yli 20 vuotta aina Björlingin esitykseen. Vaikka Oi jouluyö –laulua ovat levyttäneet ja esittäneet lukuisat artistit, se sittenkin on ja pysyy Jussi Björlingin joululauluna.

Yleensä artistit haluavat jossain uransa vaiheessa äänittää oman joululevynsä, ja tuoda näin oman tulkintansa yleisön kuultavaksi. Yhtä suosittua on rakentaa joulukonsertti tai –äänite jonkin teeman ympärille. Näin yleisö voi oman mieltymyksensä mukaan valita, soiko jouluna Rock ’n’ Roll Xmas vai Raskasta Joulua.

Kauneimmat joululaulut -tapahtuma

Luterilaisissa seurakunnissa järjestettävän Kauneimmat joululaulut –tapahtuman ideana on tehdä lähetystyötä musiikin avulla. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran joulukuussa 1973, jolloin siihen osallistui 180 seurakuntaa. Kymmenen vuotta myöhemmin mukana olivat jo kaikki seurakunnat. Ensimmäisessä yhteislauluvihkossa oli kuusi laulua, myöhemmin laulujen määrä on vaihdellut välillä 25-30. Tapahtuma on hyvin suosittu ja seurakunnissa se joudutaan yleensä järjestämään useita kertoja, että kaikki halukkaat mahtuvat mukaan laulamaan. Monissa seurakunnissa Kauneimmat joululaulut -tapahtumasta onkin tullut joulunpyhien messuja suositumpi tapahtuma. Joensuun seurakunnissakin on mahdollista päästä laulamaan kauneimpia joululauluja monta kertaa.

Lähteet

Heikkilä,O. & Kuusisto, I. & Nieminen, A. (toim.). 1986. Joulun toivelaulukirja. Helsinki: Fazer.

Pajamo, R. 2011. Joululaulujen kertomaa. Vantaa: Repale.

Similä, M. 2002. Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät. Jyväskylä: Gummerus.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja. Hyväksytty kirkolliskokouksen ylimääräisessä istunnossa 13.2.1986.

Raija Pesonen, lehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu